Mä en jaksa näin vaativaa työtä!

Itse saan 60000 vuodessa työskentelemällä 37,5 tuntia viikossa. Vaikka palkka tuplaantuisi (verojen jälkeen ero ei olisi merkittävä), en olisi valmis moiseen rumbaan.

Oma työni on ollut samantapaista kun olin yhdessä ohjelmistoyhtiössä hommissa myynnissä ja markkinoinnissa. Jaksoin ja viitsin sitä tehdä koska palkka oli sikahyvä (tienasin keskimäärin 100 000 euroa vuodessa) muista eduista nyt puhumattakaan ja meillä oli silloin vain yksi lapsi. Kahden työssäkäyvän vanhemman perheessä, jossa on ensin kaksi, sitten kolme ja nyt neljä lasta, tuo ei olis onnistunut just epäsäännöllisyytensä vuoksi.

Ei paljon Mammat taida hyvistä palkoista tietää sikahyvistä nyt puhumattakaan.

Tuo on monella alalla pk-seudulla pelkkä lähtöpalkka etenkin kun ohjelmistoalasta tai vastaavasta on kyse.

että tällä palstalla kaikilla on olematon työaika ja palkka vähintään kymppitonni kuukaudessa ja pääomatuloja saman verran. Koitan muistaa jatkossa kun puhun rahasta.

hakeutua sellaiseen työhön, jossa on normilomat ja työajat. Orjan hommalta toi kuulostaa, vaikka siitä maksetaankin hyvin. Eihän tuo ole enää ihmisen töitä.



Et pysty pitämään huolta fyysisestä kunnostasi tuolla aikataululla. Sähän saat sydärin, syövän, vähintään aivoinfarktin tai verenpainetaudin tai vähintään burnoutin. Siinä tilanteessa ei firma tule sitten kiittelemään sua, eikä ne setelit tilinauhassa enää ole merkityksellisiä. Ne palkkaa kuukaudessa tilallesi sijaisen, joka vie sun pestin.



Ja sun mies ja lapset tarvitsee sua enemmän kuin raha ja kello!



Ala vaan katsella uusia työpaikkailmoituksia. Vähän vähemmällä palkalla voi saada inhimillisiä työaikojakin, tai kenties samallakin palkalla....



terv. kolmen yh-äiti, liukuva työaika, tunnin työmatka, monesti neljältä kotona.

Meilläkin on kolme saman ikäistä lasta kuin ap:lla. Ja minä olen valinnut perheen. Teen töitä klo 8.00-16.00, en tuo läppäriä kotiin ja kotona en vastaa työpuhelimeen. Voisin tehdä haastavaa työtä (olen DI), joka veisi kaiken aikani, mutta ei kiitos.



Arvostan enemmän kotia, lapsiani jotka on tekemällä tehty, haluan viettää heidän kanssaan aikaa enkä missään nimessä haua olla väsynyt. Nytkin olen tämän viikon lomalla sillä vaihdoin kesälomarahat vapaaksi, jotta saan olla lasten kanssa!



Tämän valinnan nurja puoli on se, että se näkyy palkassa. Mutta palkka riittää kuitenkin tällä koulutuksella normaaliin elämiseen yhdessä miehen palkan kanssa, omakotitaloon, kahteen autoon ja kerran vuodessa ulkomaan reissuun. Eli meille passaa hyvin :)



En ymmärrä milloin näet lapsiasi ja milloin vietät heidän kanssaan aikaa? Miksi teit kolme lasta, jos kuitenkin haluat käyttää aikasi työhön?



Mieti mitä haluat elämältäsi. Ja muista yksi juttu: työnantajasi ei tule kiittämään sinua yt- nuvottelujen saavuttua taloon, työantaja ei tule katsomaan sinua eläkepäivillä ja auttamaan sinua, työantaja ei käy sinua moikkaamassa vanhainkodissa eikä tuo kukkia haudallesi. Vaan ne ovat lapsesi, jos olet luonut heihin hyvät suhteet.



