Liian eläväinen laps

ja keittiön laatikoista pari lapselle sopivaa "omaa" laatikkoa jonne laitat kattilankansia, vispilöitä, kauhoja yms ja anna rauhassa levitellä niitä :)

Poista kahvoja, laita lukkoja, meillä oli laatikoiden välissä putki, joka piti laatikot yhdessä ja kiinni. Välillä olkkarinäytti aivan kamalalta, kun oli 3 lapsen lelut siellä ja sitten huonekalut aseteltu siten etteivät lapset päässeet kiipeilemään ja tekemään pahojaan. Vahtia sai silti koko ajan, vaikka koti olikin aika lapsiystävällinen. Sun pitää yrittää keksiä sille lapselle tekemistä ettei hänen aika mene pahantekoon. Vaikeaahan se on tuon ikäisen kanssa, kun ei oikein ymmärrä edes kaikkea, mutta kannattaa ainakin yrittää. Ja hieman vierestä, pidä itsestäsi huolta. Nuku kun hän nukkuu päikkärit. Älä välitä sotkuista. Ota itselle viikossa pari tuntia omaa aikaa, jos mahdollista. Jaksat paljon paremmin lapsen kanssa, kun et itse ole aivan katkipoikki.

lapsilla oma kaappi mitä sai penkoa keittiössä. Siellä oli kaikki muovipurkit ja muovisälät. Niitä kun levitteli ja annoin joskus kauhan käteen ja sai paukutella purkkeja, niin sain aina vähän lisäaikaa.

mitä sitten vaikka tavaraa on huiskin haiskin. Se on normaalia. Meillä on 3 lasta ja hätäseen saan lattiat pysymään suht tyhjänä imuroinnin ajan ja kohta on taas KABOOM :D

Ei tuohon muu auta kuin nostaa tavarat korkealle ja lukita sellaiset kaapit ja huoneet missä on lapselta kiellettyjä tavaroita. Ei tuon ikäinen ymmärrä kieltoa kuin hetken ja seuraavana päivänä taas tongitaan. Puukot kannattaa pistää niin korkealle ettei saa niitä vaikka kiipeäisi tuolille tiskipöydän viereen (sekin vaihe vielä tulee). Mutta relax, kyllä jo 2 vuotiaana alkaa keskittymään omiin leluihinsa ja aikuisten tavarat unohtuu. Näin ainakin meillä.

Toi kahvojen poistaminen on hyvä idea! kiitos :) Pojalla on omia laatikoita mut ne ei kiinnosta. Kepit on vetolaatikiden väleissä mut ottaa kepistä kii ja avaa kaikki kerralla. Sit sivuun jäävistä raoista ottaa sen minkä saa. Omat lelut kiinostaa tasan sen aikaa ku itse olen vieressä leikkimässä. Kaikki varmaan ymmärtää et perus jutut täytyy saada tehtyy. Ei koko aikaa voi vain leikkiä. En voi nukkuu samaan aikaa lapsen kanssa päikkäreitä. En heräisi lapsen itkun. Nukun liian sikeesti liian syvässä unessa. Hyvä et aamula herään ku ukko herättää töihin lähtiessään. Hävettää näyttää tällästä kotia vieraille mis kaikki on sikin sokin. Sikalaki on varmasti siistimpi paikka :)

Mene kaapin eteen ja sano ei. Et anna avata ja toistat sanaa ei ei. Siis et huuda etkä vihassa sano vaan yksinkertaisesti ei.



Jos lapsi huutaa anna huutaa ja sanot ei. Tee sama niissä paikoissa johon lapsi ei saa koskea.



Äläkä sano ettei onnistu. Vaivaa näkemällä lapsi kyllä oppii. Kokeiltu on:))

mutta kuljen kuitenkin tosi paljon perässä ja kiellän kokoajan. Jos menee painelemaan dvdd-soittimen nappeja, kiellän ja otan pojan pois. Jos menee hakkaamaan telkkaria, kiellän ja otan kädestä kiinni ja nostan pois. Jos kiipee pöydälle, kiellän ja nostan pois. Jos koskee lampunvarjostimiin, kiellän, otan kädestä kiinni ja nostan pois. jne jne. Yhtä kieltämistähän tämä kotona olo on. Sen takia ollaankin tosi paljon ulkona, paljon helpompaa siellä.

kas meiltä löytyy kans yks samanmoinen ja ikäinen pojanviikari!!

ei ollu isommat sisarrukset samanlaisia (muistaakseni).

Mukavaa etten ole ainoo joka tän autuuden saa kokee. Kavereiden lapset ei oo ees puoliks noin eläväisii ja kyl kateeks käy :)