¤¤¤ KESÄKERTTUJEN maanantai " " "

NERONJA: Olen tosi pahoillani puolestasi, voimia sinulle! On varmaan tosi rankkaa kun noin monta kertaa on mennyt kesken. Voi kun olisi taito käydä liimailemassa kaikkien pikkuisia tiukemmin kiinni...



Täällä pientä flunssan poikasta tulossa, lienkö saanut pojalta tartunnan.



äitimiia 10+2 (aika paljon jo!)

[color=pink]Neuvolakuulumisia täältä; ekassa neuvolassa käyty ja on otettu verta ja verenpainetta yms... Jutteluahan tuo oli ja sain kotiin kasan opuksia luettavaksi: tuli kuitenkin todellisempi olo tästä raskaudesta varsinkin kun se huono olo on poistunut kokonaan: ainoastaan jos iskee nälkä ja heti ei syö niin tulee huono olo.



Mä oon täällä yhtä hymyä: taitaa taas iskeä alitajuntaan tää raskaanaoleminen: meille tulee vauva....



Kohta taas iskee pelko jos jokin meneekin vikaan... joten meen ruoan ääreen nauttimaan tästä autuaasta tunteesta!!



Palaan myöhemmin kommentoimaan!!



Miitsu neuvolan mukaan 8+2 omien laskujen 8+1joten tiedä taas mitä uskoa....

Vihdoin pääsen koneelle. Meillä on takana rankka viikko. Viime ma iltana huomasin pojan (5,5kk) kiveksen olevan turvoksissa ja hiukan punainen. Se ei kuitenkaan ollut mitenkään niin poikkeava, että olisin huolestunut. No, yö oli sitten levoton ja aamu aivan hirveä. Poika, joka ei juuri itke (eikä koskaan " turhaan" ), itki koko ajan. Hän suostui olemaan sylissäni vain tietyssä asennossa. Olin väsynyt ja itkuinen, pahoinvoiva ja huolissani. Oksensin poika sylissä... Ei naurattanut yhtään. Lopulta miehen sisko soitti ja itkin tilannetta hänelle. Hän käski kokeilla suppoa, josko olisi vaikka hampaita tulossa... Silloin huomasin kiveksen olevan todella turvoksissa ja punainen, lisäksi pissa haisi. Soitin neuvolaan ja sitten terv.kesk. Menimme terv.kesk. ja vastaanoton hoitaja otti pissanäytteen, koska labra oli jo kiinni. Pissassa oli tulehdusmerkit, joten pääsimme heti lääkärin vast.otolle.



Nopeasti vilkaistuaan lääkäri passitti meidät välittömästi sairaalaan jatkotutkimuksiin lastenpolille. Mies lähti töistä kohti Porvoota ja minä katsoin, kun pojasta otettiin kokeita. Kaksi lastenlääkäriä ja ylilääkäri tutkivat pojan, tehtiin myös ultraäänitutk. kiveksille. Meille sanottiin, että ainakin lisäkives on pahasti tulehtunut ja voi olla myös munuaisaltaan tulehdus. Lisäksi piti vielä käydä Lastenklinikalla lastenkirurgin ja ylilääkärin pakeilla. Näin poissuljettiin kiveksen kiertymän mahdollisuus. (Se olisi tarkoittanut sitä, että kives on kiertynyt ja hapenpuutteessa. Se vaatii välittömän leikkauksen, muutoin kives kuolee.) Lopulta pääsimme takaisin Porvoon sairaalaan, lastenosastolle. Minä sain jäädä pojan kanssa ja suonensisäinen antobioottihoito aloitettiin heti.



