Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Selkävaivaiselle odottajalle neuvoja ja vinkkejä? Kohtalotovereita

07.11.2005 |

Onko kukaan käynyt selkävaivojen takia fysioterapiassa tms. ja saanut avun raskausaikana? Vai voiko raskaana ollessa edes käydä? Entä voiko käyttää paikallishoitona Mobilatia tms.? Kai tässä pitää kohta särkylääkkeisiinkin turvautua. :(

Miten muut selkävaivaiset on pärjänneet kipujen kanssa raskauden loppuun?



Mulla on tosiaan 27. raskausviikko meneillään, ja selkä tosi huonossa kunnossa. Olen ollut sairaslomalla jo viidettä viikkoa supistelun takia, ja lääkärin neuvosta lähinnä " vetänyt lonkkaa" tämän ajan. Selkä vaivaa erityisesti öisin. Parin tunnin (max. neljän) nukkumisen jälkeen herään siihen, että selkään koskee. Kipu ei ole mitään kevyttä. Hyvä että saa asentoa lopulta vaihdettua. Mutta nyt alkaa olla sellainen tilanne, ettei asentoa vaihtamalla apuja tule yhtään. Koskee koko ajan. Eilen nousin viimein neljältä ylös, kun en voinut edes lepäillä sängyssä mitenkään päin. Ylösnouseminen on hankalaa, ja alkuun ei tahdo saada henkeäkään kun niin koskee. Venyttelin vähän yöllä, ja yritin sohvalla pötköttelyä. Mutta eipä auttanut. Toisella sohvalla sain viimein itseni siedettävään asentoon, ja uni tuli viimein kuuden maissa. Seiskalta soikin jo kello...



Siitähän tämä tietty kiikastaa, kun massu kasvaa ja selkälihakset joutuvat koville. Eipä nuo niin kummoiset olleet ennen raskauttakaan, mutta nyt sairasloman aikana tämä tilanne on mennyt tosi hankalaksi.



Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
07.11.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ainakin toistaiseksi siis, ja toivon että pysyykin poissa!



Mulla kivut alkoi pikkuhiljaa muistaakseni rv 17 < ja lopulta joskus rv 21 jäin sairaslomalle, yhteensä noin 5 viikkoa. Sain heti lääkäriltä lähetteen fysioterapiaan, jossa kävin yhteensä kolme kertaa. Sieltä saaduilla jumppaohjeilla sain selän kuntoon. Viimeisellä kerralla fysioterapeutti sanoi, että muista tehdä näitä liikkeitä koko loppuraskaus...Vaan niin on unohtunut, kun kivutkin pysyneet poissa!



Suosittelen siis todella ainakin kokeilemaan tuota fysioterapiaa, se selkäkipu ei todellakaan ole mitään kivaa!

Vierailija
2/7 |
07.11.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulle ekassa raskaudessa alkoi tulla selkäoireita alussa, sain neuvolasta skolioosi-selkäiselle tarkoitettuja jumppaohjeita, joita tein ehkä 2 vkoa. SItten päätin aloittaa uinnin, vko 20 alkaen ja jatkoin ihan synnytykseen asti 2 krt viikossa, lopussa välillä vain kerran viikossa. TÄmä auttoi kaikkiin vaivoihin, eikä selkä kipeytynyt edes synnytyksessä, enkä odotusaikana tarvinnut tukiliiviä tms. Toivon, että sama auttaa tällä toisellakin kerralla.

Vesi rentoutti kehoa niin, että päätin kokeilla synnytyksessä avautumisvaiheessa ammetta, ja se oli taivaallista kivunlievitystä muutaman tunnin, suosittelen!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
07.11.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vaivaksi paljastui jumiin mennyt SI-nivel, mikä on yleistä raskaan olevilla. Hoitona kävin neljä kertaa lääkärin lähetteellä fysioterpeutilla, joka sai sen liikkumaan. Lisäksi sain itse jumppaohjeita ja ohjeita ihan arkiliikkumiseen (miten sänkyyn, sängystä ylös, tuolilta ylös jne.). Lisäksi aloin käyttää tukivyötä tiettyyn kohtaan alaselkää kiristettynä. Vaiva on nyt lähes tiessään.



Mobilatin voi lääkärin mukaan käyttää, mutta siitä on hyötyä vain jos kipu on lihasperäistä.



