Viljat kannattaa aloittaa vauvalla 4-6 kk iässä, ei ennemmin eikä myöhemmin

Meillä molemmilla lapsilla otettu geenitesti, koska toisella vanhemmista on keliakia ja isovanhemmista löytyy myös keliaakikko. Toisella lapsella ei ole keliakialle altistavaa geeniä ja siten ei hänen tarvitse seurata vasta-aineitaan keliakian suhteen, sillä pidetään lähes mahdottomana että hän saisi keliakian. Toisella riskigeeni löytyi ja keliakialiiton asiantuntijalääkärin ohjeen mukaan on otettu 3 vuoden välein sitten ihan terveyskeskuksessa vasta-aineet. Vielä on kaikki ok ollut ja näin jatketaan hamaan tulevaisuuteen. Tässä verikokeitten välissä sitten olen ihan omakustanteisesti halunnut tehdä vielä kotitestin jonka saa apteekista. Lähete on tähän asti saatu kaikkiin kokeisiin, kun olen vaan kertonut että tällainen ja tällainen pitäisi saada ja mitä ko. asiantuntija on sanonut.

artikkeli Keliakia-lehdestä. No, en ehkä kiinnittänyt siihen huomiota koska omat lapseni ovat jo leikki-ikäisiä.



Huojentavaa silti, olen molemmille aloittanut viljojen antamisen 4-6kk välillä. En kyllä tuolloin tiennyt edes olevani keliaakikko.



Keliakian puhkeamiseenhan vaikuttavat geenit, altistus ja sitten joku muu (tuntematon) tekijä. Ainakin tuollaiseen tietoon törmäsin jossain "virallisessa" lähteessä kun etsin tietoa tästä sairaudesta. Mulla tää diagnosoitiin alkuvuodesta.

-29-

Viljaton ruokavalio on huomattavasti terveellisempi.

Viljojen haitat tulee näkyviin vasta aikuisiällä 30-40 vuotiaana erilaisina sairauksina.

Kuitua saa monesta muustakin eri paikasta, siksi me suomalaiset sairastetaan aika turhia tauteja, kun puputetaan pienestä pitäen viljaa.

Vilja ei ole ihmisen, eikä muuten monen muunkaan nisäkkään luontainen ruokavalio.

Viljat on yhdistetty yli 200:aan sairauteen, ja ne aiheuttavat hyvin monille terveysongelmia, eikä viljoja osata epäillä aiheuttajaksi.

Asiasta kiinnostuneet, lukekaa aiheesta kirjoitettu kirja: James & Ron Braly & Hoggan: VAARALLISET VILJAT

Mulla itselläni on keliakia ja nyt 2 kk vauva. Esikoisella aloitin viljat varmaan jossain 7 kk iässä, kun ensin 6 kk aloitin vihanneksilla ja hedelmillä.



Olen käyttämässä lapsia lääkärissä just tänään ja ajattelin kysellä neuvoja. On lastenlääkäri eikä nyt varmaan erityinen keliakiaekspertti, mutta ajattelin nyt kysellä.



Samaa mieltä, juttu oli kyllä vähän huonosti kirjoitettu.



20

on huomattavasti terveellisempi.

Viljojen haitat tulee näkyviin vasta aikuisiällä 30-40 vuotiaana erilaisina sairauksina.

Kuitua saa monesta muustakin eri paikasta, siksi me suomalaiset sairastetaan aika turhia tauteja, kun puputetaan pienestä pitäen viljaa.

Vilja ei ole ihmisen, eikä muuten monen muunkaan nisäkkään luontainen ruokavalio.

näytöä myös siitä että allergiariski pienenisi juuri tuossa 4-6 kk aloitettujen ruokien kohdalla. Mutta nämähän ovat todella monimutkaisia juttuja ja suurin osa tutkimuksista on niin huonosti suunnieltuja tai toteutettuja että ristiriitaisia tuloksia löytyy melkein kaikelle. Jos lastenlääkäriltä rupeaa kysymään niin hän vastaa korkeintaan käypä hoito tms virallisen totuuden mukaan.



Sitten vielä määristä. Jonkun mainitsema 1 tl ekana päivänä, 2 tokana ei todellakaan ole mikään hidas aloitus!

Sitä ennen oli vilja-allergia (kotimaiset viljat, ei keliakia. Nyt 3,5 v. syö kaikkia ruokia, alle vuoden ikäisenä oli moniallerginen, vaikka täysimetin 5 kk asti ( ja olin tiukalla imetysdieetillä allergisten reaktioiden estämiseksi vauvalla).



