Vihaan Helsinkiä, haluan muuttaa Tampereelle
Kertokaa, onko mielikuvani oikea. Tampere vaikuttaa sopivan kokoiselta, ei liian suurelta, ahdistavalta ja persoonattomalta kuten pääkaupunkiseutu, mutta ei myöskään liian pieneltä tuppukylältä.
Kommentit (57)
Itse tykkäsin asua Lontoossakin, mutta kyllä Tampere on hyvä. Ja ihmiset sen tekevät. Täällä on mukavan suoraa porukkaa ja piireihin pääsee helposti. Turkulaisista ei voi sanoa samaa. Ja minusta ravintolatarjontakin alkaa olla aika hyvä Tampereella.
Itseäni ärsyttää, kun miesystäväni asui pitkään yhdessä Itä-Helsingin kauheassa lähiössä ja hänelle Helsinki on sama asia kuin tuo lähiö. Helsingisssä on aika erilaisia paikkoja, laidasta laitaan. Helsinki ei ole hyvä tai huono, siinä on molempia.:)
En haluaisi asua muualla.:)
Aina tätä kiistelyä. Itse rakastan Helsinkiä, mutta miten ihmeessä se on minulta pois jos joku ei siitä pidä ja haluaa asua jossain muualla, paikassa jonka tuntee kodikseen kuin minä Helsingin. En koe sitä henkilökohtaiseksi loukkaukseksi. Toivottavasti ap löydät oman paikkasi, missä viihdyt. Kuten kaikki muutkin. :)
Helsinki ihan tosissaan on "suuri kaupunki". Sehän on ihan naurettavan pieni satamakylä. Tosin pidän sekä Helsingistä että Tampereesta, koska molemmissa pikkukaupungeissa on ollut aikoinaan mukavaa asua. Mutta kun olen asunut noiden lisäksi 4 miljoonan ja 17 miljoonan asukkaan kaupungeissa (ja nyt ainoastaan miljoonan asukkaan kaupungissa), niin en voi kuuna päivänä päivitellä Helsingin kokoa. Tai tarjontaa.
sen valaistumisen, että Tampereella ei voi asua mutta siellä on kiva käydä, ja muutat johonkin ympäryskuntaan, josta olet kuitenkin 10 minuutissa Tampereella, rupeat oikeasti vihtymään Pirkanmaalla.
Tampereella on maan suurimmat koulut, maan paskoin kouluruoka (meinasivat mm joku aika sitten poistaa KAIKKI tuoreet kasviket koulu- ja päiväkotiruoasta ja korvata KAIKEN lihan makkaralla), ei kuntalisää kotihoidontuessa yms yms, vain noin pari esimerkkiä sanoakseni.
Itse olen naapurikunnasta kotoisin, asunut elämäni varrella ulkomailla monissa paikoissa, Suomessa myös Helsingissä (jota rakastin, ehkä sen takia että muutin maailman metropoleista Suomessa ensiksi sinne, ja se oli edes jollain lailla tarpeeksi suuri ja kansainvälinen siinä elämäntilanteessa), sekä Tampereella mutta lasten kanssa löysimme kotimme sekä henkisesti että fyysisesti naapurikunnasta, joka ei ole alkuperäinen kotikuntani. Olemme 10 minuutissa Tampereen keskustassa, mutta lapseni syö hyvää ruokaa koulussa, oppilaita luokalla on vain 21 (ekalla), pääsee uimahalliin koulusta, kaikille halukkaille, myös tokaluokkalaisille on paikka iltapäiväkerhossa, harrastuksiin mahtuu mukaan eikä ne ole kohtuuttoman kalliita yms yms.
Tervetuloa Pirkanmaalle :)
että lapsenne ovat vuorohoidossa, on tilanne Tampereella se, että jos lapsi haetaan kotiin ennen klo 1900, saa hän päivällisaikaan vain voileivän. Ne, jotka haetaan 1900 jälkeen, saavat siis kunnon aterian, mutta toiset joutuvat nälkäisenä vieressä pureskelemaan vain voileipää muiden ruokailua katsellen. Tampere säästää.
