Tuntuu etten osaa enää muuta tehdäkään kuin #ärsyttää" tuota juuri 10v täyttänyttä poikaa:´(
Sekä 2-että 4-luokkalaisella oli tänään koulussa uimista ja koulupvän pituus klo8-14, äsken soitin hälle ja kysyin missä ovat niin poika oli heti vastatessaan ärsyyntynyt, urahti että "mitä" ja kun kysyin miksi heti noin äkäisenä niin kuulema "siks ja sä soitat ihan turhaan".
Just.
Koululta on 10-15min matka kotiin joten en mielestäni soittanut turhaan kun klo on nyt 14.35
Muutenkin poika on sellainen niskojaan nakkeleva, ärtynyt, pahantuulinen, suht helposti suuttuva päivittäin. Tai ei oikeastana suutu hirveän helposti mutta kun suuttuu (pienimmästäkin syystä ja ilmankin) niin saattaa olla myrtsinä vaikka monta tuntia.
Ja nuorempi on yhtä tulta ja tappuraa muuten, hirveän lyhytpinnainen ja herkkä luonne ja päivittäin skitsoaa jostakin.
Samalla kova rutistelemaan ja halimaan.
Huokaus, tuntuu etten osaa taas mitään tehdä oikein, pelkkä elossaoloni on ärsyttävää.
Kommentit (9)
Murkkuikä aluillaan... Tervetuloa murkkuikäisen äidiksi! Sun tehtävä on ärsyttää mutta olla samalla turvallinen aikuinen joka ei katoa minnekkään vaikka välillä lapsi kiukutteleekin :) Meidän poika oli samanlainen ton ikäsenä. Siitä se laantu pikkuhiljaa. Käytös muuttu sen mukaan kun murrosikä kehittyi. Aluksi ei osannu ku huutaa "oot ärsyttävä" jne jne... Nyt voidaan jo keskustella mikä ärsyttää yms.
saa sanoa asiallisesti, jos joku harmittaa ja kannustan ja opetan ilmaisemaan asiansa rakentavasti. Mitään tiuskimista, mökötystä tms meillä ei sallita. Puutun sellaiseen välittömästi ja ohjaan rakentavampaan viestintään. Vanhempia on kunnioitettava silloinkin kun on väsynyt ja harmittaa.
Minä en salli huonoa käytöstä
saa sanoa asiallisesti, jos joku harmittaa ja kannustan ja opetan ilmaisemaan asiansa rakentavasti. Mitään tiuskimista, mökötystä tms meillä ei sallita. Puutun sellaiseen välittömästi ja ohjaan rakentavampaan viestintään. Vanhempia on kunnioitettava silloinkin kun on väsynyt ja harmittaa.
se on lapsen omaksi parhaaksi. Hän tulee paljon paremmin kavereiden ja vastaisuudessa vaikkapa vaimonsa kanssa toimeen, kun oppii jo ajoissa kommunikoimaan niin että ei loukkaa ja ärsytä muita.
ei siihen tarvita kuin joku kaverin kanssa suustaan kiinni jääminen. kuulostat aika ylisuojelevaiselta. itse olisin soittanut kun lapsi tunnin myöhässä.
Ja siitä on minunluonteiselle (herkkä ja tempperamenttinen) ollut vain paljon haittaa elämässä. Hyötyäkin esim työelämässä/koulussa vastaavissa virallisissa jutuissa.
Mutta ystävien ja muiden kesken haittaa...
Oikeestaan oon vasta nyt "oppinut kiukuttelemaan":Sisi oppinut et ihminen saa olla vihainenkin joskus, ja sen SAA ilmaista muutenkin kuin sanomalla et suututtaa (huom mulle opetettiin et äänensävy pitää olla silti normaali vaiks uututtas). Siis kun aiemmin itelleni tuli todella pahat omantunnon tuskat jos sanoin edes sanan väärällä äänensävyllä vihastuksissani ystävälleni.
Oli myls aika raskasta nuorena kun tuntu et AINA kun ois halunnu huutaa ja kiukutella ees vähän piti mennä omaan huoneeseen ja takas sai tulla kun ei enää kiukutellu. Tuli hylätty olo kun ei ollut ketään ottamassa sitä kiukkua vastaan eikä sitä saanut purkaa vaan kaikki piti pitää sisällä.
Keskustella sai meilläkin asioista, mut rakantavalla ja asiallisella äänellä. Mulla se ei sitä kiukkua lähellekkään aina vienyt pois. Kaikki jäi sisälle kytemään.
Kannattaa siis muistaa opettaa niille laapsille et kyllä omille, EDES omille vanhemmilleen saa kiukutella. On ihan oikeasti raskasta peittää kaikki negatiiviset tunteet.
Itse opin lopulta menemään omaan huoneeseeni puremaan nyrkit verille etten huuda tai itke aina kun suutuin kotona. Toki sen jälkeen sitten keskusteltiin kun olin rauhottunut vanhempoien kanssa sivistävästi... *huoh*
Ja siitä on minunluonteiselle (herkkä ja tempperamenttinen) ollut vain paljon haittaa elämässä. Hyötyäkin esim työelämässä/koulussa vastaavissa virallisissa jutuissa. Mutta ystävien ja muiden kesken haittaa... Oikeestaan oon vasta nyt "oppinut kiukuttelemaan":Sisi oppinut et ihminen saa olla vihainenkin joskus, ja sen SAA ilmaista muutenkin kuin sanomalla et suututtaa (huom mulle opetettiin et äänensävy pitää olla silti normaali vaiks uututtas). Siis kun aiemmin itelleni tuli todella pahat omantunnon tuskat jos sanoin edes sanan väärällä äänensävyllä vihastuksissani ystävälleni. Oli myls aika raskasta nuorena kun tuntu et AINA kun ois halunnu huutaa ja kiukutella ees vähän piti mennä omaan huoneeseen ja takas sai tulla kun ei enää kiukutellu. Tuli hylätty olo kun ei ollut ketään ottamassa sitä kiukkua vastaan eikä sitä saanut purkaa vaan kaikki piti pitää sisällä. Keskustella sai meilläkin asioista, mut rakantavalla ja asiallisella äänellä. Mulla se ei sitä kiukkua lähellekkään aina vienyt pois. Kaikki jäi sisälle kytemään. Kannattaa siis muistaa opettaa niille laapsille et kyllä omille, EDES omille vanhemmilleen saa kiukutella. On ihan oikeasti raskasta peittää kaikki negatiiviset tunteet. Itse opin lopulta menemään omaan huoneeseeni puremaan nyrkit verille etten huuda tai itke aina kun suutuin kotona. Toki sen jälkeen sitten keskusteltiin kun olin rauhottunut vanhempoien kanssa sivistävästi... *huoh*
Tämä oli siis tuolel kakkoselle osoitettu viesti :) Kun teki mieli kommentoida.
rysähtää ja kunnolla jos kontrollia ei yhtään löysennetä
ja löysää niitä hihnoja. Haittaa teet jos tolla linjallas jatkat.
Oletko kertonut kuinka tuollainen loukkaa? Haluaisko lapsi, että hänelle puhuttaisiin samaan tapaan? mun poika on 11 v, mutta mä oletan lapsen puhuvan minulle normaalisti: riidellä saa ja tunteita osoittaa, mutta asiasta. Normaalisti käyttäydytään hyvin ja puhutaan normaalisti.