Timo T.A Mikkosen infarktista faktatietoa HUS:n sivuilta

Kallonpohjavaltimon tukos (basilaaritromboosi)



Kaksi nikamavaltimoa yhtyy aivorungon alapinnalla kulkevaksi kallonpohja- eli basilaarivaltimoksi. Mikäli kallonpohjavaltimoon tulee tukos, se estää veren kulkeutumisen aivoihin ja aiheuttaa kuolion eli aivoinfarktin.







Tukos aiheuttaa poikkeuksetta erittäin vaikeita neurologisia oireita, ja kyseessä onkin vakavin aivoinfarktin tyyppi. Kallonpohjavaltimon tukoksen syynä on yleensä joko sydänperäinen hyytymä tai nikamavaltimon tukoksen aiheuttama etenevä veritulpan muodostuminen. Joskus nikamavaltimoita ja kallonpohjavaltimoa ahtauttava valtimotauti johtaa tukokseen.



Oireet



Kallonpohjavaltimon tukoksen tyypillisiä oireita ovat molemminpuolinen raajojen heikkous, holtittomuus ja tuntohäiriö, joskus neliraajahalvaus, puheen puuromaisuus, nielemisvaikeus, äänen käheytyminen, vaikeat silmänliikehäiriöt ja jopa syvä tajuttomuus. Alkuvaiheessa kaikkien raajojen jäykistely tajunnan säilyessä on tyypillinen oire. Usein oireet jatkuvat ja pahenevat usean vuorokauden aikana, mutta niiden epämääräisyyden ja sairauden harvinaisuuden johdosta oikea diagnoosi voi viivästyä.



Neliraajahalvaus sekä locked-in tila ovat tyypillisiä vaikean kallonpohjavaltimon tukoksen oireita. Locked-in tilasta puhutaan, mikäli potilas on tajuissaan, mutta vain tahdonalaisia silmänliikkeitä on jäljellä, eli potilas on ”lukittuna” halvaantuneessa kehossa. Osalla näistä potilaista henkiset kyvyt ovat täysin säilyneet ja potilaan kanssa on mahdollista kommunikoida, joten tämän tilan tunnistaminen on tärkeää. Alkuvaiheen täydellisestäkin halvauksesta voi toipua usean kuukauden tai muutaman vuoden tähtäimellä, vaikka alkuvaiheessa vain silmänliikkeitä olisi jäljellä, mutta toipuminen on harvinaista.



Aivoverenkiertohäiriön oireiden ilmaantuessa on soitettava välittömästi yleiseen hätänumeroon 112.



Hoito



Kallonpohjavaltimon tukoksen hoitona käytetään suonensisäistä hepariinia, joka estää veren hyytymistä, sekä liuotushoitoa. Ennuste riippuu tukoksen avautumisesta. Mikäli tukos avautuu nopeasti, suurin osa potilaista toipuu hyvin ja pysyvästi. Jos tukos ei avaudu, lähes kaikki potilaat menehtyvät tai jäävät vaikeavammaisiksi.



Jos sairaus johtuu valtimotaudin ahtauttamista suonista, tarvitaan tehokasta lääkehoitoa, joka muodostuu joko verenohennuksesta tai tulpanestolääkkeestä sekä statiinista. Jos kyseessä on sydänperäinen hyytymä, hoitona on verenohennus varfariinilla.



Kuntoutus ja jatkohoito



Huolimatta vaikeista alkuvaiheen oireista on toipuminen kallonpohjavaltimon tukoksesta useimmiten mahdollista. Toipuminen voi kestää useita kuukausia, joskus jopa vuosia. Jokaisen potilaan kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö arvioidaan yksilöllisesti. Aina kuntoutusta ei tarvita. Kuntouttajien arvio voi olla tarpeen vähäoireiselle potilaallekin, mikäli halutaan varmistaa potilaan omatoiminen selviytyminen tai työkyky.



Jatkohoidon tarve määritellään potilaalle yksilöllisesti. Jatkohoidossa oleellista on todettujen riskitekijöiden huolellinen hoito. Elämäntapamuutokset, erityisesti ylipainon pudotus, liikunnan lisääminen, tupakoinnin lopettaminen ja terveellinen ruokavalio, ovat kaikki tärkeitä, mutta ne eivät yksin riitä, vaan tarvitaan aina myös lääkehoitoa.













Dokumentti julkaistu: 08.01.2007

on pelottava, luin kirjan tytöstä joka jäi siihen tilaan, ei päässyt hoitoon ajoissa kun harvinaisen taudin oireita ei tunnistettu. Sitkeä tyttö, mutta kauhea tila, kun ei pystynyt itse mitään tekemään mutta tajusi kaiken.