Lue keskustelun säännöt.
Uskokaa jo, että RINTAMAITO..
07.10.2011 |
on parasta ruokaa vauvalle. Aina. Ja kaikissa tapauksissa!!
Korvikemaito on hyvä olla, jos RINTAMAITOA EI TULE, mutta missään tapauksessa rintamaitoa ei kannata korvata korvikemaidolla, jos sitä rintamaitoa kuitenkin on saatavilla!!
Tämä on fakta. Mikään tutkimus ei todista sitä vastaan. Ja aivan varmaan vauva saa siedätyshoitonsa myös siitä rintamaidosta, vaikka ne kiinteät jätettäisiin siihen puolen vuoden ikään. Ja vastasyntynyt heräilee öisin. Siinä ei ole mitään outoa eikä epänormaalia eikä siitä tavasta tarvitse "opettaa pois". Se häviää itsestään ja lapsi alkaa nukkua heräilemättä viimeistään kahden vuoden iässä joitakin harvinaisia POIKKEUKSIA lukuunottamatta. Silloinkin unettomuudella harvoin on mitään tekemistä ruokavalion kanssa vaan johtuu pikemminkin ihmisen omista ominaisuuksista ja geeniperimästä.
Eli jos vaan pystytte IMETTÄKÄÄ. Jos ette pysty, viitsi, jaksa tai halua, niin älkää tulko tänne perustelemaan, että lehmänmaito on ihmisvauvalle parempaa ravintoa!! Näin ei ole.
Kommentit (41)
rintamaitoa saavat vauvat eivät ikinä sairastu syöpään tai diabetekseen ym... Tuota en tiennytkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vierestä olen kattellut paria kaveria, joilla saman ikäiset vauat kuin minulla tämä kuopus. toinen ei koskaan sanut rintamaitoa. äiti perusteli korvikkeet alusta asti sillä, että on helpompi saada mummolle hoitoon, ja oppii sitten nopeammin vellejäkin syömään ja nukkuu yöt läpi (joo, alle 3kk ikäisenä aloittikin ne vellit sitten, mummolla on joka viikonloppu ku äiti bilettää. ja keskussairaalassa vauva ollut kahdesti kummallisten vatsavaivojen takia...)
toisen tutn vauva oli täysimetyksellä ensimmäiset 5 viikkoa. sitten äitinsä tuskastui kun vauvalla oli tiheämmän imun kausi (yhden päivän jaksoi sitä että vauva halusi syöddä 3 tunnin välein). tämä vauva on nyt sitten puoliksi korvikkeella, ikää 3kk, flunssia on sairastanutkahdesti ja kerran kuumeen takia sairaalassa.
mulla on uhmaikäinen ja koululainen lapsi tämän vauvan lisäksi. aivan hyvin ehdin täysimettää ja olla vanhempien lasten kanssa. aivan hyvin hoituu kodinhoito ja harrastukset. ja kertakaan ei olla oltu kipeinä.
en vain käsitä miksi niitä lapsia täytyy hankkia, jos ei yhtään kärsivällisyys riitä olla vauvan kanssa?
Paasaat rintamaidon tärkeydestä ja syötät isommille eineksiä! Repesin totaalisesti.. OMG mikä mametsu! Tssiihhh... Kikakika
Sanoinko etten muuta syötä kuin eineksiä? Silloin tällöin meillä syödään lauantaimakkaraa, hernekeittoa, lihapullia, pakastepizzaa. Jogurttiakin ostan kotiin. Ja muroja. Ei. En laita kaikkea ruokaa alusta asti itse. Enkä kasvata perunoita pihallamme. Siinäpä repeilet.