Naapurikunnassa kaikki lapet, jotka ovat hoidossa klo 1715, saavat sen kunnon ruoan. Huolimatta siitä, mihin aikaan heidät haetaan.
Tampereella terve aikuinen ei pääse terveyskeskukseen tai hammaslääkäriin. Naapurikunnassa pääsee ilman mitään ongelmaa.
Saan sitä parhaillaankin.
Muuten en kyllä allekirjoita noita rutinoita Tampereesta. Sama puppua ne ympäristökunnat on: koulut täynnä, päiväkodit täynnä ja hoitoon vaikea päästä. Asuin esimerkiksi Pirkkalassa ja tasan sai hampaat hoitaa yksityisellä kuten Tampereellakin asuessa. Ei toivoakaan pääsystä järkevällä aikataululla hammaslääkärille. Saattaa toki olla, että jotain eroa on terveyspalveluiden saatavuudessa, mutta itse en ole kyllä havainnut mitään. Tampereella olen päässyt omalääkärille ihan hyvin.
Kouluruoka Tampereella on ihan normaalia tasoa. Missään vaiheessa ei ollut puhetta, että vihreät jätettäisiin kouluruuasta pois, liioittelet aika pahasti. He harkitsivat, että tuoresalaattia ei enää saisi, mutta esim. pakastevihanneksia. Mutta eihän nuo mennyt läpi! Ihan siellä salaatit ja lihat on kuten muuallakin.
Varmaan Tampereen ympäristökunnissa on kiva asua ja elää, monet lapsiperheet viihtyy, mutta ei tää Tampere mikään helvetin esikartano ole. Aikalailla samanlaista se elämä on, asui sitten Kangasalla, Lempäälässä tai Tampereella.
Mä viihdyn Tampereella rentouden takia. Tampereella on sopivan junttia, ei tarvi kulkea niin vanne kireällä. Välimatkat on mukavia, ei tarvi istua mahdottomia aikoja ruuhkassa työmatkoilla, vaikka asuisi vähän huonomassakin suunnassa työpaikan suhteen.
sitten on? Silloin kun minä olin hoitovapaalla, ja asuin Tampereella, sitä ei ollut ollenkaan. Naapurikunnissa oli tuollon reilusti jo yli 200 e.
Ja kaikki nuo rutinat ovat totta, ja tapahtuneet minulle ja meidän perheelle.
Lapseni oli Tampereella päiväkodissa vuosina 2006-2008, ja sillon oltiin vaihtamassa kasviksia ja lihaa pois koulu- ja päiväkotiruoista, siis tuoreet kasvikset pois ja liha MAKKARAKSI. Se tapahtui siis ihan oikeasti, vaikka vaikeahan se on uskoa koska niin järjettömältä kuulostaakin.
Tammelakeskuksen terveysaseman omalääkärille en saanut koskaan aikaa, en edes akuutisti päässyt sinne, nykyään saan vaivatta ajan asiaan kuin asiaan. Myös hammaslääkäriin/suuhygienstille pääsen.
Meidän aikoihin elämä muistutti lähinnä helvetin esikartanoa Tampereella lapsiperheelle, voihan olla että asioihin on tullut muutoksia.
illallisaikaan päiväkodissa on kaiken säälittävyyden huippu, itse pari vuotta roudasin kotiin lasta, joka huusi nälkäänsä ja huonoa oloansa pureskeltuaan sen voileivän, kun hain häntä esim puoli seitsemältä illalla hoidosta. Muut olivat lapsen vieressä syöneet koko aterian lämmintä ruokaa, sitten rupesivat jossain vaiheessa ERISTÄMÄÄN VERHOLLA leivän pureskelijat aterian syöjistä, ettei lapset tajuaisi, että toiset saavat oikeaa ruokaan nälkäänsä mutta he eivät. Hajut, äänet yms tulivat kuitenkin verhon läpi, ja lapsi kyllä tajusi että muut syövät nälkäänsä lämmintä ruokaa ja hän pureskelee leivänpalaa.
