Lue keskustelun säännöt.
Tuli toisesta ketjusta mieleen...mäkään en saavuttanut unelmiani
22.10.2011 |
Eli halusin komean miehen ja ihanat häät. En saanut kumpaakaan. Halusin sosiaalisen elämän ja ystäviä paljon ja illanviettoja...en saanut niitäkään vaan mies tykkää olla erakko ja meillä ei käy kukaan. Yksin on ihan eri asia harrastaa sosiaalista elämää kuin perheenä. Mies ei viihdy ryhmässä tai joukossa. Halusin itsevarman miehen ja en saanut sitä. Halusin 4 lasta ja en pysty varmaan niin montaa tekemään rahatilanteen takia. Halusin matkustaa ja en pysty tekemään sitä kun mies stressaantuu. Voin tietty matkustaa yksin mutta ei sama asia.
DSain kauniin kodin mutta riittääkö se? Ja sekään ei ole unelmien täyttymys. Työpaikka ei ole sellainen kuin haluisin. En ole päässyt yliopistoon opiskelemaan. En saa yhtä paljon palkkaa kuin yrittäjä äitini aikoinaan. En pysty elämään samanlaista elämää kuin nuoruudessani. Matkustelua paljon ja kyläilyjä perheenä ja hauskanpitoa, veneilyjä. Meillä ei varaa siihen. Lisäksi mieheni kasvanut erilaiseen muottiin ja köyhemmistä oloista kuin itse. Harmittaa paljon. =(
Kommentit (5)
Helppo tuomita. Nyt tuli vielä pahempi mieli...
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta olen saanut monia sellaisia asioita, joita en osannut haluta ja jotka ovat hyvin jees.
Tuskinpa kovinkaan monella menee elämä käsikirjoituksen mukaan. Pääasia, että saa osan haaveistaan toteutettua. Kaikkia ei varmasti saa.
ja tod näk hän oli tuollainen jo seurusteluaikana.
Helppo tuomita. Nyt tuli vielä pahempi mieli...
ap
aina valintaa. Monet erittäin hyvinkin pärjäävät/pärjänneet surevat sitä, etteivät valinneet toisin. Se on surullista.
Jos itse haluan reissata ja olla ihmisten parissa niin en tasan ottais mitään sosiaalista jurottajaerakkoa. Puolison kun Suomessa saa valita itse niin oiskohan kannattanu silloin miettiä..