minkä verran (montako kpl) lapsillanne on kirjoja?

mummolassa pari lisää. Useita kertoja/pv luetaan (katotaan) ja saa houkuteltua ei-toivotuista puuhista pyytämällä lukemaan.

kuvakirjaa ja romaaneja. Lisäksi laatikoissa odottaa vielä esim Blytoneita ja Vernejä tulevaisuutta. Kirjoja luetaan joka päivä, mutta kyllä niitä on niin paljon, että yksittäinen kirja osuu käteen verraten harvoin. Kirjastosta lainatutkin kun pitää ehtiä lukea.

joissakin käännössarjoissa on tosi kökköä suomenkieltä.



Ja Disney-hömppää en haluaisi kenellekään lapselle tarjota.

Lähes kaikki sukulaisten vanhoja tai lahjaksi saatuja. Käydään kirjastossa n. kerran kuussa. Luen iltasaduksi yhden kirjan/tarinan illassa. Ja yleensä niitä muutamaa samaa vuorotellen :)

pari kuussa. Lapsi lukee puolisen tuntia päivässä joskus ylikin. Kolmasluokkalainen kyseessä ja opettaja sanoi, että koulussa on helpompaa jos lapsi lukee paljon.

En ole koskaan laskenut kaikkia. Kirjoja on hankittu paljon, hankitaan koko ajan ja heillä on myös isänsä ja äitinsä vanhoja kirjoja, jopa isovanhempien. Käydään myös kirjastossa. Niin ja siis lukeminen on koko perheen harrastus, yksi niistä.

ja EN lue lapsille kuin kerran kuussa. Itse lukevat/selaavat. Iät 2-7-vuotta.

Tyttö täyttää loppuvuodesta 2, ja hänellä on n. 50 kirjaa. Osa tosin jo niin vauvakirjoja että ne pitäisi jo laittaa kiertoon. Ostelen kirjoja säännöllisesti lähinnä kirppiksiltä ja kirjastossa käydään myös.



Meillä luetaan joka päivä, ja uskon että se näkyy jo nyt lapsen kielellisessä kehityksessä. Lukuhetket ovat ihania läheisiä hetkiä

välillä luetaan enemmän, välillä vähemmän...ainakin muutaman kerran viikossa yleensä. Minä siis luen lapsille,eivät osaa vielä itse lukea. Selailevat niitä kyllä usein itsekin.

Meillä on niin pienet tilat, että lainaan mieluummin kirjastosta kirjoja, kuin hamstraan niitä kotiin.

Meillä on kirjoja satoja. En osaa sanoa, paljonko niistä on just lasten. Mutta paljon luetaan ja on aina luettu.



ps. siitä huolimatta kahta vanhinta lasta ei kiinnosta lukeminen tällä hetkellä tippaakaan!! Vanhin on nyt 19v ja toka 16v

koska suurin osa siitä volyymista on pienten kirjoja, joita en enää jaksa lukea - vaikka kuopus onkin vasta kolme. Musta ei vain ole enää siihen, enkä välitä jos av:lla kivitetään. Mä luen enää kirjoja joita pidän itse jotenkin kiinnostavina, ja jos ei miellytä niin sopii opetella itse lukemaan.



Isompien kirjoja en ole laskenut, mutta uusi ostetaan tai lainataan kun edellinen loppuu.

Käydään kirjastossa usein ja enimmäkseen luetaan niitä kirjoja. Joka päivä luetaan molemmille lapsille erikseen.

lukeminen on pakkopullaa. Luen lapselle paljon, mutta en nauti siitä yhtään. Ajatus alkaa aina harhailla enkä keskity tekstiin ollenkaan. Mua vaan ei kerta kaikkiaan nappaa ollenkaan mitä punainen auto sanoi siniselle, tai miten satulatankkiveturi eroaa tenderiveturisa jne. ja näistä lapsi tykkää ja niitä tankataan joka ikinen ilta. Puuhailen paljon lapsen kanssa, mutta lukeminen on jotenkin niin hidasta, niin tolkuttoman tylsää ja ja turhauttavaa, että siihen en meinaa pystyä kuin pakottamalla. Kummallista kyllä itse luen kuitenkin paljon.



24

+ kirjaston kirjoja. Luetaan päivittäin.

Tosin pari on tullut lisää sen jälkeen. Aikuisten kirjoja meillä on vähemmän, koska me aikuiset ei yksinkertaisesti ehditä edes lukemaan paljon - joten mitä järkeä niitä on hyllyihin varastoida? Lapset sen sijaan lukee useinkin, eskarilaiselle se on ollut hyvä keino saada rauhoittumaan pienempien päiväunien ajaksi, ja nyt kun hän oppi lukemaan, saattaa istua tunteja lukemassa. Tosin usein tykkää lukea myös pikkusisaruksilleen tai koko perheellekin.



Toinen lapsi taas selailee tuttuja kirjoja useinkin, ne auttoivat sopeutumaan hoitoon aikoinaan ja helpottivat pottaharjoittelua. Potalla malttoi paremmin istua, kun siinä sai selailla kirjaa. Ja usein, kun eskarilainen lukee itsekseen, tämä toinenkin menee oman kirjansa kanssa siihen viereen "lukemaan". Joskus jopa pyytää eskarilaista lukemaan itselleen.



Kolmas taas on vielä lähinnä kuunteluosastoa. Kuuntelee näiden isompien lukemista ja "lukemista", ja samoin meidän vanhempien iltasatuja. Luulen, että hän, kuten tuo toinenkin aikoinaan, ehti jo kohdussa tottua tähän iltasaturutiiniin, koska selkeästi hän nyt jo rauhoittuu kuuntelemaan satua.

Luulisin, et jotain tuhannen kieppeillä. Meillä luetaan paljon.

Av-mammat täällä kilpavarustelee, montako SATAA KIRJAA heidän taaperollaan on. Heh-heh. Mistä hatusta te noita lukuja vetelette? Onko teillä mitään käsitystä, kuinka paljon - millainen määrä - oikeasti on esim. 200 kirjaa? Vai pitäiskö ihan alottaa määrittelemällä sana 'kirja'.



20-50 kirjaa vastanneet kertovat jo aika isoista määristä kirjoja pikkuihmiselle. Lähemmäs sata on jo huikea määrä, jossa veikkaisin olevan paljon perittyä kertomakirjallisuutta mukana.



T. Kirjafriikki, jolle paljon luettu lapsena ja joka säästänyt jokaisen kirjan lapsuudestaan; eikä varmasti mennyt sata rikki, vaikka kirjoja oli todella paljon!

30, kuulostat uskottavalta, upea kirjasto teillä! Lukeminen on hieno harrastus!



T. Se kirjafriikki 32

Puolet kirjoista kuvakirjoja, jotka jo liian yksinkertaisia ja kiinnostamattomia lapselle. Loput ajankohtaisia romaaneja, tietokirjoja, runoja, satukirjoja yms. Suurin osa kirjoista on ostettu kirpputorilta eurolla tai parilla, kirjat kuitenkin laadukkaita sisällöltään ja kunto ollut hyvä. Ihmiset myyvät halvalla hyviä kirjoja, erinomaista!