Muistatko, mitä asioita ihmettelit lapsiperheessä kun olit vielä lapseton?
Tuosta toisesta ketjusta tuli mieleen.. te kaikki perheelliset, vieläkö muistatte lapsetonta aikaa? Mitä ihmettelitte tai mietitte lapsista tai perheistä kun ei ollut vielä omaa kokemusta asioista?
Tunnustan olleeni ihan avuton varsinkin pienten lasten kanssa. En uskaltanut ottaa syliin vauvaa oma-aloitteisesti tai tarjota hoitoapua sukulaiselle. (No, en olisi kyllä osannutkaan.)
Kaaoksen heidän kotonaan ymmärsin ja ihmettelinkin aina miten perheet ehtivät mitään muuta tehdä elämässään. Sitä en tajunnut, miksi lastenkirjoja piti olla vessassa! Perheessä oli pottaharjoittelija, mutta en yhteyttä tajunnut.
Jos perheitä oli kylässä, muistan olleeni ihan puhki sen jälkeen. "Kyllä niitä omia sitten jaksaa" toistelivat perheelliset, mutta vähän epäilytti.. :)
T:kolmen äiti
Kommentit (30)
ei laiteta vaihtelevaa, erilaista erikoistakin ruokaa, miksei viitsitä satsata siihen.
No, lapsen synnyttyä Glorian ruoka ja viini-lehden lukeminen loppui kuin seinään ja samoilla perusresepteillä mennään.
Mä ihmettelin myös tuota ruoka-asiaa. Samoin sitä, että jos mentiin miehen siskon perheen kanssa jonnekin käymään, niin miksi aina ensimmäisenä ne mietti sitä, että mitenkäs tänään syödään ja missä.
Muutenkin tuntui, että ihan koko ajan piti syödä.
Sotkuisuus pisti silmään ja se, etteivät vanhemmat ehtineet kuulemma lehteä lukea tai uutisia katsoa (tätä ihmettelen kyllä edelleenkin kolmen lapsen kanssa, mutta toki me priorisoimme asioita eri tavalla. Itselleni tärkeää seurata muutakin kuin omien lasten asioita)
en kyllä ihmettele sitten jos on paljon allergioita tai ruuan suhteen ihan superennakkoluuloiset lapset.
ei laiteta vaihtelevaa, erilaista erikoistakin ruokaa, miksei viitsitä satsata siihen.
No, lapsen synnyttyä Glorian ruoka ja viini-lehden lukeminen loppui kuin seinään ja samoilla perusresepteillä mennään.
Enkä ymmärrä, miksei yövalvomisissa voi vuorotella? Tietysti imetysaika on eri juttu ja isä käy töissä, mutta en ole koskaan ymmärtänyt miksi molempien täytyy valvoa. Miksei voi sopia, että isä hoitaa yöt vaikka tiistaina ja lauantaina ja äiti nukkuu. Muina öinä isä voi laittaa korvatulpat. En myöskään ymmärrä, että joku puoliso voi olla niin sadisti, ettei koskaan anna toisen nukkua täysiä yöunia.
Tuli mieleen toisesta ketjussa, jossa joku motkotti siitä, että lapseton vieras käyttää korvatulppia kylässä. Täytyykö kaikkien valvoa kun lapsi valvottaa?
ihmettelin, mikseivät äidit satsaa pukeutumiseensa ja laita hiuksiaan...
Ja onneksi ette näe minkä näköisenä nytkin surffaan koneellani :)
Sain melko nuorena ensimmäisen lapsen. Sitä ennen kenelläkään ystävällä ei ollut vielä lapsia. Mietin sitä, että jaksanko leikkiä tarpeeksi. Onneksi mies osoittautui erittäin lahjakkaaksi leikkijäksi. Minä olen enemmän hellinyt, perushoitanut, lukenut ja pelannut.
Jos lapsia on useampia, asia ei olekaan enää niin yksinkertainen. Esim äiti imettää pientä vauvaa ja taapero/leikki-ikäinen näkee painajaisia/on yökastelija/oksennustaudissa tms. Tai vaikkapa tulee joka yö vanhempien viereen nukkumaan. Pahimmassa tapauksessa huonosti nukkuu koko perhe.
kaupassa kirkuvia lapsia, eikö niille voi opettaa tapoja?!
Heti kun esikoiseni tuli uhmaikään, tajusin, että kirkuvat lapset ovat juuri heitä, joille niitä tapoja sillä hetkellä opetetaan :)
Monesti sain hävetä silmät päästäni, kun huudatin lapsia kaupassa, mutta sillä tavallahan nuo oppivat kun eivät saa huutamalla tahtoaan läpi.
ihmettelin aina, mikä siinä on niin vaikeaa lähteä lapsen kanssa jonnekin, vaikka ravintolaan syömään tai edes kahville.
Samaa ihmettelen vieläkin, miten ei pääse sen yhden normaalin ja hyvinkäyttäytyvän lapsen kanssa minnekään, jos mekin pääsemme samassa tilanteessa?!? Ja nämä perheet ovat niin tuttuja, että tiedän ettei lapsella ole mitään häiriötä, erityisongelmaa tms.