Maailmani kaatui hetkessä
Meillä oli mieheni kanssa todella hankala suhde johon liittyy yhtä sun toista, mutta päätimme vielä kerran yrittää jotta onnistuisimme elämään onnellisena perheenä.
Minä en kuitenkaan voinut hyvin suhteessamme. Tunsin itseni hyvin aliarvostetuksi ja tuntui kuin mieheni ei edes oikeasti välittäisi. Koitin ottaa asin puheeksi, mutta mönkään meni. Miestäni ei kiinnostanut se mitä yritin hänelle sanoa.
Minulle lopulta riitti ja annoin miehelle lähtöpassit.
Yritin kuitenkin vielä takoa hänelle sen syyn miksi niin toimin mutta laihoin tuloksin.
Kyllä hän tiesi sen syyn hyvin, mutta ilmeisesti vaan suuttui kun en millään antanut hänelle sitä käsitystä että haluaisin hänet takaisin. Itsekään ei pyytänyt vaan syyllisti minua kaikesta.
EN minä huonossa parisuhteessa voisi eläkään, mutta maailmani kaatui siihen kun minulle selvisi että tämä kaikki oli ollut vain näytelmää miehen osalta.
Hänellä on toinen nainen toisella paikkakunnalla jonka luokse kai suunnitteli muuttavansa LAPSEMME MUKANAAN!
Olemme joskus aikaisemmin riidelleet lapsista ja mies uhkaili ja teki kaikkensa jotta luovuttaisin. Niin ei kuitenkaan käynyt vaan muutin lasten kanssa pois yhteisestä kodistamme. Mies kävi tapaamassa lapsia ja siinä sitten kävi niin että ajauduttiin takaisin yhteen.
En enää tiedä miten päin tässä olisi. Minä kuitenkin rakastan häntä ja sattuu todella kovaa että tämä oli pelkkää teatteria hänen osaltaan. Olen toisaalta vahingoniloinen siitä ettei hän kovinkaan pitkälle aikomuksissaan päässyt, mutta surettaa myös lasten puolesta.
Minä halusin yhtenäisen perheen heille ja elää rakastamani ihmisen kanssa. Mies taas tahtoi hajoittaa perheen ja viedä lapset mukanaan rakastamansa naisen luokse...
Olen niin rikki...
Kommentit (3)
mutta tukea kaipaisin kovasti.
Jonain päivänä mieheni tulee tapaamaan lapsiaan, enkä tiedä miten olisin. Sen ehkä pystyn järjestämään ettei minun tarvitse nähdä häntä tapaamisten yhteydessä, mutta en kestä sitä ajatusta että tämä nainen olisi tapaamisissa mukana.
Vihaan tätä naista ja ihan syystäkin, sillä hän on ollut juonessa mukana...
Ap
Miehesi on täysi sika, sen varmasti tiedätkin. Hae apua ja tukea. Ole avoin ja kerro omille sukulaisillesi ja ystävillesi totuus, älä kaunistele. Yleensä apua saa, kun sitä rehellisesti pyytää. Jos on mahdollista, kerro myös miehen vanhemmille tilanne, mutta tässä toimisin ehkä varovaisesti. On olemassa naisia, jotka pitävät poikaansa ihanana kullanmuruna, vaikka murhan tekisi.
Lapsilla on oikeus isään. Et voi määrätä tai rajoittaa lasten tekemisiä isän kanssa. Jos isä haluaa tutustuttaa lapset tähän naiseen, teet vain hallaa omille lapsillesi, jos yrität jarruttaa, rajoittaaa ja mustamaalata. Sen sijaan eron syistä puhuisin lapsille ikätasoon nähden rehellisesti. Kouluikäiset tajuavat kyllä kuvion itsekin, ja jos isä ei ole heille rehellinen, he hämmentyvät varmasti. Älä itse mustamaalaa naista äläkä isääkään, koska lapset haluavat aina puolustaa sitä vanhempaa, jota haukutaan. Mutta tietenkin kerrot lapsille rehellisesti, että isä ei halunnut enää olla äidin kanssa vaan valitsi tämän naisen. Joskus tällaista tapahtuu ja isä varmasti rakastaa lapsia yhä edelleen yhtä paljon kuin ennenkin. Voit mielestäni aivan hyvin lisätä, että sinä olet isälle tästä vihainen ja sinua asia harmittaa mutta että lapsia ei tarvitse harmittaa, koska isä haluaa olla heidän kanssaan, ja he saavat sinunkin mielestäsi olla isänsä kanssa ihan vapaasti.
Muista, että voittaja on aina se, joka kykenee oikeasti näkemään sen lasten parhaan omissa toimissaan. Mies on automaattisesti häviäjä, jos sinä pystyt lastesi suhteen olemaan reilu. Mikään ei pyyhi pois sitä tosiseikkaa, että mies jätti sinut ja pilasi lapsiltasi mahdollisuuden yhtenäiseen perheeseen. Niin tyhmä mieskään ei voi olla, että luulee toisen naisen korvaavan oman äidin!
Minä suosittelen etäisiä välejä mieheen. Älä kosta tai osoita katkeruuttasi. Ehdota neuvotteluja sähköpostitse tai tekstiviestein, niin tunteet pysyvät hallinnassa. Tuollainen mies pettää varmaan kohta tätä exääkin. Turhaan siis lataat mitään tunteita kumapaakaan kohtaan. Ovat toisensa ansainneet. Miestäsi voi jopa ärsyttää enemmän se, että sinä et häntnä tarvitsekaan ja pärjäätkin ilman häntä ihan hyvin. Hän kun ilmeisesti suunnitteli, että sinä olet niin hajalla erosta, että luovut lapsistakin ihan tuosta vaan...
Nyt on hyvä hetki näyttää pärjäävänsä. Erosta toipumiseen menee vuosi tai pari. Siinä joutuu käymään läpi paitsi ensin tuskaa miehen teoista, myös omia tekojaan läpi. Miksi olet valinnut noin epäluotettavan miehen? Miten varmistat, ettet haksahda samankaltaiseen tulevaisuudessa? Suosittelen terapiaa, koska se varmistaa nopeamman ylipääsyn erosta.
Toivoisin mielummin olevani tullut hulluksi, että olisin kuvitellut kaiken.
Liian moni aseikka tosin puhuu puolestaan ja löysin materiaalia jonka mukaan mieheni tarkoitus oli viedä lapset minulta jo ennen kuin erosimme, tai tiesin eroaikeista ja tästä hän oli käynyt keskustelua sen toisen naisen kanssa.
Tai sanottaisko ensimmäisen. Tämä nainen kun on mieheni exä, josta kuulin sattumalta kun erosimme silloin aikoinaan. Olivat kuulemma vain hyviä ystäviä, mutta kun mieheni ei ollut koskaan hänestä puhunutkaan, niin en voinut olla epäilemättä eikö taustalla olisi muutakin.
Sitä en tiedä missä vaiheessa tämä exä tuli mukaan kuvioihin, mutta olivat käyneet yhdessä teatterissa ja jossain lasten leikkipaikassa minun selkäni takana.
Ei tuo mies minun kanssani vaan mihinkään teattereihin olisi lähtenyt :(
JA mitä minä tuollaisen paskan perään itkenkään? Ei ne tunteet tosin hetkessä kuole.
Miten tästä jatkaa eteenpäin?!
Ap