Eli sun mielestä ois varmaan hyväksytympää ruokkia isompia eineksillä ainoastaan silloin, jos vauvallekin niitä syöttäisin?
hernekeitto, lihapullat ja pizza on kaikki älyttömän helppoja ja nopeita tehdä ite! kyllä saa imettää aika paljon jos ei kerkeä lihapullia tehä. ite oon täysimettäny 6kk ja kyllä mä silti ehdin tehdä oikeeta ruokaa ja viedä isomman harrastuksiin ja siivota. eikä jukurtti ja murot oo einksiä.
halua ainakaan kritisoida ketään kuka päättää lopettaa imetyksen, oli syy sitten mikä tahansa!! Mutta olen kyllä tietenkin samaa mieltä, että äidinmaito on lapselle parasta ravintoa, joitakin poikkeuksia lukuunottamatta (äidin runsas tupakointi tai esim. lääkitys jota äiti tarvitsee mutta jota ei kannata imetyksen aikana käyttää).
Itselläni molempien imetys oli yhtä tuskaa ja huusivat nälkäänsä jatkuvasti.. Imetyksen lopetin vajaan kk yrittämisen jälkeen, mutta itselläni myös säännöllinen rauhoittava lääkitys käytössä joten sekin vaikutti päätökseeni. Sitä kuulemma saa käyttää imetyksen aikana, mutta tietenkin myös lapsi silloin saa sitä, eikä varmasti ole hyvä että lapsi joutuu olemaan "lääkkeissä" koko ajan..
Tiedän, tiedän. Enkä edes yritä kieltää äidinmaidon paremmuutta.
Mutta.
En pystynyt imettämään henkisesti. Lapsuuden hyväksikäyttökokemukset puskivat päälle, näin on käynyt monelle pedofilian kokeneelle naiselle. Stressi asiasta oli niin kova, että maidon tulo tyrehtyi. Ei kaunis tarina, mutta elävästä elämästä.
Itse pystyin tarjoamaan paljon tasapainoisempaa vanhemmuutta, kun jätimme imetyksen pois. Isän rooli myös korostui sen päätöksen myötä. En kadu. Terve lapsi, ei allergioita, ei sairasteluita ja uskomattoman hyvät suhteet isäänsä.
Uskokaa jo, että syyt imettämättömyyteen voivat olla moninaiset. Usein myös tarkkaan harkitut. Mekin pistimme plussat ja miinukset paperille, ja päädyimme perheemme kannalta parhaaseen vaihtoehtoon. En ole tyhmä, ehkä epäonnistunut kylläkin, mutta en tyhmä enkä tietämätön, minua ei tarvitse siis "valistaa".
Uskon kuitenkin että ap:n tarkoitusperät olivat hyvät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei! Anteeksi kaikki te vakavan syyn takia imetyksestä luopuneet. Ilman muuta aikaisemmin koetut traumat (pedofilian uhrit), fyysiset ominaisuudet, masennus, väsymys, stressi, sairaus jne. vaikuttaa imetykseen. Ei minusta ketään pitäisi syyttää siitä ettei pysty imettämään. Ainoastaan olisi hyvä tiedostaa, että imetystä voi myös monin tavoin tukea. Suurin osa äideistä kuitenkin PYSTYISI imettämään, mutta ei imetä.
Kerronpa nyt oman tarinani miksi tämä asia on minulle näin tärkeä...
Silloin, kun odotin esikoistani, niin minulle sanottiin jo odotusaikana (äitini, anoppini), että imetyksestä ei pidä ottaa paineita. Jos väsyttää kannattaa antaa korviketta, niin saa itse levätä. Olin nuori ja nämä ihmiset vaikuttivat paljon ajatusmaailmaani äitiydestä. Olinhan ensikertalainen. Neuvolassa taas ei imetyksestä puhuttu mitään. Olisi ehkä puhuttu, jos olisin tajunnut kysyä.
Synnytys oli pitkä ja raskas. Vauva sai jo synnärillä korviketta, että saisin levätä. Myöhemmin, kun maito nousi, niin rintani kipeytyivät todella paljon. Nännit menivät vauvan imemisestä verille. Kukaan ei sanonut, että se menee muutamassa päivässä ohi. Että voi kokeilla rintakumeja, kaalinlehtiä, pumppua jne. Mistään imetystukiryhmästä en ollut kuullutkaan.
Annoimme kotonakin korviketta. Neuvolassa kysyttiin syökö vauva rintaa. Ja sanoin, että syö. Ja korviketta annetaan myös. Terveydenhoitaja ei sanonut, että korvikkeen antaminen vähentää maidon tuloa, enkä sitä itse tajunnut. Näin pikkuhiljaa maitoni loppui.