Lapsi syntyi keskosena, siitä ilmeisesti johtui allergisuus - ja siitä, että vaikka mulla herui maitoa tosi hyvin, niin Naistenklinikalla piti antaa lisämaitoa, ja kaksi kertaa oli luovutettu äidinmaito loppunut, ja piti juottaa korviketta. Siis jo alle 4 päivän ikäisenä. Olen lukenut aiheesta, ja juuri tuo korvikkeen antaminen alle viikon ikäiselle tekee pahaa jälkeä. Sen ikäiselle pitäisi aina antaa lisänä luovutettua äidinmaitoa.

Itse olen hieman ihmetellyt lääkärien nihkeyttä selvittää keliakiavasta-aineita lapsilta. Ilmeinen riski kuitenkin on, kun suvussa on muitakin keliaakikkoja. Yleislääkärit sanovat että ei tässä mitään kannata ruveta tutkimaan, kun ei tuon enempää oireita ole (lieviä mahavaivoja on). Kuulemma sitten vasta jos kasvu hidastuu tai muuta vastaavaa ilmenee, aletaan tutkia.



En minä tietenkään ehdoin tahdoin lapsille diagnoosia halua, muuttahan se kuitenkin elämää. Mutta ihmettelen miksi odotellaan vakavia oireita, kun keliakia voi hyvin olla oireetonkin. Ja vielä kun tietää että se on alidiagnosoitu tauti, tuntuu oudolta ettei edes riskissä olevia ihmisiä haluta tutkia yksinkertaisella verikokeella.



Keliakialiiton asiantuntijalääkäri sen sijaan suosittelee, että keliaakikkojen lapsilta otettaisiin vasta-aineet muutaman vuoden välein. Onhan tästä itselläkin hieman ristiriitaiset tunteet, mutta katsotaan nyt miten edetään. Ei tässä mitään akuuttia hätää lapsilla kuitenkaan ole.

Mun mielestä voi ihan hyvin aloittaa myös vielä vähän myöhemmin. En tiedä mille tutkimuksille ko. artikkeli perustui, mutta WHO suosittelee muutenkin täysimetystä 6 kk ikään saakka (ja osittaisimetystä siitä eteenpäin). Ei ole mikään pakko alkaa kokeilla mitään kiinteitä sitä ennen.

Mun mielestä voi ihan hyvin aloittaa myös vielä vähän myöhemmin. En tiedä mille tutkimuksille ko. artikkeli perustui, mutta WHO suosittelee muutenkin täysimetystä 6 kk ikään saakka (ja osittaisimetystä siitä eteenpäin). Ei ole mikään pakko alkaa kokeilla mitään kiinteitä sitä ennen.

nykyään suositellaan kiinteiden maistelua jo 4 kk iässä, jotta allergiariski pienenisi.

Mutta tässä aloituksessa mainittu juttu on jännä! Keliakiahan on autoimmuunisairaus, ja aikaisemmin on ajateltu, että sitä ei voi siedättää. Satun tuntemaan erään perheen, jonka lapsi osallistuu tutkimukseen, jossa keliakian puhkeamista pyritään ehkäisemään tai viivyttämään juuri tuolla varhaisella altistuksella (tällä lapsella on siis keliakialle altistava geeni). Samoin tunnen toisen perheen, jossa on yksi keliaakikkolapsi ja jotka noudattavat nuorimman kohdalla tuon tutkimuksen ohjelmaa, jotta hänelle ei puhkeaisi keliakia (todennäköisyys kasvaa, kun sisaruksella on keliakia, geenejä ei ole tutkittu). Tässä keliakiasiedätyksessä aloitetaan pahimmasta eli vehnästä ja määrät ovat todella pieniä.

Juuri pari vkoa sitten eräs allergioiden eriklääkäri puheli tvssä että mitään ei pidä ns varmuuden vuoksi välttää ja että niitäkin aineksia joille on allerginen (kunhan ei hengenvaarallisesti tietenkään) tulisi käyttää ruokavaliossaan jossakin määrin.

Se on kuulema ns siedätyshoitoa ja sitä mukaa kys allergia/t voivat jopa kokonaan poistua elimistöstä..



Mitä tuohon imetysasiaan tulee niin samalla tavalla imettäisin seuraavan lapsenkin jos meille enää vauva siis tulisi.

Eli liki 7kk ikään ovat meillä kumpikin pelkällä äidinmaidolla olleet ja senkin jälk äm oli pääasiallinen ravinto 1v ikään saakka ja ainoa maitojota saivat.

Ei allergioita, ei vatsavaivoja, ei syömisongelmia tms.

Juuri pari vkoa sitten eräs allergioiden eriklääkäri puheli tvssä että mitään ei pidä ns varmuuden vuoksi välttää ja että niitäkin aineksia joille on allerginen (kunhan ei hengenvaarallisesti tietenkään) tulisi käyttää ruokavaliossaan jossakin määrin.

Se on kuulema ns siedätyshoitoa ja sitä mukaa kys allergia/t voivat jopa kokonaan poistua elimistöstä..

jos kiinteitä antaa jo ennen tuota 6 kk ikää.

