Olisitko tyytyväinen? Pyysin miestäni sanomaan hyviä asioita minussa.
Hän sanoi, että olen hyvä äiti, seksi kanssani on hyvää ja osaan olla hauskaa ja viihdyttävää seuraa (en siis ole sitä aina). Tämän hän sanoi väkisin keksimällä; eilen hän sanoi, ettei tiedä mitään hyvää.
Lähtisitkö tämän varassa vielä parantamaan suhdetta vai luovuttaisitko?
Kommentit (12)
miehessäni. Hän keskeytti minut epäuskoisena. Sanoin, että ne ovat minun mielipiteitäni, joita hän ei voi pois ottaa. Kyllä kai hän sitten uskoi minua.
ap
adjektiiveja ja analysoimaan tuntemuksiaan. Miehesi on mielestäni sanonut hyviä, perustavaa laatua olevia asioita. Saman tapaisia saan kuulla omaltani:
Olet mukavaa seuraa, tykkään huumorintajustasi ja verbaliikastasi, olet himottavan seksikäs, tykkään kasvatusajatuksistasi ja rentoudestasi lasten kanssa, tykkään kun et ole niin tiukkapipo tai nalkuttaja.
Lisäksi tiedän, että hän pitää minua taiteellisena ja arvostaa lahjojani.
Toi on musta kyllä jo ihan hyvin sanottu, ei meilläkään mies mua kehu, mutta uskoisin hänen silti rakastavan ja arvostavan mua.
mun mieheni ei osaisi sanoa mitään muuta, kuin että olen niin ihana ja kaunis.
Eipä tunnu kovin kivalta.
Mä haluaisin kuulla olevani hauskaa ja viihdyttävää seuraa ja hyvä äiti, tosin viimeksi mainittuahan en ole ja olen siitä kuullutkin.
..miksi ovat hyviä tyyppejä. Ystävistä saa nähdä milloin heitä tapaa ja tapaako ollenkaan.
Miehesi näkee huonotkin puolesi ja jakaa arkesi kanssasi. Ei varmaankaan joka päivä istu miettimässä, mitkä hyvät puolesi ovat, olet vaan liian lähellä. Ei noita asioita välttämättä mieti, ellei ole joku ulkopuolinen, jolle asia pitäisi selittää. Niin että on ihan ymmärrettävää, että mies ei edes keksinyt heti.
Meillä on surullinen suhdekriisi. Se kulminoitui siihen, että mies sanoi eilen, että ei tiedä yhtään mukavaa asiaa minun kanssani (tai minussa). Sanoin, että se on minusta ihan hirveän surullista enkä ole ikinä kuullut mitään niin kamalaa.
Mies ei sanojensa mukaan ole kuitenkaan lähtemässä mihinkään, mutta miten minä voin olla ja elää, kun mieheni läsnäolo muistuttaa siitä, että hän ei näe minussa mitään hyvää?
Aamulla kysyin asiaa uudestaan ja nuo kolme mies sitten keksi. Hyvä äiti voin olla ilman miestänikin, seksiä hän saisi muualtakin ja "hauskaa seuraa" kuulostaa tuttavan kuvaukselta, ei vaimon. Nyt siis tässä meidän tilanteessa. Pelastetaanko sillä avioliitto?
Tuntuu, että olen ihan tyhjän päällä, arvoton ja kaunan ja katkeruuden kohde.
ap
Miehesi kunnioittaa sinua lastensa äitinä, se ei ole itsestäänselvyys.
Niin moni mies EI ole tyytyväinen seksiin oman vaimonsa kanssa, että miehesi on jo melkein poikkeus:)
Se, että olet hauskaa seuraa, ei päde joka liitossa. Kyllä avioliitossakin saa (ja pitää) olla yhdessä kivaa.
Meillä ei tällä hetkellä päde yksikään näistä kohdista, mutta ei silti olla eroamassa.
Työ vie hänen huomionsa ja energiansa ja työasiat seuraavat kotiin. Hän on ollut kireä ja on myös valehdellut ja pettänyt lupauksensa, tehnyt minut usein surulliseksi. Minä olen ollut kriittinen ja tuonut omia tuntemuksiani esille. Se on ollut syy, miksi mies ei enää näe minussa hyvää. Se oli minulle täysi yllätys, en osannut aavistaakaan, koska hän ei ollut sanonut mitään aikaisemmin. Ja nyt ollaan tässä.
ap
Eikä miettinyt asiaa muutenkaan ihan loppuun asti.
Eikä miettinyt asiaa muutenkaan ihan loppuun asti.
ap
Kaikkien ei ole helppo keksiä mitään positiivista sanottavaa yhtään kenestäkään tai sitten sitä on vaikea sanoa ääneen. Kukaan ei ole hauskaa ja viihdyttävää seuraa aina, eihän kukaan sellaista edes jaksaisi. Mitä hyvää sinä sanoit miehestäsi?