Joka kerta, kun kysyin neuvoa imetyksestä vastaus oli, että ei kannata ottaa paineita. Kyllä se korvike on yhtä hyvää...
Esikoiseni on moniallerginen ja kärsii keskittymisvaikeuksista. En tiedä oliko korvikemaidolla osuutta siihen. En osaa sanoa. Tai oliko sillä osuutta, että anopin vinkistä aloitettiin soseet jo kolmikuukautisen vauvan kanssa (nukkuu sitten kunnolla yöt ja pääset itsekin lepäämään sanoi anoppi). En tiedä.
Mutta minua sattuu se tieto, että en todellakaan tehnyt kaikkea voidakseni imettää esikoistani. En antanut lapselleni sitä parasta. Ja nyt tiedät, että olisin siihen aivan hyvin kyennyt.
Ehkä hän olisi saanut samat sairaudet imettämälläkin, mutta nyt en voi olla varma. Mutta olin vain kertakaikkisen tyhmä silloin. Ja imetys ei ollut se asia mihin vauvanhoidossa eniten valmistuin.
Kun aloin odottaa toista lastani, niin hyvä ystäväni puhui minulle imetyksestä (oli juuri ennen odotustani saanut esikoisensa) ja kehui kuinka on helppoa, että ei tarvii läträtä pullojen kanssa ja yölläkään ei tarvitse lämmittää maitoa. Sanoin silloin, että minä en kyllä aio imettää. Se sattuu niin paljon enkä halua läpikäydä sitä helvettiä enää koskaan. Ennemmin vaikka keittelen niitä pulloja. Ystäväni kuitenkin puhui paljon imetyksestä ja yhdessä vaiheessa jopa riitauduttiin aiheesta pikkuisen.
Jokin oli kuitenkin jäänyt kaikesta siitä sanomasta päähäni. Ja päätin synnärillä kokeilla. Kyllähän minäkin TIESIN että rintamaito on vauvalle parempaa. Niinkuin kaikki muutkin äidit. Olin vain aivan varma, että minusta ei ole imettäjäksi. Ystäväni tuen avulla pystyinkin imettämään toista lastani! Annoin vauvan imemällä nostattaa maidon rintoihin ja hankin pumpun, jolla pystyin helpottamaan oloa, kun maitoa tuli liikaa ja rinnat kipeytyi (en mitään typerää ainun käsikäyttöistä turhaketta vaan kunnon aventin).
Kolme ekaa kuukautta vauva söi joka tunti noin viisi minuuttia kerrallaan. Äitini katseli vierestä, että ihan sairasta touhua! Lapsenhan pitäisi syödä 4-tunnin välein! Ja miten muka tiedän paljon olen sitä maitoa antanut!
Neuvolassa minulta on kysytty joka kerta, että saako vauva rintamaitoa. Siis ei kysytä saako korviketta, vaan saako rintamaitoa. Se on ilmeisesti harvinaisempaa.
Viiden kuukauden paikkeilla neuvola melkein painosti antamaan soseita. Eikä mitenkään maistelumielessä, vaan ihan omana aterianaan. En tajunnut miksi soseita pitäisi antaa vauvalle, jolla ei vielä ole herkkyyskautta soseille? Siis joka ei edes niele vaan sylkee kaiken pois? Eikä neuvolassa kukaan puhunut mistään herkkyyskausista. Että jossain vaiheessa vauva itsekin kiinnostuu ruuasta ja HALUAA syödä soseita. Kerrotiin vain mitä kaikkea pitäisi kokeilla. Kyllä siitä listasta joku suosikki löytyisi meidänkin vauvalle. Päätin olla kuuntelematta neuvolaa ja mennä lapsen ehdoilla.
Imetykseni on herättänyt ihmetystä. Tuntuu, että sitä pitäisi melkein selitellä ja perustella.
Ja edelleenkin: minä en kulje kylillä kyltti olalla vauhkoamassa korvikemaidon vaaroista. En myöskään halua pahentaa kenenkään masennusta syyllistämällä heti tuttipullon nähtyäni. Minä en vauhkoa.