Tampere säästää.
Naapurikunnissa kaikki lapset syövät yhdessä lämpimän aterian päivällisaikaan ihan normaalisti, huolimatta siitä, mihin aikaan lapsi haetaan.
Tampereella on kyllä kiva käydä ja asioida, mutta lasten kanssa en halua siellä asua!
Tosin lapseni aloitti päiväkodissa vasta 2008, joten en osaa sanoa sitä aiemmasta ajasta. Nyt on koulussa ja ihan hyvän ruuan saa.
Kuntalisistä:
- Tampere 120 Euroa (oli viime vuonna 140)
- Pirkkala 200, mutta nuorin pitää olla alle 2-vuotias, Tampereella ikäraja 3.
- Kangasala ei maksa lainkaan
- Ylöjärvi ei maksa lainkaan
- Nokia 120 Euroa alle 3v.
- Lempäälä ei maksa lainkaan (tämä tieto vuodelta 2010, lieneekö alkanut sittemmin maksaa?)
t:29
Turkuun enkä Tampereelle. Itse asun nyt Tampereella ja muuttaisin kiljuen Turkuun jos vain olisi työtä... Tampere on liian juntti ja liian maalainen. Turussa on parempi kulttuuritarjonta, enemmän ravintoloita ja kauppoja ja ennen kaikkea MERI!
Jos olisi pk-seudulta (Espoosa asumme) ihan pakko muuttaa jonnekin, olisi se Turku. Ei tod. junttitampere
eli pidän mukavista ihmisistä, runsaasta kulttuuritarjonnasta, lyhyistä välimatkoista ja kauniista luonnosta. Siksi Tampere. Ja jos rehellisiä ollaan, mielestäni turkulaiset ovat aivan erityisen juntteja. On vaan todella epäkohteliasta (eli junttia) pyörittää omaa pientä piiriä ja harrastaa keljuilua pääasiallisena viestintämuotona.
Parasta täällä päin on se, ettei ole niin "ruuhkaista" kuin etelässä. Ja tarkoitan ruuhkaista monella tapaa. Ihan konkreettisesti liikenteessä (kestää kauan liikkua paikasta toiseen), mutta myös noin elämässä ylipäätään.
Perhe-elämä kuulostaa tosi paljon stressaavammalta ruuhka-Suomessa kuin täällä Pirkanmaalla. Lasten pitää ravata harrastuksissa tyyliin joka ilta ja kilpailla. Vaatteissa, tavarassa ja harrastuksissa on enemmän kilpavarustelua. Julkiseen terveydenhuoltoon ei voi ollenkaan luottaa, vaan pitää olla kalliit vakuutukset. Jos asuu huonolla alueella, kaikki on huonosti ja joutuu törmäämään räikeisiin sosiaalisiin ja päihdeongelmiin joka päivä. Ja Jos taas muutat ns paremmalle alueelle, se maksaa ihan sikana ja sittenpä paiskit hulluna duunia oravanpyörässä. Vanhemmat tekevät pitkää päivää ja ovat stressaantuneita. Päiväkodit ovat täynnä ja ne ei toimi.
Toki jokainen voi itse vaikuttaa, miten elämänstä rakentaa, mutta nämä ovat vain omia havaintojani kun kuuntelee ruuhka-suomalaisten juttuja. Aina ihan hengästyttää, vaikka periaatteessa heidän elämäntilanne on sama kuin itsellä (käydään töissä ja kaksi pientä lasta).
Jotenkin suorittaminen, joka suuntaan kohkaaminen, kiireen hokeminen jne. ovat nousseet potenssiin ruuhka-Suomessa. En tykkää kasvattaa lapsiani sellaisessa ilmapiirissä. Täällä on jotenkin helpompaa pitää lapset lapsina ja antaa heidän kasvaa rauhassa. Itekin voi ottaa relammin eikä vapaa-aika ole yhtä suorittamista. Päiväkodissa on tilaa ja henkilöstö on motivoitunutta. Ruoka ei ole ihan paskimmasta päästä (ala Palmia Helsingissä) ja julkiset terveyspalvelut toimivat ainakin meidän kunnassa (pienempi kunta Pirkanamaalla).
