Te maistraatissa käyneet!

Me käytiin kahdestaan, lähdettiin lomalle, ja sieltä lähetettiin kortit jossa oli terveisiä häämatkalta. Kotiin tultua pidettiin päivälliset ravintolassa lähisuvulle ja parhaille ystäville.



Voittehan te pyytää porukkaa vaikka teille kahville jos ravintola tuntuu vieraalta.

Itse voisin pytää ystäviä/kavereita sitten jälkikäteen syömään/kahville jne.

mentiin naimisiin. Paria viikkoa ennen hääpäivää pyydettiin 2 kaveria todistajiksi ja vihkimisen jälkeen olimme heidän kanssa syömässä.



Muille kerroimme sitten myöhemmim, juhlia emme ole siis muille pitäneet.



Voittehan kertoa vanhemmille ja ystäville menevänne naimisiin jos heidät syömään haluatte. Jos ette halua juhlia niin älkää kertoko kenellekään, todistajat saa maistraatin puolesta tarvittaessa.

hyvissä ajoin. Siis kutsuttiin todistamaan vihkimistä ja sen jälkeen juhlimaan paikkaan x.

Juhlia ei pidetty ei edes kahveja keitetty.

KEli hän kutsui minut ja vanhempani heille, muka lapsensa syttäreille ja sitten heillä olikin myös pappi paikalla, joka vihki heidät. Tulimme monen sadan kilometrin päästä ja koska oli kesä, olimme pukeutuneet ihan siisteihin, mutta rentoihin kesävaatteisiin - ja paikallaolevista suurin osa oli ilmeisesti arvannut, että kyseessä on myös tämä vihkiminen - ja heillä oli ns. hääjuhlavaatteet päällä.



Todella noloa. Varsinkin isäni, joka on tarkka pukukoodeista - oli todella nolostunut, koska kaikilla muilla vanhemmilla miehillä oli puku päällä ja isälläni rento kesävarustus.



Että pyydän ajattelemaan myös tuota puolta asiassa, jos aiot "yllättää" läheisesi.

Pyysimme, etteivät tuo edes vaimoaan ja tyttöystäväänsä.



Kukin tavallaan, minä en halunnut häitä, mutta lain edessä haluan olla mieheni vaimo.



Teimme sen ruokiksella ja söimme todistajien kanssa kotipizzat. Tehkää miten parhaaksi näette! Se on jokaisen oma asia, vaikka meillä kyllä pari tätiä veti herneen nenään, omat vanhempani arvasivat, että tässä käy näin.

Mies kävi jopa ennen kosintaa kysymässä asiaa isältäni.



Maistraattiin tuli mun vanhemmat todistajiksi ja kuukausi sen jälkeen mun vanhemmat biffasi lähisuvulle aterian ravintolassa. Siinä ne juhlinnat, juurikin meille sopivat :)

Mut sit tultiin toisiin ajatuksiin ja kerrottiin molempien vanhemmille, jotka tulivatkin todistamaan tapahtumaan. Sit mentiin porukalla hienoon ravintolaan syömään, jonka mun äiti maksoikin vähän kuin "häälahjana".

...ja haluaa miellyttää sukua, niin kannattaa vaan suosiolla valita kirkkovihkiminen ja suuret hääjuhlat. Toinen vaihtoehto on, että ei kerro kenellekään, piste. Me tehtiin niin, että kerrottiin mun vanhemmille viikkoa aikaisemmin, että meidät vihitään silloin ja silloin maistraatissa. Vanhempani oli niin hämmennyksissään, etteivät oikein osanneet sanoa siihen mitään... Mies soitti omalle äidilleen vasta vihkimistä seuraavana päivänä, taisi sujahtaa sielläkin nitro kielen alle. Emme pitäneet hääjuhlaa koska emme halunneet emmekä jaksaneet järjestää, tuli stressi pelkästä ajattelemisestakin. Saimme sukulaisilta katkeraa ja syyllistävää palautetta, olimme riistäneet ihanat juhlat kaikilta. Eli p*ska makuhan siitä jäi sitten meillekin, vaikka tehtiin niinkuin itsestä tuntui hyvältä.



