Onko outoa kun avioparit eivät ole FB:ssä kavereita?

En mä ainakaan pidä FB minään yleisenä seurustelupaikkana. Sitä kautta pidän yhteyttä kauempana asuviin ihmisiin halvemmalla. En pidä välttämättömänä ottaa äijää kaveriksi.

ihan täällä kotona, ei tarvi viestiä fb:n kautta.

Mun mielestä ois outoa jos mä & mieheni oltais fb-kavereita... miksi oltais?

puoliso ei ole kaveri.



ap

myös aidan toiselle puolen, varma tieto ;D

ehdotteli tapaamista.

meillä on näin. ei olla toistemme kavereita fb:ssä ja olen itekin miettinyt onkohan se jonkun mielestä outoa?

ap

en keksi mitään syytä miksi emme olisi fb-kavereita.



Mutta kukin tyylillään, meillä on varmasti tapoja jotka muiden mielestä on outoja :)

Siis ihan oikeastiko joku jaksaa miettiä tuollaisa asioita? Minulla ei ole hajuakaan, että onko tuntemistani pariskunnista A) molemmat naamakirjassa ja jos ovat niin B) ovatko he kavereita keskenään. Ja evvk. Outoa on se, että joku jaksaa murehtia tuollaista asiaa :)

Toisaalta, riippuu miten kaveri- ja ystäväpiirit menee päällekkäin. Meillä ainakin yhteisiä ystäviä hyvinkin paljon. Harvemmin erikseen pyörimme, ellei ole joku työpaikan juttu.



Nopeasti katsoin ja Facebookissa 160+ yhteistä "kaveria" vaimoni kanssa. Tuohon päälle reilusti saman verran "omia kavereita". Mielestäni täysin normaalia. Olemme molemmat sosiaalisia ja avoimia ihmisiä ja koska emme häpeä toisiamme, haluamme aina esitellä myös toisemme uusille tuttavuuksille. Verkkomedian ulkopuolella siis.



Mutta, jos puoliskot tulevat täysin eri maailmoista, eivät "pyöri" yhteisissä porukoissa, jos on jotain salattavaa tai hävettävää, niin kai se on joidenkin kohdalla parempi ettei ole "kaverina" Facebookissa.



Olemme 10+ vuotta olleet yhdessä, emmekä mitään ns. parikymppisiä ole. :)

kun avioparit keskustelee kumppaninsa kanssa facebookissa - ja usein kuulemma vielä vieretysten istuen. Mä ja mies ei olla kavereita. Mies ei käy siellä juuri koskaan ja jos mulla on asiaa sille, niin kerron sen. Ei mua haittais, jos olis kaverina, mutten vaan näe mitään syytä miksi olisi

Me ollaan kyllä kavereita miesystävän kanssa. Molemmilla lukee statuksessa että ''parisuhteessa'' mutta miesystäväni ei halua laittaa näkyville sitä, että on parisuhteessa minun kanssani. Onko se outoa? Hermostui kun kysyin. Enkä mie tätä varmaan ees pohtisi jos ei olisi hermostunut vaan sanonut jonkun syyn vaikka (minun mielestä) huononkin.

Siis jos aviopari ei ole keskenään kavereita, niin pitää joko salailla puolisolta tekemisiään tai sitten muilta sitä puolison olemassaoloa.

mutta kyllä se huoletta bongailee kaikkia naisia siellä, testattiin kaverin kanssa. Laitettiin sellainen tyrkkutissikuva ja se innsotui aivan helvetisti.

Vaimolla on omat FB-sivut joissa ei mainintaa että on aviossa.



ap

Me ollaan kyllä kavereita miesystävän kanssa. Molemmilla lukee statuksessa että ''parisuhteessa'' mutta miesystäväni ei halua laittaa näkyville sitä, että on parisuhteessa minun kanssani. Onko se outoa? Hermostui kun kysyin. Enkä mie tätä varmaan ees pohtisi jos ei olisi hermostunut vaan sanonut jonkun syyn vaikka (minun mielestä) huononkin.