Pojalla oli kanyyli päässä ja siitä ruiskutettiin antibioottia. Ei tarvittu tippaa, koska poika oli niin hyväkuntoinen, että jaksoi syödä itse. Oli ihan hirveää, kun ei voinut auttaa omaa lastaan eikä ottaa sitä kipua pois. En voinut olla vieressä, kun pojalle laitettiin kanyyli ja yritettiin ottaa punktiota virtsarakosta. (Vaikka olen hoitoalalla ja itse laittanut kanyyleita, se oman lapsen kipu ja oma avuttomuus oli niin hirveää, etten voinut olla paikalla...) Ke oli vielä ultraäänitutkimus, jossa tarkastettiin rakko ja munuaiset. Perjantaina kotiuduimme. Nyt ovat edessä rtg-tutkimus ja jälkitarkastus. Pojalta pyritään selvittämään, ettei ole rakennevikoja, jotka altistavat tulehduksille. Kuulemma pojilla kaikki mahdolliset tutkimukset ovat erittäin tärkeitä, varsinkin, kun näin pieni saa tulehduksen.



Voi sitä itsesyytösten määrää... Olemme miehen kanssa pähkäilleet, mitä mokasimme. Mutta kaikki läälärit vakuuttivat, ettei tulehdus ole meistä kiinni eikä hygienianhoitoa ole laiminlyöty. Rakennevika on erittäin epätodennäköinen, koska tämä oli eka tulehdus. Koskaan ei saada selville, oliko myös munuaisaltaan tulehdus, koska punktiota ei yrityksistä huolimatta saatu. Poika kun aina ehti pissata lentopissat... Silti hoito oli sen mukainen, ettei kyseessä ollut vain lisäkivestulehdus, jotta hoito tehoaisi mahd. pian ja hyvin. Yksi mahdollisuus on, että jostakin syystä lisäkives on ärtynyt, se on ärsyttänyt virtsateitä ja huonon tuurin vuoksi kakasta on päässyt bakteeri virtsateihin ja aiheuttanut tulehduksen.



Jatkossa kuulemma on oltava tarkkana kuumeen ja tulehdusten suhteen. Jos ei äkilliselle kuumeelle tai ärtyisyydelle löydy heti selvää syytä, on kuulemma välittömästi mentävä lääkäriin. Voi, kuinka me ja lääkärit toivovat, että tämä oli vain yksittäinen erittäin ikävä huono tuuri... Onneksi poika on jo lähes oma itsensä ja kipu on hävinnyt. On tuskallista, kun oma lapsi on niin sairas... Tämä oli eka kerta, kun poikamme on kipeänä... Luojan kiitos, reagoin nopeasti ja poika sai heti hyvän hoidon. Sitä lääkärit moneen kertaan toitottivatkin.



Sairaalassa mulla oli vain huono olo, mutten oksentanut. Kotiuduttuamme olen oksentanut joka päivä, välillä usein, välillä vain kerran... Siellä se toinen kaveri muistuttaa olemassa olostaan. Np-ultra on 22. pvä, sitten voi kertoa tulokkaasta laajemmaltikin... :)



Että sellasta tänne tällä kertaa... VOINTEJA KAIKILLE!!!



Toivottaa Charlotte ja poika 5,5kk ja rv10+3

Lohdutushalaukset Neronjalle!! Voimia!



Pahoinvointi on vallalla melkein jokaisella joten se tuo taas tuon autuaan neuvolareissun jälkeen pelkoa onko omassa masussa kaikki kunnossa! Neuvolassa tosin oltiin että hyvä juttu ettei tartte oksennella! et kai tääkin sitten normaalia on!



Joku kirjoitteli (nikki unuhtu jo) että yöllä mahaan sattuu: mä kans oon monena yönä heränny polttavaan tunteeseen alavatsalla: menee ohi sitten vessareissun/juomisreissun jälkeen kun käpertyy sykkyrälle: oon välillä hieronu mahaa et menis ohi.



Nyt oon kyllä niin väsynyt että pakko mennä sohvalle pötköleen telkkaria tuijottamaan...



Meillähän mies on viikot pois kotoa joten pitää viel pari tuntia oottaa et saan sen puhelimella kiinni ja voin kertoa tekstaria paremmin kuulumisia...



Miitsu ja masulainen 8+1

Miona: Alas menee ihan hyvin kaikki muut paitsi kahvi. Jostain syystä sellainen juokseva piimä maistuu oikein hyvälle, ja appelsiinituoremehu..