G: Kuinka usein menette nukkumaan ns. riidoissa miehenne kanssa?

Tosin me nyt ei riidelläkään paljoakaan

Miten te saatte unen päästä kiinni, jos riitelette?



Itselleni ainakin riidat ja pienetkin suuttumukset sitä kaikkein rakkainta ihmistä kohtaan on niin "isoja juttuja", että en kyllä mene nukkumaan ennenkuin ne saadaan sovittua. Eli emme siis koskaan mene riidoissa nukkumaan.



"Älkää antako auringon laskea vihanne ylle" -Raamattu



- ja olisi muuten hyvä neuvo kaikkiin ihmissuhteisiin!

välittää puhutaanko vai ei. lasten kannalta tietysti huono juttu, kun ymmärtävät ettei kaikki ole hyvin. Tuosta on oikeastaan tullut tapa, seuraavana päivänä ollaan niinkuin riitaa ei olisi ollutkaan. joku sanaharkka illalla ja loppuiltana ei puhuta toiselle mitään, ei edes olla samassa huoneessa.

Ei ne muutaman tunnin yöunet todellakaan poista niitä kiukustumisen ja turhautumisen tuntemuksia, jotka sanaharkka aiheuttaa ja kynnys seuraavan "konfliktin" synnylle on paljon matalampi, kun asiat jää hautautumaan sisällenne.

Onko teillä ollut pitkään tämmöistä? Onko teillä ollut nyt erityisen rankkaa (pikkulapsi aika tai jotain)?

välittää puhutaanko vai ei. lasten kannalta tietysti huono juttu, kun ymmärtävät ettei kaikki ole hyvin. Tuosta on oikeastaan tullut tapa, seuraavana päivänä ollaan niinkuin riitaa ei olisi ollutkaan. joku sanaharkka illalla ja loppuiltana ei puhuta toiselle mitään, ei edes olla samassa huoneessa.

Tilanne on AINA sama,tulen väsyneenä iltavuorosta tai yövuorosta ja mies vaan vonkaa,yleensä silloin kilahdan josta aiheutuu mykkäkoulu.

Heidän kanssaan ei ole mitään erityisen rankkaa, ihan normaalia arkieloa. Mies on hyvin usein pahantuulinen, meillä oikeastaan on tosi kivaa lasten kanssa kun iskä ei ole kotona. Lapsetkin ovat vähän varautuneita ja haluavat miellyttää isäänsä, kilahtaa niin helposti. Ei tee mitään, mutta on sitten pahalla tuulella. Tekee vuorotyötä ja on aina väsynyt.

Yleensä alkaa ihan pikkujutusta, kuten jos minulla on kesken joku homma enkä ehdi vastaamaan hänen kysymykseensä niin siitä alkaa mykkäkoulu. Ja seuraavana päivänä ollaan niinku mitään ei ois tapahtunu.



Nyt vaan on jo kolmas päivä putkeen... Kumpikin ollaan iltapäivästä asti oltu olohuoneessa omilla koneillamme tehden omia juttuja emmekä ole puhuneet. Mieheni meni jo nukkumaan, vaikka minä menen aina ensin. Vois nukkua sohvalla.

Ei ikinä.. Selvitetään aina asiat ennen kuin nukahdetaan. Jos ollaan väsyneitä niin selvitetään päällisinpuolin ja aamulla voidaan jatkaa asiasta.

Tilanne on AINA sama,tulen väsyneenä iltavuorosta tai yövuorosta ja mies vaan vonkaa,yleensä silloin kilahdan josta aiheutuu mykkäkoulu.

Kaikki menee ihan saman nuotin mukaan. Vaikka yleensä sanon silloin miehelle, et nyt en jaksa, mut yritetäänkö huomenna. Niin hän on sit yleensä se joka suuttuneena jää tuhisee, eikä vastaa enää mun hyvänyön toivotukseen.

Pyrimme selvittämään torat ja riidat ennen nukkumaanmenoa. Tosin emme kyllä usein riitelekkään. Itse en ainakaan saa unta jos yritän käydä suuttuneena nukkumaan.

ehkä tavatessamme pari yötä/kk on sellaisia että EMME tiuski toisillemme. Vähintäänkin minä herätän ukon mörönsyötiksi, ja se sitten suuttuu.

Tai ehkä kaksi kertaa meidän 15-vuotisen yhdessäolon aikana. Ei me riidelläkään oikeastaan koskaan.



Mutta haluaisin kysyä, että ihanko oikeasti teidän miehet suuttuu jos ei seksi huvita joka kerta kun se ehdottaa? Meillä toi on ihan tavallinen juttu, välillä toista vaan ei huvita. Ihan sama kuin ehdottaa jotain ruokaa ja toinen sanoo ettei tänään tee sitä mieli. Mitä siitä suuttumaan.

Mutta haluaisin kysyä, että ihanko oikeasti teidän miehet suuttuu jos ei seksi huvita joka kerta kun se ehdottaa? Meillä toi on ihan tavallinen juttu, välillä toista vaan ei huvita. Ihan sama kuin ehdottaa jotain ruokaa ja toinen sanoo ettei tänään tee sitä mieli. Mitä siitä suuttumaan.

näinhän se menee. Sehän on henkilökohtainen loukkaus miestä kohtaan, jos ei tee mieli. Ja yritäpä selittää miehille, ettei sulla koskaan tee mieli..

Meillä yleensä 0pv/kk. Ehkä kerran tämän vuoden puolella olen miehelle mököttänyt ja senkin aiheesta!!

Mutta tosi usein. Mä en jaksa enää noita miehen mykkäkouluja jotka johtuu joskus siitä että on suuttunut ja joskus siitä että hän on väsynyt. Mistään ei koskaan puhuta jos yritän, se on mäkättämistä. Jos olisin tajunnut millaista elämä on hänen kanssaan en olisi ikinä aloittanut koko suhdetta. Nyt yritän vaan sinnitellä.

Jos se AP ei sua häiritse niin ei kai se haittaa. Jos häiritsee niin onnea matkaan jos vaikka sinun miehesi olisi vastaanottavainen keskustelulle.

Yhdessä ollaan oltu 5,5v, naimisissa 3,5. Aina on asiat saatu käytyä läpi, ettei ole tarvinnut vihaisena käydä nukkumaan. Joskus on vielä aihe sapettanut, mutta ei olla puhumatta jääty.