Mutta minusta imetystä pelätään tukea jo neuvolassakin, sillä se tuomitaan heti syyllistämiseksi ja painostamiseksi. Minusta se on väärin. Äitejä pitäisi tukea ja opastaa enemmän. Ihan jo vaikka odotusaikana.
Ja korostan vielä, että imetys ei ole sama asia kuin täydellinen äitiys. Äitiys muodostuu muistakin osatekijöistä kuin imetyksestä. Lapsi tarvitsee muutakin kuin rintamaitoa. Mutta minä halusin puhua nyt imetyksestä. Kivittäkää ja polttakaa, mutta tiedän olevani oikeassa.
Hyvä että aihe herättää tunteita.
korvikemaito olisi ensisijainen vauvan ruokintamuoto ja parempaa kuin äidinmaito. Sitten vasta imetettäisiin, jos se ei sopisi lapselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensimmäinen poltti röökiä puolen tunnin välein. Imetti vauvaa joskus jopa heti tupakan jälkeen. Vauva-parka sai varmaan kamalan makuista maitoa. Tämä äiti myös poltti koko raskausajan.
Toinen äiti juo paljon kahvia ja energiajuomia, ei syö paljon mitään kun haluaa laihduttaa. Vauvan maito koostuu siis lähinnä näistä... Tää äiti on iloinen kun maitoa riittää, huhhuh.
Ei todellakaan oo rintamaito aina paras vaihtoehto.
Eikä tässä ole mitään paatosta. Fakta on faktaa, omat mielihalut ja muut motiivit on asia erikseen. Jokainen päättää ruokintaratkaisunsa omasta puolestaan. Ja fakta on myös se, etteivät kaikki äidit halua tehdä ratkaisuja pelkästään lapsensa parhaimman mukaan, vaan oman mukavuudenhalun tai jaksamisenkin perusteella. Ja tämäkin on varmasti ihan ok, mutta ei tästäkään faktasta kannata alkaa tunteilla liikaa ja pahoittaa mieltään. Jos oma yöuni, mukavuudenhalu tai mikä vaan on tärkeämpää kuin rintamaito, niin siitä vain korvikkeelle. Kyllä se vauva korvikkeellakin elää, jos se äidille riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokainen äiti tietää kyllä nevolan esitteiden mukaan, että
- äidinmaito on parasta ravintoa'
- äidinmaitoa tulee aina riittävästi, vaikka siltä ei näyttäisikään. Vaikka vauvan paino ei nouse, niin se ei tarkoita, etteikö maitoa tulisi. Vaikka maitoa ei heru pumpulle, sekään ei tarkoita etteikö maitoa tulisi. Vaikka rinnoissa ei olisi juuri ollenkaan rauhaskudosta, sekään ei tarkoita, etteikö maitoa tulisi. Kaikilta tulee riittävästi maitoa, aina ja ikuisesti. Joka epäilee, ettei maitoa tule riittävästi, on itsetunnoton laiskimus, joka ei ole ymmärtänyt lukea internetistä että äidinmaito on parasta ravintoa ja että sitä varmasti tulee jos äiti uskoo niin.
Mutta sitten, kun mietin ystäväpiiriäni, ei kaikki olekaan niin yksinkertaista. Jonkun lapsen kohdalla imetys onnistuu, jonkun ei. Vaikka tissit on samat. Ihmeellistä.
on parasta ruokaa vauvalle. Aina. Ja kaikissa tapauksissa!!
Korvikemaito on hyvä olla, jos RINTAMAITOA EI TULE, mutta missään tapauksessa rintamaitoa ei kannata korvata korvikemaidolla, jos sitä rintamaitoa kuitenkin on saatavilla!!
