Ono tässä tarpeeksi ohjelmaa 5-vuotiaalle kotihoidetulle pojalle?
-2 krt viikossa seurakunnan kerho 3 h
-kerran viikossa MLL perhekahvila
-kerran viikossa kyläily
-kerran viikossa karate
-kerran viikossa jalkapallo
-kerran viikossa uinti
Poika siis kotihoidettu ja nyt pieni paniikki että onhan hänellä tarpeeksi paljon ohjelmaa, moni tuonikäinen on kuitenkin päiväkodissa. Miltä tämä kuulostaa vai pitäisikö vielä keksiä jotain?
Kommentit (26)
ei kai se harrastusten määrä ole kriteeri, vaan että on ryhmätoimintaa. Jos on paljon lapsia naapurustossa, niin sekin voi riittää.
Vapaata leikkiä naapuruston lasten kanssa? Olisi varmaan aika ihanteellista silloin. Ja taideharrastuskin vielä :D
Muistelen omaa lapsuuttani, olin kotihoidettuna ja 2 kertaa viikossa kävin seurakunnan kerhossa ja siinä se. Naapurissa asui vuotta vanhempi poika, jonka kanssa leikin toisinaan, siskoni on minua useamman vuoden vanhempi ja hän ei kavereineen minua juuri joukkoonsa huolinut. Taitava ja idearikas tyttö minusta tuli, mutta sen kyllä muistan, että serkkujen vierailuja odotin aina kuin kuuta nousevaa, että ehkä leikkikavereiden puute mulla oli.
Ei harrasteita tarvitse enempää, jos lapsi ei niitä erikseen pyydä - vähempikin riittä varmasti. Kannattaa kuitenkin pohtia, onko lapsella esikouluvalmiudet. Osaako toimia ryhmässä, leikkiä ikäistensä kanssa ja pysyykö kynä kädessä. Päiväkoti ei ole mikään must, mutta siellä toki huomataan ehkä helpommin, jos lapsi ei selviydy kaikista ikäisilleen tyypillisistä tehtävistä.
vaan aitoa leikkiaikaa kavereiden kanssa
Pari kertaa viikossa ehkä leikkisi kavereiden kanssa. Kuten mainitsin, ovat tällä alueella monet tuon ikäiset päiväkodissa.
Pikku paniikki siis juuri noista kavereista..
ap
ryhmätoimintaa saisi vain tuolla seurakunnan kerhossa 2 krt viikossa. Onkohan tarpeeksi?
Naapurustossa ei ole leikkikavereita. Tai siis ovat päivisin poissa.
ap
Vapaata leikkiä naapuruston lasten kanssa? Olisi varmaan aika ihanteellista silloin. Ja taideharrastuskin vielä :D
naapurustossa kavereita. Hänellä on kaksi kaveria, mutta silloin pitää erikseen sopia tapaaminen ja ajella näiden luokse. Mitä toki mielelläni teen, että hän pääsee kavereiden kanssa leikkimään.
ap
Muistelen omaa lapsuuttani, olin kotihoidettuna ja 2 kertaa viikossa kävin seurakunnan kerhossa ja siinä se. Naapurissa asui vuotta vanhempi poika, jonka kanssa leikin toisinaan, siskoni on minua useamman vuoden vanhempi ja hän ei kavereineen minua juuri joukkoonsa huolinut. Taitava ja idearikas tyttö minusta tuli, mutta sen kyllä muistan, että serkkujen vierailuja odotin aina kuin kuuta nousevaa, että ehkä leikkikavereiden puute mulla oli.
Että sinusta tuli luova ihminen :) Ehkei tämä niin huono ratkaisu olekaan..
ap
Ei harrasteita tarvitse enempää, jos lapsi ei niitä erikseen pyydä - vähempikin riittä varmasti. Kannattaa kuitenkin pohtia, onko lapsella esikouluvalmiudet. Osaako toimia ryhmässä, leikkiä ikäistensä kanssa ja pysyykö kynä kädessä. Päiväkoti ei ole mikään must, mutta siellä toki huomataan ehkä helpommin, jos lapsi ei selviydy kaikista ikäisilleen tyypillisistä tehtävistä.
Mielestäni on valmiudet ensi syksyksi. Hän kuitenkin jo lukee, laskee ja kirjoittaa. On aika rauhallinen ja kohtelias, osaa toimia ryhmissä ainakin kerhossa.
ap
Ettet nyt vain olisi unohtanut partiota tuosta listasta ja miten on kokkaustaitojen laita? Tsiisus, relaa, ja anna pojallesi hei vähän vapaata!
Voiko joku tehdä tosissaan tällaisen aloituksen?
Yleensä yhden lapsen vanhemmat ovat noin neuroottisia. Oletko akateeminen? Sopisi hyvin kuvaan. Ei yhtään tervettä järkeä ja lapsen hyvinvointi sivuutetaan.
Yleensä yhden lapsen vanhemmat ovat noin neuroottisia. Oletko akateeminen? Sopisi hyvin kuvaan. Ei yhtään tervettä järkeä ja lapsen hyvinvointi sivuutetaan.
Mielisairaat näköjään tavoittivat tämän ketjun. Ymmärrän kyllä että teillä on paha olla. Lopetan vastailun tähän. Kiitos kuitenkin muille asiallisille vastauksista.
ap
Meidän 5-vuotias kotihoidettu leikkii mielellään vähän pienempienkin kanssa, tosin usein puistoissa on myös oman ikäisiä pph:lla olevia lapsia. Meillä siis kerran viikossa seurakunnan perhekerho, kerran viikossa harrastus ja viisi kertaa viikossa leikkipuistoissa vapaata leikkiistä toisten lasten kanssa. Lisäksi askarrellaan kerran-pari viikossa ja tehdään kaupasta ostettua eskarikirjaa aukeaman verran joka päivä.
leimaamalla tervejärkisen aloituksen mielisairaaksi. No ota mallia vaikka tästä viimeisimmästä kirjoittajasta, jolla on asiat järkevällä tolalla. Yksi harrastus, puuhailua vanhempien kanssa, vähän kerhoilua ja suurin osa vapaata leikkiä.
Ohjelmoitua elämää ihminen kyllä ehtii elää loppuelämänsä, anna lapsesi olla lapsi!
juuri noita, niitä ei siis tarvitse osata jo valmiiksi.
Mulle kyllä nimenomaan painotettiin että esikoulussa harjoitellaan juuri noita, niitä ei siis tarvitse osata jo valmiiksi.
vaan aitoa leikkiaikaa kavereiden kanssa