Helsinki on minusta ihan kiva kaupunki, mutta näin lapsiperheen näkövinkkelistä en näe mitään houkuttimia, miksi muuttaisin sinne lasten kanssa ellei ole pakko (esim työn takia).
Minä asun Lamminpäässä eli Tampereen puolella, samassa suunnassa. JA todellakin, ei mitenkään Plevnan parkkihalliin aja 10 minuutissa! Se ei onnistu edes hiljaisella ajalla, vaikka olisi vihreä aalto.
keskustassa, vaikken se alkuperäinen kirjoittaja olekaan. Asumme Ylöjärvellä, melkein Tampereella, mutta Ylöjärven puolella kuitenkin. Rantaväylää pitkin olen n 10 minuutissa esim Plenvan parkkihallissa tai Hämeenpuistossa. Tai menee ehkä 12 min.
eli pidän mukavista ihmisistä, runsaasta kulttuuritarjonnasta, lyhyistä välimatkoista ja kauniista luonnosta. Siksi Tampere. Ja jos rehellisiä ollaan, mielestäni turkulaiset ovat aivan erityisen juntteja. On vaan todella epäkohteliasta (eli junttia) pyörittää omaa pientä piiriä ja harrastaa keljuilua pääasiallisena viestintämuotona.
Turkulaiset on ok. Tavallisia ihmisiä, kaunis kaupunki etenkin jokiranta on kesällä aivan huippu. Monipuolista kulttuuria ja upea saaristo. Turha tulla tänne tietämättömyydellä rehvastelemaan.
Parasta täällä päin on se, ettei ole niin "ruuhkaista" kuin etelässä. Ja tarkoitan ruuhkaista monella tapaa. Ihan konkreettisesti liikenteessä (kestää kauan liikkua paikasta toiseen), mutta myös noin elämässä ylipäätään. Perhe-elämä kuulostaa tosi paljon stressaavammalta ruuhka-Suomessa kuin täällä Pirkanmaalla. Lasten pitää ravata harrastuksissa tyyliin joka ilta ja kilpailla. Vaatteissa, tavarassa ja harrastuksissa on enemmän kilpavarustelua. Julkiseen terveydenhuoltoon ei voi ollenkaan luottaa, vaan pitää olla kalliit vakuutukset. Jos asuu huonolla alueella, kaikki on huonosti ja joutuu törmäämään räikeisiin sosiaalisiin ja päihdeongelmiin joka päivä. Ja Jos taas muutat ns paremmalle alueelle, se maksaa ihan sikana ja sittenpä paiskit hulluna duunia oravanpyörässä. Vanhemmat tekevät pitkää päivää ja ovat stressaantuneita. Päiväkodit ovat täynnä ja ne ei toimi. Toki jokainen voi itse vaikuttaa, miten elämänstä rakentaa, mutta nämä ovat vain omia havaintojani kun kuuntelee ruuhka-suomalaisten juttuja. Aina ihan hengästyttää, vaikka periaatteessa heidän elämäntilanne on sama kuin itsellä (käydään töissä ja kaksi pientä lasta). Jotenkin suorittaminen, joka suuntaan kohkaaminen, kiireen hokeminen jne. ovat nousseet potenssiin ruuhka-Suomessa. En tykkää kasvattaa lapsiani sellaisessa ilmapiirissä. Täällä on jotenkin helpompaa pitää lapset lapsina ja antaa heidän kasvaa rauhassa. Itekin voi ottaa relammin eikä vapaa-aika ole yhtä suorittamista. Päiväkodissa on tilaa ja henkilöstö on motivoitunutta. Ruoka ei ole ihan paskimmasta päästä (ala Palmia Helsingissä) ja julkiset terveyspalvelut toimivat ainakin meidän kunnassa (pienempi kunta Pirkanamaalla). Helsinki on minusta ihan kiva kaupunki, mutta näin lapsiperheen näkövinkkelistä en näe mitään houkuttimia, miksi muuttaisin sinne lasten kanssa ellei ole pakko (esim työn takia).