Tämä on fakta. Mikään tutkimus ei todista sitä vastaan. Ja aivan varmaan vauva saa siedätyshoitonsa myös siitä rintamaidosta, vaikka ne kiinteät jätettäisiin siihen puolen vuoden ikään. Ja vastasyntynyt heräilee öisin. Siinä ei ole mitään outoa eikä epänormaalia eikä siitä tavasta tarvitse "opettaa pois". Se häviää itsestään ja lapsi alkaa nukkua heräilemättä viimeistään kahden vuoden iässä joitakin harvinaisia POIKKEUKSIA lukuunottamatta. Silloinkin unettomuudella harvoin on mitään tekemistä ruokavalion kanssa vaan johtuu pikemminkin ihmisen omista ominaisuuksista ja geeniperimästä.
Eli jos vaan pystytte IMETTÄKÄÄ. Jos ette pysty, viitsi, jaksa tai halua, niin älkää tulko tänne perustelemaan, että lehmänmaito on ihmisvauvalle parempaa ravintoa!! Näin ei ole.
Sorge nyt vain, mutta esim. minun tapauksessani en SAANUT imettää, ihan jo lääkärin määräyksestä (ja kyllä sen nyt oma järkikin sanoi). Olin sen 5kk kipeä synnytyksen jälkeen. Ensin tulehtui kohtu erittäin pahasti, sitten leikkaushaava (kiireellinen sektio), ja sen jälkeen molemmat rinnat. Kaikkiin kovat kipulääkkeet + antibiootit. Kipulääkkeitä jouduin syömään myös siihen että synnytyksen jälkeen minua vaivasi krooninen selittämätön päänsärky.
Ei oikein tuo panadoli niihin auttanut eikä morfiinijohdannaisten lääkkeiden kanssa oikein ruveta imettämään.
Joten, voin kertoa että on tapauksia joilloin sitä rintamaitoa ei kannata vauvalle antaa. Että älä lässytä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joka ikinen pystyy imettämään.
En mäkään, koska maito ei vaan riittänyt. Tai siis, en pystynyt täysimettämään.
Kyllä näin on kuin ap sanot. Mutta mikä sinulta jää ehkä ymmärtämättä, on että jotkut perheet (äidit) valitsevat tietoisesti sen toiseksi parhaan vaihtoehdon vauvan ruoan suhteen, koska heillä painaa vaa'assa muut asiat enemmän.
Koska imetys on niin itsestäänselvästi vauvalle hyväksi (ja koska se liittyy äitiyteen, ja koska äitiys on kulttuurisesti niin latautunut juttu) on vaikea sanoa ääneen tai myöntää edes itselleen, että ei ole priorisoinut sitä aivan ykköseksi. Siksi tulee joskus aika outoja selityksiä kuten vaikka tuo "siedättäminen allergioita varten", tai pidetään vahvasti esillä, miten älyttömän raskasta imetys oli kun maitoa ei tullut tarpeeksi (toki sellaista monilla onkin!).
Tai ei olla kauhean halukkaita kuulemaan ihan niitä parhaita neuvoja imetyksen onnistumsieksi. Voi, kuinka monta kertaa olen työni puolesta huomannut että äiti kysyy miten saisi imetyksen onnistumaan, mutta ei ota lainkaan vastaan konkreettisia ehdotuksia, vaan haluaa vain saada terveydenhoitajan "leiman" vakaumukselleen, että imetys ei onnistu eikä tule onnistumaankaan ja on aika lopettaa yrittäminen. Ja sanoo sitten jälkikäteen, että kyllä hain apua neuvolasta ja imetystukipuhelimesta ja luin kirjat ja kaikki!
Itse olen mietiskellyt, että voisimme kaikki paremmin ja imetykseltä poistuisi ylimääräistä painetta, jos olisi lupa sanoa ääneen että "en jaksa sellaista vanhemmuutta jolla imetyksen onnistumisen voi varmistaa". Kyllähän muissakin asioissa hyväksytään perheiltä toiseksi paras ratkaisu, aika harvan lapsi syö enää kolmivuotiaana täydellisesti suositusten mukaista ruokaa!
Toisaalta, toivoisin että tämän uuden rehellisyyden myötä poistuisi käytöstä myös "syyllistys" -syytös aina jos puhutaan imetyksen eduista. Tai varsinkin jos puhutaan imettämättömyyteen liittyvistä riskeistä (joka on sama asia toisinpäin katsottuna).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän kyllä, että on niitä, jotka sairauden, lääkityksen jne. vakavan asian takia joutuu luopumaan imetyksestä. Sellaisen asian takia mitä ei voi itse kontrolloida.