Työ on kuitenkin vain työ. Joku viisas sanoi, että 'työ on sarja nälän aiheuttamia pakkoliikkeitä'. Niin minäkin ajattelen. Käyn töissä juuri sen verran, että saan yhdessä miehen kanssa elätettyä perheemme ja rahaa jää hiukan luksukseenkin. Meille perhe ja vapaa-aika on tärkeintä, työtä tehdään vain siksi, että se on jossain määrin pakollista elämisen mahdollistamiseksi. Yhtään ylimääräistä tuntia en toimistolla istu :)

Olen samaa mieltä kuin edellinen. Työnantaja palkkaa hetkessä sulle sijaisen ja sut unohdetaan kokonaan. Sä olet arvokas tuossa hommassa niin kauan kuin jaksat painaa täysillä. Jos ja kun et jaksa niin firmalle on ihan sama mitä sulle tapahtuu. Et sä ihmisenä niille mitään merkitse. Kyllä elämään tarvitaan useampi osa-alue että ihminen voi hyvin. Työ on yksi niistä, mutta ei koko elämä. Sulle tekisi tosi hyvää pysähtyä kuuntelemaan itseäsi ja omia tunteitasi ja tarvitset myös aikaa liikkua ja hoitaa terveyttäsi.

yrityksistä ja näen kuinka siellä poltetaan ihmisiä loppuun. Juurikin yksi työkaverini, joka teki aina töitä, paloi loppuun. Työnanatajamme tarjosi täyspalkallista burn out lomaa, jonka jälkeen hänen työnsä olisi jatkunut samana. Mitä se auttaa, kohta oltaisiin taas burniksella?!



Tämä rohkea kollegani sanoi itsensä irti. Oli kotona ilman tietoa tulevasta työstä lähes vuoden ja kun koki olevansa valmis työhön laittoi hekemuksen valtion hommiin. Halusi siis inhimillisen työn. Palkka on paljon paljon pienempi nyt, mutta sanoi, että kun työpaikan oven sulkee kello 16.00 ei tarvitse töitä ajatella sen jälkeen ennen seuraavaa työpäivää. Eikä häntä ole kaduttanut.



-24

Esimerkkipäiviä tältä viikolta: ma: herätys klo 5.30. 2 tuntia sähköpostia, aamupala ja töihin 9-11.30 palaveri 13.00 lento Osloon, jossa palaveri. 19.00 lento takaisin Helsinkiin 20.45 Videokonferenssi töissä 22.00 Kotiin ti: herätys klo 7 töissä 8-21.30 ke: herätys klo 6 klo 8.20 lento Saksaan, jossa torstai-iltaan asti.

ja etätyön aikana työsi voi olla noin huonosti organisoitu. Missä työssä pitää voida vastata vaikka keskellä yötä puhelimeen. Tarvitseeko eri mantereella saada vastaus juuri sinä hetkenä. Katoaako sähköt puolelta maapallosta, jos et vastaa. Olet jo riski työnantajallesi, miten voidaan vain yhden ihmisen varaan noin paljon laskea. Olen itsekin aika hektisessä työssä, mutta olen sen organisoinut niin, etten ole mikään pullonkaula asioiden hoitamisessa.

Mä olen juuri niitä downshiftaajia. Mahdollisuuksia olisi parempipalkkaisiin hommiin tällä koulutuksella (DI) ja kokemuksella, mutta en näe, että se olisi sen arvoista tällä hetkellä. Nyt teen max 40h/vko töitä ja sen pitää riittää. Minulla jää aikaa ja energiaa kotiin. Käyn töissä elääkseni, ei päinvastoin. Olen onnellinen ja tyytyväinen tähän. Tämä palkka riittää elintasoon, jonka haluan eikä lisäpalkka kompensoisi stressin lisääntymistä sekä vapaa-ajan ja energian menetystä.