No mulla on kyll "parisuhteessa" (vaikka ollaankin nyttemmin naimisissa, en oo viittiny päivittää), mutta kavereita ei olla keskenämme, silloin kai siihen ei saa henkilön nimeä laitettuakaan?

Miehellä taas ei ole parisuhdestatuksena mitään, eikä siinä ole mun mielestä mitään kummallista tai epäilyttävää.

Outoja on tosiaan ne pariskunnat jotka on koko ajan toistensa päivityksiä tykkäämässä ja kommentoimassa...

Jotain salattavaa kyllä toisella on jos ei voi laittaa parisuhdestatustaan näkyville, varsinkin jos ei suostu näin tekemään edes pyydettäessä.



Voi sitä onnen päivää kun pääsin naimisiin itse. Vieläkin esittelen vuolain ylistyssanoin sormustani jos joku pimu yrittää tunkea lähelle kapakassa. Eipä sitä usein tapahdu kun ei tule juostua niissä, mutta kuitenkin. Toiset ehkä on onnellisempia ja ylpeämpiä parisuhteestaan kuin toiset? En minä kadulla toitottele kuinka paljon vaimoani rakastan, mutta jos tilaisuus tulee niin ehdottomasti. :)



Meillä on kaikki Facebookit, sähköpostit, googleplussat ja linkedinit aina auki kaikilla koneilla, ja kännykät lojuu pöydillä. Molemmat tiedämme toisemme pin-koodit ja lukituskuviot puhelimiin. Verkkopalvelujenkin salasanat lojuvat tuolla paperilla jossain molemmilla. Mitä niitä piilottelemaan ja loggailemaan ulos kun kohta ne pitää kuitenkin tarkistaa. Tämäkin ollut alusta asti molemmilla täysin luonnollista, eikä olla edes ajateltu että joku niitä piilottelisi toisilta. Paljon sitä oppii kun elää.



Kyse ei ole siitä että ei saisi olla yksityisyyttä. Ei lainkaan. Emme me hyökkää toistemme sähköpostiin ja Facebookeihin tutkimaan mitä siellä on. Jos tuntuu siltä niin saa mennä tutkimaan, mutta ei kummallakaan ole mitään syytä. Salasanat ja tunnuksetkin on tuolla molempien saatavilla jos tapahtuisi jotain että niitä tarvitsee (toinen työmatkalla ja tunnus unohtuu, toiselle käy jotain, jne).



Vähän meni aiheen ohi, mutta tästä on joskus aiemminkin täältä juteltu. Jokainen tekee tyylillään, ja eiköhän jokainen ole sen itselleen sopivimman tavan kehitellyt. :)

ette ole aktiivisia FB käyttäjiä?

..mutta kyllä minun ja mieheni tilanne on vielä oudompi. Olen erittäin aktiivinen FB-käyttäjä, mutta mieheni ei hyväksy, että ilmaisen hänen olevan puolisoni. Profiilissani lukee vain, että olen naimisissa. Valinta ei siis ole omani.



Mieheni perustelee tätä sillä, että hänellä on tietyissä piireissä erittäin julkinen ammatti, ja hänen omat FB-sivunsa ovat pääasiassa ammatilliset. Mielestään hän suojelee minua pitämällä minut pimennossa. Näin nämä hänen kontaktinsa eivät tiedä, miltä näytän, eivätkä esimerkiksi seuraa tekemisiäni kaupungilla. Hänelle on kuulemma jo nytkin kerrottu, mitä ostin Stockmannilta, vaikka minä en tietenkään ole tiennyt, että minua stalkataan.



Minusta on noloa, että minulla ei muka ole puolisoa. Tämä on myös johtanut kiusallisiin johtopäätöksiin eli sinkkumiehet ovat tulkinneet niin, että olen vapaata riistaa. Mieheni tietää tästä, mutta ei suostu muuttamaan mieltään. Minun tuttuni siis saavat ahdistella minua, koska luulevat, että olen vähintään puoliksi vapaa, mutta hänen tuttunsa eivät saa luulla, että hän itse on varattu.