Oma jaksaminen. Nojaa. Mä ihan oikeasti tinkisin tossa jostain ihan muusta kuin imettämisestä. Moni äiti vaatii itseltään aivan liikaa. Jos puklurievutkin pitää silittää ja asunnossa olla kaikki tip top, niin varmasti jaksaminen kärsii. Mä olen sitä mieltä, että äidin pääasiallinen tehtävä ekat 6kuukautta on vauvan ruokkiminen ja hoitaminen. Kaikki muu on toissijaista.
Nykyisin äidit luovuttaa liian helposti. Ja sitten perustelee luopumistaan, että "näin on parempi, kun tuli juotua yksi siideri silloin tällöin ja energiajuomaakin siivouspäivänä -eikä se oo vauvalle hyväksi" tms. Jos joskus on syytä huolehtia omasta ravinnostaan, niin raskaana ja vauvaa ruokkiessaan. ei se maitoa pilaa, jos syökin pakastepizzaa tai einemakkaroita. Tai juo sitä kokista. Moni herkuttelee raskaana ollessaankin vaikka millä kummallisella.
Sitäpaitsi ne lehmätkin saa nykyään jo vaikka mitä hormoonia ja antibioottia. Mua myös arveluttaa kaikenlaiset tuotteet jotka "säilyy hyvänä" kuukausia pakkaamisen jälkeen. Mä en osaa luottaa niihin. Pienten vauvojen korvikemaito on juuri sellaista.
Tämä on minun mielipide. Mutta myös faktat puoltaa minua. Silti, vaikka moni äiti nämä asiat tuntee, niin tuntuu, että perusteluja on vaikka mitä imetystä vastaan.
Tää on äidit se harvinaislaatuinen hetki elämässä, kun voi hankkia telkkarin makkariin, kaivautua vällyjen väliin ja ihailla pientä ihanaa vauvaa sielunsa kyllyydestä ilman mitään paineita. Älkää viittikö luoda niitä paineita tyhjästä! Ei se vauva tarvitse soseita allergiariskin takia. Ja kyllä niistä kiloista pääsee myöhemminkin. Kotityötkin voi odottaa ja niistä voi joustaa. Vauva nauttii enemmän äidin lämmöstä kuin silitetyistä potkuhousuista.
Ymmärrän kyllä, että on niitä, jotka sairauden, lääkityksen jne. vakavan asian takia joutuu luopumaan imetyksestä. Sellaisen asian takia mitä ei voi itse kontrolloida.
Oma jaksaminen. Nojaa. Mä ihan oikeasti tinkisin tossa jostain ihan muusta kuin imettämisestä. Moni äiti vaatii itseltään aivan liikaa. Jos puklurievutkin pitää silittää ja asunnossa olla kaikki tip top, niin varmasti jaksaminen kärsii. Mä olen sitä mieltä, että äidin pääasiallinen tehtävä ekat 6kuukautta on vauvan ruokkiminen ja hoitaminen. Kaikki muu on toissijaista.
Nykyisin äidit luovuttaa liian helposti. Ja sitten perustelee luopumistaan, että "näin on parempi, kun tuli juotua yksi siideri silloin tällöin ja energiajuomaakin siivouspäivänä -eikä se oo vauvalle hyväksi" tms. Jos joskus on syytä huolehtia omasta ravinnostaan, niin raskaana ja vauvaa ruokkiessaan. ei se maitoa pilaa, jos syökin pakastepizzaa tai einemakkaroita. Tai juo sitä kokista. Moni herkuttelee raskaana ollessaankin vaikka millä kummallisella.
Sitäpaitsi ne lehmätkin saa nykyään jo vaikka mitä hormoonia ja antibioottia. Mua myös arveluttaa kaikenlaiset tuotteet jotka "säilyy hyvänä" kuukausia pakkaamisen jälkeen. Mä en osaa luottaa niihin. Pienten vauvojen korvikemaito on juuri sellaista.