Hirveintä on joidenkin elämä jota seuraa, että ensin suoritetaan töissä ihan hulluna ja sitten lomallakin on pakko suorittaa ihan hulluna, jotta saa hetkeksi unohdettua ja laitettua taustalle sen suorittamisen, mitä töissä tekee.

firmassa osataan hyödyntää Live meeting-mahdollisuudet ja työmatkoja on karsittu kovalla kädellä. Ei kuulosta kovin edistykselliseltä työpaikalta.

...vaativaa tuossa on pitkähköjen päivien lisäksi?

Ei paljon Mammat taida hyvistä palkoista tietää sikahyvistä nyt puhumattakaan.

Tuo on monella alalla pk-seudulla pelkkä lähtöpalkka etenkin kun ohjelmistoalasta tai vastaavasta on kyse.

Kyllä tuo on sikahyvä palkka verrattuna keskiarvoon tai mediaaniin. Alalla kuin alalla. Ja etenkin Tsadin ulkopuolella.

...vaativaa tuossa on pitkähköjen päivien lisäksi?

Päivät tietysti pitkiä, mutta mikä on työ todellinen kuormittavuus: vastuu, suuri työmäärä vai mikä?

Oma työni on ollut samantapaista kun olin yhdessä ohjelmistoyhtiössä hommissa myynnissä ja markkinoinnissa. Jaksoin ja viitsin sitä tehdä koska palkka oli sikahyvä (tienasin keskimäärin 100 000 euroa vuodessa) muista eduista nyt puhumattakaan ja meillä oli silloin vain yksi lapsi. Kahden työssäkäyvän vanhemman perheessä, jossa on ensin kaksi, sitten kolme ja nyt neljä lasta, tuo ei olis onnistunut just epäsäännöllisyytensä vuoksi.

Ei paljon Mammat taida hyvistä palkoista tietää sikahyvistä nyt puhumattakaan. Tuo on monella alalla pk-seudulla pelkkä lähtöpalkka etenkin kun ohjelmistoalasta tai vastaavasta on kyse.

Siinä mielessä 100 000 on hyvin monen mielestä sikahyvä palkka. Kaikki on suhteellista.

Enkä halunnut uhrata työlle vapaa-aikaani ja perhettäni.



Sanoin itseni irti ilman tietoa uudesta työpaikasta. Nyt etsin rauhassa uutta: sellaista yritystä, jonka arvot ovat lähempänä omiani. Ja palkka ei ole se tärkein.

No kaikkia tietysti ei matkustaminen rasita, mutta kyllä mua ainakin rasittaa. Eipä ainakaan mun edellisessä työssä vedelty singapore slingejä loungessa vaan tehtiin läppärin kanssa töitä ja puhuttiin puhelimessa. Jos asiakkaat on USA:n länsirannikolla, niin silloin sitä yhteistä työaikaa on tosi vähän tai käytännössä tarkoittaa että puhuu puhelimessa kotona illalla. Hotellissa syöt yksin ja korkeintaan katsoo uutisia samaan aikaan närpii huonepalvelun ruokaa.



Jokainen joka on ollut viennissä pitkään, näyttää ainakin 10 vuotta vanhemmalta kuin on. Kyllä vaan se matkustaminen on rasittavaa, vaikka ei olisi suuria aikaerojakaan.



Mä vaihdoin kotimaan asiakkaisiin, ei tarvitse matkustaa. Kun ei tarvitse matkustaa, niin saa työpäivän aikana paljon enemmän aikaan.



Mulla myös sama juttu, en ole huippu-uralle lähtenyt, koska mä en vaan jaksa tehdä niin paljon töitä. Tuloissa häviää, mutta kyllä mulla silti ihan hyvä liksa on.

Jos lähdet Osloon klo 13, olet siellä noin 13.30.