Ja lisään vielä, että tässä iässä ei ole enää niin tärkeää, onko paikkakunta "juntti" vai ei. Se on totta, että Tampere on juntimpi kuin Helsinki :)
ja minusta tää on ihana kaupunki! Parasta on ehkä just se juntteus - täällä saa olla rauhassa juntti eikä tartte esittää mitään hienompaa. Kaupungille voi mennä vaikka kumisaappaissa eikä kukaan kato pahalla. Toisaalta taas voi mennä vimosen päälle päntättynäkin ja silti sulautuu hyvin joukkoon - täällä kun on kaikennäkösiä ihmisiä ja kaikki hyväksytään.
Hyviä puolia on myös se, että välimatkat on lyhyitä, kauppoja paljon, ihmiset ystävällisiä jne.
ja Helsingissä/Espoossa/Vantaalla toisen puolen. En todellakaan myönnä olevani mikään juntti jos sillä tarkoitetaan kaljateltassa istumista ja suomipopin kuuntelua. Tampereeella ei olla mielestäni juntteja vaan välittömiä ja avoimia. Harvemmin täällä tapaa ylimielisiä tai itseään täynnä olevia ihmisiä ja yleensä nekin on jotain junantuomia.
Tampereella ollaan vaatimattomia ja erittäin paikkauskovaisia. Kukaan alkuperäinen Tamperelainen ei voi kuvitella asuvansa kosken toisella puolella jos on syntynyt toiselle :D
Tampereella on luontoa, huvipuisto, isoja järviä, Pyynikki, Frenkell, Arboretum, jäähalli, uimahalleja, iso yliopistosairaala, kohtuullisesti kauppoja ja rautatieasema. Viimeiseen 16. vuoteen ei ole tarvinnut lähteä pois ainakaan jotain hankkiakseen.
Jos aikoo Tampereelle muuttaa on syytä jättää se hienostelu ja tekotrendiys sinne mistä lähtee ja ottaa ihmiset sellaisena kun he ovat. Rauhassa saa olla mutta taatusti löytää myös kavereita jos sellaisia haluaa.
Päivähoitoasiaan sanon vain, että vuorotyöläinen kai tietää olevansa vuorotyöläinen lasta hankkiessaan? Eiköhän ole selvää, että se tuo tiettyjä hankaluuksia tullessaan jos hankkii lapsen sellaiseen työrytmiin. Jos ei ole varaa jäädä kotiin olisi sen lastenhankinnan voinut jättää sellaiseen hetkeen jolloin on. Kenenkään ei ole pakko käydä vuorotyössä eivätkä lapset taatusti valitsisi sellaista elämää jos voisivat valita.
Olemme 10 minuutissa Tampereen keskustassa,
Mistä ihmeen ympäristökunnasta pääsee treen keskustaan 10 minuutissa? Vaikka asumme lähellä keskustaa menee meilläkin 10min autolla esim. koskariin. Taidat tarkoittaa tampereen rajaa....
Ihan pakko kirjoittaa, kun aina saa kuulla kuinka kauhee paikka Helsinki on! Itsekin aluksi koin Helsingin isoksi ja kasvottomaksi, kun aluksi pyörin vain kotona, töissä ja keskustassa. Sitten aloin nähdä vaivaa kotiutumisen eteen ja sain rakennettua ympärilleni ystävien, tuttavien, yms. verkoston. Asutaan kehäI:n sisällä lähiössä ja tämä on aivan ihana ja kotoinen paikka asua! Naapurit on ystävällisiä ja tuttavallisia, seutu on turvallinen kasvu-ympäristö lapsillemme. Tekemistä riittää ja ihmisiin on helppo tutustua, toki pitää lähteä pois neljän seinän sisältä avoimin mielin.
Me ollaan nyt kotona.