Tämä on minun mielipide. Mutta myös faktat puoltaa minua. Silti, vaikka moni äiti nämä asiat tuntee, niin tuntuu, että perusteluja on vaikka mitä imetystä vastaan.
Tää on äidit se harvinaislaatuinen hetki elämässä, kun voi hankkia telkkarin makkariin, kaivautua vällyjen väliin ja ihailla pientä ihanaa vauvaa sielunsa kyllyydestä ilman mitään paineita. Älkää viittikö luoda niitä paineita tyhjästä! Ei se vauva tarvitse soseita allergiariskin takia. Ja kyllä niistä kiloista pääsee myöhemminkin. Kotityötkin voi odottaa ja niistä voi joustaa. Vauva nauttii enemmän äidin lämmöstä kuin silitetyistä potkuhousuista.
joo, kotityöt voi odottaa ja moni muukin homma, mutta entäpäs jos niitä lapsia on ehtinyt tehdä jo useamman. ei voi keskittyä vain kaiket päivät imettämään ja ihailemaan pientä vauvaa sielunsa kyllyydestä, kun on niitä mahdollisesti uhmaiässä olevia entisiä vauvoja. joskus ei vain ole mahdollista ja aikaa antautua vain ja ainoastaan vauvalle. piste. ja siksi sun kaltaiset jeesustelijat korpeaa mua sielun kyllyydestä asti!!!
Minua ei huvittanut imettää, eikä muiden mielipiteet minua kiinnosta.
Mulla on kolme lasta. Ja yksi niistä juurikin uhmaikäinen pikku sotkija.
Hoidan välttämättömät työt kotona (pyykit-tiskaus-imurointi). Ja täysimetän viiden kuukauden ikäistä vauvaa. Kyllä me sinne vällyjen väliin mahduttiin ihan koko perhe ihailemaan pientä vauvaa, kun se synty. Joo, ulkoilut jäi välistä ja kuivat pyykit ootti korissa lajittelijaa...
Perhe auttaa mua jonkun verran kotihommissa:
Isompi lapsi auttaa nostelemaan leluja paikoilleen ja vie roskia. Iskä hoitaa kauppareissut. Ei meillä oo vaatteet viikattuina hyllyissä. Kaapeissa on korijärjestelmä minne puhtaat vaatteet voi vaan laittaa.
Ja joskus mennään nukkumaan lelut lattialla. Tiskitkin saattaa olla altaassa, kun tulee ihmisiä kylään. Ja taaperon syöttötuoli tahrainen. So what? Mitään monimutkaisia ruokiakaan en ole kuukausiin tehnyt. Uuni- ja keittoruokia lähinnä. Ja eineksiäkin tulee käytettyä.
Sitten, kun lapset on isompia voi olla tarkempi ja delegoida hommia muillekin. Nyt ei ole sen aika.
Montako lasta sinulla on, ap? Ja montako ystävää? :(
Anteeksi vain, mutta aika sisällötön pieni elämä taitaa sulla olla. Kaikkihan tietää, et imetys olisi parasta ravintoa ainakin sen 6 kk, mutta kyllä sillä korvikkeellakin kasvaa. Take a brake! Ja p.s itse imetin 1v 4kk, mutten silti vauhkoa jokaiselle vastaantulijalle aiheesta...
Hanki joku harrastus; liikuntaa, taidetta tai käsitöitä.. Sosiaalisia tilanteita ja hieman enempi kiirettä elämään, niin alkaa vähän rentoutumaan oma asenne muiden tekemisiä kohtaan!
Paasaat rintamaidon tärkeydestä ja syötät isommille eineksiä! Repesin totaalisesti.. OMG mikä mametsu! Tssiihhh... Kikakika
Mä olin ikionnellinen kun melkein kolmen kuukauden imemisharjoitusten jälkeen vauva alkoi syömään kunnolla rinnasta ja sain lopettaa maidon pumppaamisen.
Koin paljon pullojen kanssa pelaamisen paljon raskaammaksi kuin imettämisen. Etenkin yöllä oli rasittavaa nousta sängystä lämmittämään maitopulloa.