Maggy 29+2

Vierailija
4/7 |
07.11.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

joka säteilee jalkaan? Mulla on nimittäin ollut iskias-tyyppinen selkävaiva ongelmana parisen viikkoa. Kipu säteilee vasemmasta alaselästä reiteen. Liikkuminen on hankalaa, jalka ei liikkeellelähdettäessä siedä painoa. Nukkuminen onnistuu toisella kyljellä, mutta jos unissani kääntyilen, niin herään hirvittävään kipuun. Aiheuttaako SI-nivelen jumitus tämäntyyppistä kipua?



kyselee Kanika rv32+2

Vierailija
5/7 |
07.11.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lääkäri kirjoitti pyynnöstäni lähetteen fysioterapeutille, joka löysi todellisen syyn ja tepsivät keinot.



Vaiva oli mullakin pahin juuri nukkuessa kun yritti kääntää kylkeä ja oli useamman minuutin operaatio päästä pitkälleen ja ylös. Myös liikkeelle lähdöt oli inhottavia. Kävely sitten sujui paremmin. Myös pitkät istumiset oli yhtä tuskaa.



SI-nivelen jumitus on tosiaan fysioterepeuttini mukaan hyvin yleinen raskaana olevilla, mutta jostain syystä neuvolat ja työterveyslääkärit ei näytä tätä tiedostavan vaan kaikki laitetaan melkein automaattisesti iskiaksen piikkiin. Harmillista, sillä kyseessä on näköjään aika hyvin hoidettavissa oleva vaiva.



Varoituksen sana: Fysioterapeutti huomautti siitä, että SI-nivelen avauksessa on erilaisia tekniikoita ja niistä pitää valita raskaana oleville sopivat, muuten on olemassa ennenaikaisen synnytyksen riski. Jotkin tehokkaimmista tekniikoista on liian rajuja. Eli ei puoskareille...

Vierailija
6/7 |
07.11.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset


Mulla myös vihoitteli SI-nivel edellisessä raskaudessa ja kävin tästä myös fysioterapeutin juttusilla. Ilmeisesti mulla ko. nivel ei ollut jumissa, löystynyt vain. Jos ymmärsin oikein, niin SI-nivel yhdistää lonkan ja jalat. Normaalisti on hyvin jäykkä, mutta saatta löystyä raskausajan hormonitoiminnasta johtuen. Tästä sitten aiheutuu muidenkin kuvaamaa säteilevää kipua raajoihin. Runsas käveleminen ja istuminen huononsivat tilannetta, mutta onneksi korjaantui levolla.



Mäkin sain jumppaohjeet, mutta myöskin f-terapeutti sanoi ettei löystymiselle oikein mitään voi. Mahan kasvaminen auttaa, maha alkaa uudelleen tukemaan lantion seutua raskauden edetessä. Tukivyöstä voi myös olla apua.



Itselläni taisi käydä hyvä tuuri, tukivyö auttoi ja todellakin mahan kasvaessa kivut katosivat. Kaikkiaan taisi olla riesana reilun kuukauden päivät keskiraskaudessa. Hieman erilainen kokemus SI-nivelestä mulla siis edellisiin verrattuna...



T.MaalisPapu rv 20+5

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
07.11.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

on kuningaslääke useimmiten sekä odottajalle että ei-odottajalle.

Useimmiten ihmiset (molemmat em. ryhmät) ovat niin hiton laiskoja, että mitään ei viitsittäisi tehdä kropan hyväksi. Sitten vaan sairaslomalle ja makuulle, argh.



Itselläni on skolioosiselkä ja selvisin raskaudesta aika hyvin. Vaikeuksiakin kyllä oli, mutta en valita, enkä ruodi niitä tässä. Harrastan aktiivisesti liikuntaa ja olin liikkeellä raskaanakin mahdollisimman paljon. Esim reipas kävely (kävely joka mahdolliseen paikkaan), vatsalihaksia samalla jännittäen, ryhtiä pinnistellen, on oikein hyvää liikuntaa. Itse tein näin.



Käytin myös loppuraskauden (noin 2,5 kk) Rembranth (?) -merkkistä lantio-/alavatsatukea, joka tukee juuri tuota SI-niveltä. Oli tosi hyvä.



Kävin myös muutaman kerran hierojalla. Hieronta onnistui oikein hyvin istuen. Jumppasin myöskin loppuraskauden. Liikkeitä alaselälle > nojasin esim. sohvaan, pidin kropan tiukkana ja nostelin molempia jalkoa taaksepäin. Hyvä ja helppo liike, tehokaskin.



Nyt on sektiosta kolme kuukautta ja olen loistokunnossa. Paranin/toivuin operaatiosta tosi hyvin. Ja heti sairaalasta päästyäni jatkoin reipasta lenkkiä - nyt sitten vaunujen kanssa:)