Lue keskustelun säännöt.
Huononeeko kaikkien numerot seiskalla?
20.10.2011 |
No ei varmaankaan, mutta onko se edes miten yleistä? Mun poika aloitti seiskan tänä vuonna ja on minusta tehnyt läksyt ihan samoin kuin ala-asteella ja lukenut kokeisiin ihan samoin, mutta koko syksyn entinen 8-9:n oppilas on tuonut kotiin seiskoja. Vain matikasta tuli 8-, mutta kielistä, bilsasta ja fysiikasta kaikista tullut 7,5 tai alle.
Muuten yläaste on alkanut hyvin vaikka poika onkin selvästi väsyneempi, ja olen tähän asti ollut tyytyväinen kun ei pahempia kriisejä ole tullut. Aloin vaan nyt miettiä, että pitääkö ruveta vaatimaan että poika työskentelee enemmän että päästään takaisin siihen entiseen tasoon vai voiko kyse olla vain siitä, että kokeet ja koko opiskelu on niin erilaista kuin ala-asteella. Olen ollut vakaasti sitä mieltä, että en painosta lapsia kouluasioissa enkä moiti numeroista, mutta pitäisikö nyt kuitenkin alkaa sitä tehdä?
Kommentit (10)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tätä kai lähinnä siksi että mä sain ysejä ja kymppejä lukioon asti tekemättä juuri töitä, ja samoin sai veljeni. Tämä lapsi tosiaan sai aika vähällä stressillä niitä kaseja ja ysejä ala-asteella, joten kai mä sitten oletin että se on se hänen tasonsa automaattisesti koko peruskoulun. Täytynee siis alkaa patistaa ahkerampaan työskentelyyn ja kokeisiin lukuun- kieltämättä se on ollut semmmoista "luen alueen läpi iltapalalla" tyyppistä tähän asti... Etenkin jos kasilla on odotettavissa vielä uusi vaatimusten kiristys.
Ei numerot tule enää pärstäkertoimen mukaan, vaan opettajat pitää vakuuttaa uudelleen. Itsellä numerot nousi, sillä en ollut alakoulussa suosikeissa.
odottavat erityyppisiä vastauksia esim. "essee"kysymyksiin kokeessa kuin mitä alakoulun puolella. Tai ehkä ihan koekysymyksetkin ovat erilaisia ja siksi vaatii opettelua.
Monilla hyvilläkin oppilailla tulee tilapäinen notkahdus.
Yläkoulussa oppilaalta vaaditaan jo itsenäistä läksyjenluvun hallintaa ja päättely- ja soveltamiskykyä. Lisäksi läksyjen määrät lisääntyvät ja ne jotka ovat alakoulussa pärjänneet posmittamalla kaiken ulkoa, ovat ainakin tilapäisesti vaikeuksissa.
Yläkoulussa pärjää pitkälle ahkeruudella ja sillä että koittaa keskittyä tunnilla. Lukuaineiden läksyt kannattaa lukea, jotta kokeisiin ei sitten tulisi niin valtavaa vyöryä uutta asiaa. Tämä ei kaikilta onnistu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tätä kai lähinnä siksi että mä sain ysejä ja kymppejä lukioon asti tekemättä juuri töitä, ja samoin sai veljeni. Tämä lapsi tosiaan sai aika vähällä stressillä niitä kaseja ja ysejä ala-asteella, joten kai mä sitten oletin että se on se hänen tasonsa automaattisesti koko peruskoulun. Täytynee siis alkaa patistaa ahkerampaan työskentelyyn ja kokeisiin lukuun- kieltämättä se on ollut semmmoista "luen alueen läpi iltapalalla" tyyppistä tähän asti... Etenkin jos kasilla on odotettavissa vielä uusi vaatimusten kiristys.
Alakoulussa numeroita saa eri perustein kuin yläkoulussa. Yläkoulussa pitää jotain jo osatakin, että saa esim. kasin. Myös yläkoulun opiskelutyyli on erilainen kuin alakoulussa. Siihen tottuminen vie myös aikansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yläkoulussa aineita opettavat ja arvioivat aineenopet, opetus on ihan eritasoista ja opettajien tiedot opettamistaan aineista aivan eri tasoa kuin luokanopen. OKL:ssä käydään opetettavat aineet ja niiden didaktiikka hyvin kevyesti läpi, eli luokanope voi opettaa asioita hyvinkin hataralla pohjalla.
Ja totta myös sekin, että yläkoulussa työmäärä lisääntyy.
Meidän pojalla ainakin kävi juuri samoin. Seiskalle tullessa numerot putosi kuin lehmän häntä, vielä rajummin kuin teillä. Yseistä ja kaseista tuli pahimmillaan vitosia ja kutosia. Nyt kasilla ne näyttävät nouseen takaisin. TYtöillä sama notkahdusvaihe ja sitten nousuvaihe tulee kai vähän aikaisemmin.
Osin homma johtuu tosiaan siitä, että yläkoulussa on erilaisia työskentelymuotoja kuin alakoulun puolella. VIhkotyötä on paljon enemmän, itsenäistä opiskelua on enemmän, tekstit on paljon abstraktimpia ja käytännön tarttumakohdat pitäisi löytää itse tai sit vaan opetella ulkoa. Tuntityösketelyssä vaaditaan eri asioita. KOulun tavat ylipäänsä ovat toiset. Kokeissakin vaaditaan erilaista vastaustekniikkaa, jonka oppimisessa voi kestää hetki. Ja lapsillakin voi olla myös muutosvastaisuutta. Yläkouluun mennessä on muutakin strsesiä selvittävänä, ei jaksa johonkin koevastaustekniikkaan panostaa.
Osin se voi johtua myös siitä,e ttä arvosteluasteikko muuttuu myös. Siis ihan yksinkertaisesti, alakoulussa opetussuunnitelman hyvän kriteereitä sovelletaan löyhemmin kuin yläkoulussa. Ja kirjallisen esittämisen osuus näiden kriteereiden täyttämisen osoittamisessa kasvaa.
EI se painostamisella juuri parane, mutta kannattaa toki puhua siitä, että tulevaisuus tulee ja miettiä, mihin kouluun sitten haluaa tulevaisuudessa.
Minulla numerot nousivat koska sain vimein kunnon haasteita.