Suomi on keliakiatutkimuksen huippumaa, joten aika paljon painoarvoa kyllä laitan täkäläisille tutkimuksille. Se että on jotain mieltä jostain, on asia erikseen.

korvikeruokituille kiinteiden aloitus 4-6 kk iässä. Virallisia suosituksia ei siis ole muutettu yhtään mihinkään suuntaan.



Mielenkiintoista nähdä, kuinka suositukset kehittyy. Sillä eihän tuo WHO:n suosituskaan ole kiveen kirjoitettu, ja tutkimustuloksia on puoleen ja toiseen (täällä Suomessakin).



Ja suosituksessakin on kyse suosituksesta, ei absoluuttisesta totuudesta, vauvat on yksilöitä ja tilannetta pitäisi arvioida kunkin lapsen kohdalta erikseen. Itse aloitin kuopukselle kiinteät 6 kk iässä, hän ei selvästikään osoitanut kiinnostusta kiinteisiin aiemmin. Esikoiselle aloitin vastoin virallisia suosituksia kiinteät jo 4 kk iässä. Hän selkeästi oli innostunut ruuasta ja toisaalta kasvu oli kovin hidasta (ja nopeutui kiinteidn myötä).

Ensin tutkitaan ja vakuututaan jostain asiasta, sitten vasta seuraa muutoksia paikallisiin ja/tai maailmanlaajuisiin suosituksiin.

Ei siellä ihan hirvästi paina Suomen keliakia- tai diabetestilastot. Ennemmin luottaisin kotimaisiin tutkimuksiin.

Suomi on keliakiatutkimuksen huippumaa, joten aika paljon painoarvoa kyllä laitan täkäläisille tutkimuksille. Se että on jotain mieltä jostain, on asia erikseen.

yksityiskohtiin menemättä tarkennan että opiskelen aihetta liippaavaa alaa eikä meidän keliakiakursseilla ollut "siedätyksen" mahdollisuudesta puhetta ollenkaan. Olen siis ihan oikeasti tosi utelias kuulemaan, mille tutkimuksille tuo perustuu! Olisiko linkkejä, tai artikkelissa mainittuja nimiä?

Siis meidän opinahjossamme esim. lasten yliherkkyyksien parissa työskentelevä luennoitsija sanoi, että allergiaperheitä nimenomaan edelleen kehotetaan viivyttämään kiinteiden aloittamista ja etenemään täysimetyksellä sinne puoleen vuoteen saakka. Voihan hänen tietonsa taas toki puolestaan olla parhaillaan vanhentuvaa...

Ei siellä ihan hirvästi paina Suomen keliakia- tai diabetestilastot. Ennemmin luottaisin kotimaisiin tutkimuksiin.

korvikeruokituilla 4-6 kk. Ei siis pelkästään who:n.

Kuten edellä totesin, kotimaisissakin tutkimuksissa on saatu kahdenlaisia tuloksia. Eivät ne kaikki yksiselitteisesti puolla kiinteiden aiempaa aloittamista. Sen sijaan siitä Suomessa käsittääkseni ollaan yksimielisiä, että kiinteät pitäisi aloittaa viimeistään 6 kk iässä, sitä pidempi viivyttely kiistatta lisää allergiariskiä.

Lastenlääkäriliitto on käsittääkseni jo pitkään pitänyt virallisena kantanaan kiinteiden aloittamista 4-6 kk ikäisenä, mutta se ei ole virallinen suomalainen suositus (ainakaan vielä).

Itse en siis ole vahvasti puolustamassa 6 kk täysimetystä, vaikka kuopuksen kohdalla niin teinkin. Halusin vain korjatan kolmosen kommentin siitä, että virallinen suositus olisi nykyään 4 kk täysimetys.

7

keliakia on sairaus, jolle on löydetty altistava geeni. Samoin kuin 1. tyypin diabetes. Ilman tätä geeniä molemmissa tapauksissa riski sairastua on erittäin pieni. Korjatkaa, jos olen väärässä. Näin ollen mielestäni ei ole mitään järkeä tehdä sitä tai tätä tai jättää tekemättä vain varmuuden vuoksi. Jos geenistä on tieto tai on olemassa jotain muita tekijöitä, joiden perusteella voidaan kuvitella, että lapsella on kohonnut riski sairastua, niin silloin tietenkin kannattaa tehdä kaikki, mitä tehtävissä on.



Meillä molemmat lapset on täysimetetty sinne puolen vuoden ikään, kuopusta vähän pidempään ja pääasiallisena ravintona äidinmaito on toiminut vuoden ikään saakka. Osittaisimetystä on jatkettu 2-vuotiaiksi asti. Lasten isä on moniallergikko, mutta minun aikuisena siedättämäni :) Lapset terveitä kuin pukit. Toki mitä tahansa tässä nyt voi vielä puhjeta, mutta murehditaan sitä sitten.