Lue keskustelun säännöt.
Petyin ystävääni
08.10.2011 |
olemme tunteneet toisemme lapsesta saakka ja tuli yhdessä muisteltua vanhoja aikoja.
Järkytyin kun ystäväni otti huvittuneena puheeksi kuinka kiusasimme joskus ala-asteella samalla luokalla olevaa tyttöä.
Olihan se silloin aikoinaan olevinaan hauskaa, mutta ystävän puheista sain sellaisen käsityksen että hauskaa se olisi vieläkin ja ettei hän näe mitään pahaa siinä mitä teimme.
Menin jotenkin lukkoon ystävän puheista. Sain vain todettua kuinka hirveitä ihmisiä olimme.
Ystävän hymy hyytyi siihen, mutta han ei sanonut enää mitään asiaan liittyvää.
Olen jotenkin pettynyt ystävääni. Eikö hän ole ollenkaan kasvanut alakouluajoista?
Voiko sellaisen ihmisen ystävä olla, joka huvittuu muiden kärsimyksesta?
Minä lähinnä häpeän tapahtunutta ja tuntuu edelleen kurjalta sen kiusatun puolesta, vaikka anteeksi häneltä olen saanutkin.
En enää tiedä kuinka suhtautua tähän ystävään...
Kommentit (4)
järkevällä omallatunnolla varustettu. Ystäväsi on psykopaatti kiusaaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olisit normaaleilla aivoilla varustettu ihminen ( toivottavasti et äiti ) ottaisit yhteyttä uhriin ( vai monikko kenties ) ja pyytäisit nyt ainakin anteeksi.
Se että päässäsi mietit voi voi kun olin ilkeä ei ole mitään merkitystä tässä maailmassa. Ihan yhtä pohjasakkia olet kuin ystäväsikin.
Meillä oli luokalla just tollaset idiootit. Ollaan kotoisin pieneltä paikkakunnalta ja nämä pöllöpäät ovat jääneet kummatkin asumaan sinne. Uhreja ja ihmisiä jotka heidät tunsi oli tietenkin paljon enemmän. Viestit näitten uusille poikaystäville meni tosi nopeasti. Yksikin oli ihan arvostettu ihminen mutta kun kuuli mitä toinen oli tehnyt vielä 18 vuotiaana, tuli äkkiä ero.
Pahinta tapaus on 4 lapsen yh, 3 eri miehen kanssa ja nyt on jo niin räjähtänyt ettei kukaan koske tikullakaan. Vanhimmat lapset häpeää äitiään, varsinkin kun koulussakin oli heiltä kysytty oliko teidän äiti se kiusaaja-Liisa. Joo, ala-arvosta käytöstä opettajalta, mutta sattumoisin äidin tekoja ei kukaan puolustele.
Toinen on laitoshoitajana mielisairaalassa, jatkuva työvoimapula, siellä ei kiusaajamaineesta välitetä, kun ei ole vaihtoehtoja.
vielä ei ole sun myöhästä tehdä jotain.
Aloituksessa sanottiin että ap on saanut anteeksi tekonsa, joten eiköhän se ole merkki siitä että ap on pyytänyt anteeksi tekoaan?
Haukut täällä muita idiooteiksi ja toivot ettei ap olisi äiti?
Tekstisi perusteella, sinulla ei ole juurikaan varaa arvostella keskustelun avaajaa, tai muitakaan ihmisiä...
Jos olisit normaaleilla aivoilla varustettu ihminen ( toivottavasti et äiti ) ottaisit yhteyttä uhriin ( vai monikko kenties ) ja pyytäisit nyt ainakin anteeksi.
Se että päässäsi mietit voi voi kun olin ilkeä ei ole mitään merkitystä tässä maailmassa. Ihan yhtä pohjasakkia olet kuin ystäväsikin.
Meillä oli luokalla just tollaset idiootit. Ollaan kotoisin pieneltä paikkakunnalta ja nämä pöllöpäät ovat jääneet kummatkin asumaan sinne. Uhreja ja ihmisiä jotka heidät tunsi oli tietenkin paljon enemmän. Viestit näitten uusille poikaystäville meni tosi nopeasti. Yksikin oli ihan arvostettu ihminen mutta kun kuuli mitä toinen oli tehnyt vielä 18 vuotiaana, tuli äkkiä ero.
Pahinta tapaus on 4 lapsen yh, 3 eri miehen kanssa ja nyt on jo niin räjähtänyt ettei kukaan koske tikullakaan. Vanhimmat lapset häpeää äitiään, varsinkin kun koulussakin oli heiltä kysytty oliko teidän äiti se kiusaaja-Liisa. Joo, ala-arvosta käytöstä opettajalta, mutta sattumoisin äidin tekoja ei kukaan puolustele.Toinen on laitoshoitajana mielisairaalassa, jatkuva työvoimapula, siellä ei kiusaajamaineesta välitetä, kun ei ole vaihtoehtoja.
vielä ei ole sun myöhästä tehdä jotain.
pitäisi pystyä asioista puhumaan. Mikset suoraan ottanut puheeksi, miltä asia sinust tuntui ja pyytänyt häntä selittämään näkökulmaansa? Ei ystävänkään kanssa tarvi olla aina samaa mieltä, mutta ei tuo kiusaamisasia minullekaan olisi ihan pikkujuttu. Ota vaan reippaasti puheeksi ja mieti keskustelun jälkeen, miten suhtaudut ystävään jatkossa.