G: Minkä ikäisenä sinut laitettiin päiväkotiin?

Synnyin kaksi viikkoa yli lasketun ajan ja tuolloin äippäloma oli vain 1 kk. Joten vauvana vauvojen joukkoon seimeen. Sitten, kun kasvoin, olin mummon "kauppa-apulaisena", kunnes eskariin menin 6-vuotiaana ja siitä sitten kouluun.

sitä ennen olin pph:lla. tämä 80-luvulla.

Kerhossa kävin 3 vuotiaasta lähtien. Päiväkotiin menin viisivuotiaana (olin syksystä-kevääseen yhdessä päiväkodissa ja sitten kesän toisessa) ja sitten alkoikin eskari, joka oli meidän kyläkoululla. Olin puolipäiväläinen ja nautin todellakin tuolla olosta ja äitini harmittelikin, miksei hän ollut älynnyt laittaa mua aikaisemmin hoitoon.

Meillä asui myös mamma ja mulla oli kaks isompaa siskoa (toinen 13v ja toinen 9v vanhempi kuin mä), jotka katsoivat perään. Ja oikeastaan mulla oli suht vapaa lapsuus. Eli ei mun perään sinällään katsottu -> tie kyllä meni lähellä, mutta kyläläiset tiesivät missä taloissa on lapsia eli osasivat hiljentää ennen kyseisiä taloja, samoin maitoauto tiesi nuo talot ja teki samoin. Ainoastaan kahteen paikkaan EI saanut mennä yksin; navetan taakse (siellä oli lietesäiliö) ja kuivuriin (missä oli viljasiilot). Ja hyvin uskoin, ei mulla ollut mitään haluja lähteä tuonne yksin.

Olin sukulaisten hoidossa.

Äiti hoiti mua kotona.

Äiti hoiti kotona, 3v lähtien kävin kerran viikossa seurakunnan kerhossa. En käynyt eskaria, vaan 7v kouluun.

Olen korkeastikoulutettu, hyvässä ammatissa, mutta arka enkä kovin sosiaalinen. Lapseni aloitti päiväkodissa kun täytti 2v.

..perhepäivähoidossa, koska äiti halusi, että saisin parempaa hoitoa siten kuin jossain isossa ryhmässä. (No, niitä hoitajia oli erilaisia, ei kaikki aina kivoja.) Päiväkotiin menin vasta kun menin esikouluun. Esikoulusta tykkäsin kauheesti ja ikävöinkin sinne koulun aloittamisen jälkeen.

Äitiysloma oli 3kk ja vanhempani pitivät lisäksi kesälomat eri aikaan eli

- olin vajaa puolivuotias, kun kotiimme tuli hoitaja

- ollessani noin vuoden äiti jäi kotiin ja sain alle 2-vuotiaana pikkusisaruksenkin

- reilu 2-vuotiaasta oli puistotädin vahdittavana puistossa (virikehoitoa siis ;))

- päiväkodissa olin kaksi vuotta, joista siis jälkimmäinen oli eskarivuosi



Päivät olivat kai kohtuu lyhyitä, koska äitini oli kotona siihen saakka, kun olin 9v (nuorin sisareni oli silloin 5v). Tämänkin jälkeen äitini oli kauan osa-aikatöissä ja naapuruston lapsia oli meillä aamuisin ennen hoitoa/koulua ja/tai koulun jälkeen, kun monet naapurustossa tekivät pidempää työpäivää.



Olen jälkikäteen miettinyt oliko ratkaisu hyvä äidilleni. Selkeästi ei koskaan löytänyt työelämästä tai muualta niitä kiinnostuksen kohteita ts. omia juttujaan samalla tavoin kuin isäni tai monien muiden vanhemmat. Oma elämänsä oli siis täyteläistä perhe-elämää, mutta lasten muutettua pois aika tyhjää...



Oma lapsuuteni oli joka tapauksessa onnellinen. Niin hoidossa kuin kotona. Ja meillä lapsi on laitettu päiväkotiin reilu 2-vuotiaana, pyritään yhdistämään koti- ja työelämä joustavasti, jottei lapsen päivät ole liian pitkiä, vaikka hyvin hoidossa viihtyykin.