Jos aiot palata takaisin seitsemäksi ("19.00 lento takaisin Hkiin") niin koneesi pitäisi lähteä Oslosta 16.30. Eli sinulla on paikallaoloaikaa bruttona 3 tuntia. Siitä tunti pois ennen lähtöä, jää kaksi tuntia. Onko palaveri Gardermoenissa? Jos ei, niin ei tuossa palaveriin ja siirtymisiin paljon aikaa jää.



Jos taas tarkoitat että lähdet Oslosta klo 19 niin olet Hki-Vantaalla 21.30 joten palaverisi 20.45 ei oikein toimi.



Vinkki: Hankkikaa videoneuvottelulaitteet. Minä jouduin ennen matkustamaan tuolla lailla, lyhyitä perilläoloaikoja. Nyt kun on vidcot ei kovin usein tarvitse liikahtaa maasta.

siirtyä vaikka vähän pienemmälle liksalle? Eli eri hommin? Tai sitten karsitte menoja.

käyvä mies, joka huolehtii lapsista ja kodista!

Olen todella halutussa työpaikassa, minua arvostetaan, saan hyvää palkkaa, saan paljon hienoja etuja, mahtavia työmatkoja, kivoja työkavereita.. Lista on loputon ja kirjallisena listana työ näyttääkin erinomaiselta.

Totuus on kuitenkin toisenlainen. En ole koskaan vapaalla. Varsinaista työaikaa ei ole ja työn laatu on sellainen, että puhelimeen on vastattava vaikka aamukolmelta. Työ on epäsäännöllistä ja stressaavaa.

Esimerkkipäiviä tältä viikolta:

ma: herätys klo 5.30. 2 tuntia sähköpostia, aamupala ja töihin

9-11.30 palaveri

13.00 lento Osloon, jossa palaveri.

19.00 lento takaisin Helsinkiin

20.45 Videokonferenssi töissä

22.00 Kotiin

ti: herätys klo 7

töissä 8-21.30

ke: herätys klo 6

klo 8.20 lento Saksaan, jossa torstai-iltaan asti.

Tulin siis viime yönä Saksasta. Tämän päivän pidän vapaata.

Niin, ja lapsia on kolme: 11v, 7v ja 5v.

Onko tässä mitään järkeä??

Mieheni on "normaalitöissä", virastotyöaika ja kunnon lomat.

...vaativaa tuossa on pitkähköjen päivien lisäksi?

Päivät tietysti pitkiä, mutta mikä on työ todellinen kuormittavuus: vastuu, suuri työmäärä vai mikä?

"Minä ihmettelin samaa. Mitä vaativaa on pelkässä matkustamisessa???? "

Sellainen, joka pitää matkustamista ihan kevyenä hupina vain, suosittelen tekemään työtä, joka vaatii nyt ensin vaikka vain alle satakin matkustuspäivää vuodessa. Tee sitä vaikka kymmenen vuotta ja välillä vuosia, kun reissua on vieläkin enemmän. Enpä usko, että tulet sitten enää ihmettelemään, että mitä raskasta pelkässä matkustamisessa on. Aina on aikatauluttamiset, ehtimiset lennoille, sompailut ulkomailla jne. Ja toiseksi - ehkä vielä tärkeämpänä pointtina - usein ne ihmiset jotka paljon tekevät ulkomaan reissuja, ovat jo lähtökohtaisesti aika vaativissa tehtävissä. Kulttuuri-, kielierot jne. tuovat sitten vielä lisähaasteensa sen oman normitöyn tekemisen päälle.

elintärkeitä ja sinun läsnäolosi välttämätöntä? Nimittäin joskus voisit yrittää ehdottaa vastausta "ei käy, seuraavalla viikolla/ensi kuussa voidaan pitää ko palaveri" Entä mikset jatkanut suoraan Oslosta Saksaan, olisit säästänyt yhden aamuherätyksen? Onko videopalaveri toimistolta illalla aivan välttämätön?



Mutta näille jotka ei ymmärrä mitä rankkaa on matkustamisessa; koittakaa. Se on rankkaa.