Työpaikkaihastus haihtumassa
Näin pahimmanlaatuista ihastustani pitkästä aikaa. Ei tuntunut juuri missään. Pitäisi kai olla helpottunut (ollaan molemmat perheellisiä), mutta jotenkin on myös haikeaa. Että onko tuo oma mies sittenkin se paras vaihtoehto?
Kommentit (5)
Mullakin vakavanpuoleinen ihastus jossei jopa rakastuminen työkaveriin, mutta kyllä se hiukan on jo laantunut.
Mut sitten tulee taas näitä päiviä kuten tänään, kun nähdään koko ajan ja tuijotellaan vaan toisiamme silmiin ja kumpikin tuntee sen saman vetovoiman... aaltoliikettä tuntuu olevan.
En oikein itsekään tiedä mitä toivon. Oli kivaa kun oli säpinää, ja samaan aikaan tuskailin kun ei siitä mitään olisi voinut tulla.
-ap
Onko hänessä juuri niitä piirteitä, joita tavallaan puuttuu omasta miehestäsi?
Itse huomaan, että tällä mun ihastuksen kohteella on ollut juuri sellaisia piirteitä, mitä miehessäni kaipaisin olevan. Muuten taas tää ihastus on taatusti huonompi kuin mieheni.
Onko hänessä juuri niitä piirteitä, joita tavallaan puuttuu omasta miehestäsi?
Itse huomaan, että tällä mun ihastuksen kohteella on ollut juuri sellaisia piirteitä, mitä miehessäni kaipaisin olevan. Muuten taas tää ihastus on taatusti huonompi kuin mieheni.
Totta, on dynaaminen ja energinen ja huomioi minut. Tuo kumppani taas on usein vähän pessimistinen ja perseelle potkittava. Mutta tajusin juuri että vaikka ihastus on älykäs, hän ei ole älyllinen. Ehkä vähän pelimies. Komea tietysti :)
Mut sit ollaan juteltukin taas paljon enemmän ja tunteet tulevat taas pintaan. Aaltoliikettä tuntuu siis olevan.
Oma mies taatusti paras vaihtoehto, mutta mikään ei estä näitä päivän piristyksiäkään onneksi.