Mutta älkää nyt pelästykö, ei kaikilla ole niin pystyyn kuolleet perheet kuin meillä :)

vanhemmat oli maistraatissa todistajina. Vihkimisen jälkeen mentiin ravintolaan syömään. Käytiin ottamassa vihkikuvat, joita lähetettiin sukulaisille ja kavereille. Kyllä me oltiin naimisiinmenosta ihan avoimesti kaikille puhuttu, joten tuskin tuo kuva kellekkään yllätyksenä tuli.

Ohjeistatte tiukasti, että muille ei saa kertoa, koska ette halua pitää jättijuhlia. Ystäviäkin olisi ihan hyvä varoittaa, jo pukeutumisenkin kannalta ja että tietää olla paikalla. Siis ajattele, että joku hyvä ystäväsi soittaisi sinulle vihkimistilaisuutensa jälkeen ja sattuisit olemaan jossain Lapin perukoilla? Ottaisi ankarasti sinuakin päähän.



Ainakin minä äitinä loukkaantuisin, jos en saisi tirskauttaa kyyneltä lapseni mennessä naimisiin. Kyselisin, eikö rakkauttani ja kasvatustani arvosteta, kun lintu lähtee pesästä lentoonsa?



Itsellä oli n. 30 hengen häät periaatteella vanhemmat, mummit ja ukit, sisarukset, kummit ja omat ystävät ja tarjoilut oli mummolassani. Tädit ja sedät siis jäi kyydistä. Kivat ja halvat juhlat oli.

Vanhemmat saivat tietää kun laitettiin lehteen asiasta ilmoitus. Eli te teette juuri siltä kuin tuntuu hyvältä ja sopivalta teille.

ollaan oltu kihloissa 9v ja yhdessä vähän kauemmin,on yhteiset 3 lasta ja yhteinen asuntolaina joten ei se meidän arkea muuta mitenkään.En vaan kuulu niihin jotka haluavat olla keskipisteinä hattarapuvussa:).

Kiitos silti vinkeistä,ehkä jotain syöminkiä järkätään ettei kukaan nyt sydänjuuriaan myöten pahastu.(tai onhan niitä aina sukulaisia ja ystäviä jotka ajattelevat näissäkin asioissa vain itseään,omaa kutsua kekkereihin eivätkä niiden onnea/tahtoa joita asia koskee...)

Maistraatissa vihkiminen, sitten häämatka, josta voi vaikka laittaa tekstarit ja sit vaikka molempien vanhemmat ravintolaan syömään matkan jälkeen. Kuulostaa tosi hyvältä omaan makuuni! :-)

ja kutsutte sitten sen jälkeen kaikki vaikka parin viikon päästä jonnekin juhlimaan tapahtunutta. Ehtivät vieraatkin valmistautua juhlaan ja teidän yllätyksenne pysyy salassa.

vanhemi lapsista ja hänen kaveri 18v ovat kohta todistajina, ja meistä vanhimman 50v synttärit sitten paljastaa loput lähimmille :)

jos ei oltais ilmoitettu etukäteen välit olis menny vanhempien kans täysin poikki. ilmoitettiin pari päivää ennen, et mitä ollaan tekemässä ja jos he haluavat, voivat tulla mukaan. Miehen isä tuli, mun vanhemmat ei. Maistraattivihkiminen ei kuulema ole oikea avioliitto.

lähetettiin tekstarit jälkikäteen, en halunnut juhlia silloin enkä myöhemminkään.

Jos haluatte juhlat tai ravintolasyömiset heti maistraatissa käynnin jälkeen, niin pakkohan se on kertoa jo etukäteen.