Miten käyttäytyy persoonallisuushäiriöinen henkilö parisuhteessa?

persoonallisuushäiriö kehittyä iän myötä vai onko syntymästä lähtien?

Persoonallisuushäiriöitä on aika monenlaisia joten vähän vaikea vastata. Kannattaa googlata, varmaan löytyy paremmin tietoa kuin täältä. En ole varsinaisesti mikään rautainen asiantuntija vaikka jotakin tiedänkin, joten saa korjata jos olen väärässä, mutta käsittääkseni persoonallisuushäiriöiden uskotaan syntyvän varhaisessa kehityksessä eli tuskin syntymästä lähtien. Poikkeuksena ehkä paatuneet psykopaatit, joilla saattaa olla jotain ihan synnynnäistä/perinnöllistä taipumusta...



Jos muuten asia kiinnostaa niin kannattaa lukea vaikka Juha Kemppisen Naamion takaa. Siinä on eri persoonallisuuksista/häiriöistä aika selkeää tekstiä. (Ei tosin suoranaisesti parisuhteen näkökulmasta, mutta avaa ainakin sitä asiaa että persoonallisuuksia tai pershäiriöisiä on tosi monenlaisia, ei siis oikein voi puhua ihan vaan persoonallisuushäiriöisestä yleisesti.)

Viitteitä on käyttäytymisessä ja luonteenpiirteissä, mutta niitä ei vältämättä silloin vielä ymmärrä, ihmettelee vain, että mitä itsessä on vialla. Keski-iässä jokin kriisi laukaisee sen pahemmin esiin. Ja ikävä kyllä parisuhteessa naimisiinmeno tai vasta lapsen syntymä tuo tämän piirteen kunnolla esiin. Eli sanoisin iän myötä piirteen vain voimistuvan.

kiitti kirjvinkistä! Täytyy käydä lainaamassa tuo :)

suutun, loukkaannun ja mökötän herkästi, en tarvi ees mitään suurta ärsykettä. Vähän ajan kuluttua voin olla taas maailman herttaisin ilman sen suurempia anteeksipyyntöjä. Mutta mä olenkin helppo epävakaa nykyään.

mutta persoonallisuushäiriöitäkin on monenlaisia. Hänellä epäilen ainakin narsismia ja jonkinlaista epävakaata/ahdistuneisuushäiriötä. Lisäksi on luulotautia. Lääkärien pitäisi häntä auttaa, mutta hän ei koskaa ota määrättyjä hoitoja vastaan, eikä syö lääkereseptejä. Huutaa ja karjuu ihmisille puhelimessa, ja ihan aiheetta. Järjestää itsensä hankaluuksiin ja valehtelee sitten, miten ne on häntä kiusanneet ja vainonneet. Aina on joissain muissa vika, ja hänessä ei mitään.



Sanomattakin on selvää, että naissuhteet ei kestä.



Mieheni on välillä tosi stressaantunut isänsä takia.

Itse olen epävakaa (rajatila), ja tunnistan seuraavia piirteitä parisuhdekäytöksessäni:



* Tulen helposti mustasukkaiseksi, myös ilman aihetta (= 99% ajasta)



* Turvattomuuden tunne iskee, jos suhteessa menee huonosti. Saatan haukkua mieheni pystyyn, mutta jos hän vaikuttaa vähääkään siltä, että lähtee kävelemään, ripustaudun kiinni kuin pieni lapsi ja kauhuissani roikun hänessä itkien.



* Raivon, vihan, halveksunnan ym. tunteet silloin, kun puoliso mokaa niin että se vaikuttaa omaankin elämään. En meinannut päästä siitä yli, kun mies jäi työttömäksi vaan sätin häntä 24/7.



* Marttyyrimaisuus väsyneenä, kissa-hiirileikki huomaaamatta. Nuorempana väkivaltaa miestä kohtaan.



Kuulostaa kamalalta ja minä olen vieläpä niin lievää muotoa, etten syö edes lääkkeitä...ehkä tuossa miehessäkin on jotain vialla, kun 11. vuosi menossa yhdessä ;).

Itse olen epävakaa (rajatila), ja tunnistan seuraavia piirteitä parisuhdekäytöksessäni:



* Tulen helposti mustasukkaiseksi, myös ilman aihetta (= 99% ajasta)



* Turvattomuuden tunne iskee, jos suhteessa menee huonosti. Saatan haukkua mieheni pystyyn, mutta jos hän vaikuttaa vähääkään siltä, että lähtee kävelemään, ripustaudun kiinni kuin pieni lapsi ja kauhuissani roikun hänessä itkien.



* Raivon, vihan, halveksunnan ym. tunteet silloin, kun puoliso mokaa niin että se vaikuttaa omaankin elämään. En meinannut päästä siitä yli, kun mies jäi työttömäksi vaan sätin häntä 24/7.



* Marttyyrimaisuus väsyneenä, kissa-hiirileikki huomaaamatta. Nuorempana väkivaltaa miestä kohtaan.



Kuulostaa kamalalta ja minä olen vieläpä niin lievää muotoa, etten syö edes lääkkeitä...ehkä tuossa miehessäkin on jotain vialla, kun 11. vuosi menossa yhdessä ;).