Viljat kannattaa aloittaa vauvalla 4-6 kk iässä, ei ennemmin eikä myöhemmin
Tämä vähentää lapsen riskiä sairastua keliakiaan. Samaan aikaan lasta pitäisi vielä imettää, mikä vahvistaa immuunivastetta.
Keliakia-lehdessä oli tästä mielenkiintoinen artikkeli.
Kommentit (30)
Mutta geneettinen alttius ei vielä yksin tarkoita, että sairastuu. Alttius on varsin yleistä (muistaakseni 20%:lla suomalaisista on kyseinen kudostyyppi), mutta vain noin 1% sairastaa keliakiaa.
Tutkimuksen nimi on "Keliakian ehkäisy geneettisesti alttiissa lapsissa - optimoitu gluteenialtistus ja immunisoitumisen seuranta".
ap
Mutta geneettinen alttius ei vielä yksin tarkoita, että sairastuu. Alttius on varsin yleistä (muistaakseni 20%:lla suomalaisista on kyseinen kudostyyppi), mutta vain noin 1% sairastaa keliakiaa.
Tutkimuksen nimi on "Keliakian ehkäisy geneettisesti alttiissa lapsissa - optimoitu gluteenialtistus ja immunisoitumisen seuranta".
ap
Ei löydy netistä ainakaan vielä tuolla nimellä. :( Olisiko esim. tutkijan nimeä?
t. se alaa opiskeleva
Olen jo ehtinyt netistä etsiä jo kolmella kielellä :) - joki kuopiolainen linkki löytyi "keliakian ehkäisy" -otsikolla, muttei sielläkään ollut mitään tietoa.
Yleisesti esim. käyvän hoidon suositusten mukaan keliakian puhkeamistahan ei voi estää, korkeintaan lykätä. Ainakin Ruotsissa on tehty jotain tutkimuksia keliakian yleisyydestä, mutta niissä muistaakseni nimenomaan päädyttiin varoittamaan varhaisesta altistuksesta.
Mutta geneettinen alttius ei vielä yksin tarkoita, että sairastuu. Alttius on varsin yleistä (muistaakseni 20%:lla suomalaisista on kyseinen kudostyyppi), mutta vain noin 1% sairastaa keliakiaa.
Tutkimuksen nimi on "Keliakian ehkäisy geneettisesti alttiissa lapsissa - optimoitu gluteenialtistus ja immunisoitumisen seuranta".
ap
Meidän lapsi osallitstuu tuohon tutkimukseen. Hänellä tutkittiin napaverinäytteestä genotyyppi, ja se oli positiivinen.
Tutkimusta on nyt kestänyt jo vajaa kaksi vuotta, ja toisin kuin joku ylempänä sanoi, ei tässä mitään varhaista altistusta tehdä. Tutkimuksessa tärkeää on, että viljat aloitetaan tietyssä järjestyksessä tietty määrä kerrallaan, ja aina viikko yhtä lajia. Ekana päivänä 1tl, toisen kaksi, jne. Kaikista tärkeintä on, että viljojen aloittamisen aikana vauvaa imetetään. Imetystä on rohkaistu jatkamaan miin pitkään kuin vain on mahdollista.
Tätä tutkimukseen osallistuvaa vauvaa TÄYSimetin 6kk, sitten aloitin kauran ja muut viljat ohjeen mukaan. Kaikki muutkin ruoka-aineet, lääkitys ja kaikki mitä vauvan suuhun laitetaan, kirjoitetaan ylös.
Ei ollut mitään puhetta, että olisi pitänyt aloittaa viljat 4kk iässä.
jutussa ei taidettu mainita nimeä, kyseessä on pro gradu -tutkielma. Kantsii lukea siis uusin keliakia-lehti.
Mutta geneettinen alttius ei vielä yksin tarkoita, että sairastuu. Alttius on varsin yleistä (muistaakseni 20%:lla suomalaisista on kyseinen kudostyyppi), mutta vain noin 1% sairastaa keliakiaa.
Tutkimuksen nimi on "Keliakian ehkäisy geneettisesti alttiissa lapsissa - optimoitu gluteenialtistus ja immunisoitumisen seuranta".
ap
Olen keliaakikko ja minulle tulee tuo Keliakia-lehti. Mielestäni artikkeli oli kuitenkin aika huonosti kirjoitettu. Ei ollut lukuja, että näin ja näin paljon tuo varhainen gluteenialtistus vähentää keliakiaa.
Minulle artikkelin aihe oli kuitenkin todella mielenkiintoinen. Vauvani on 3 kk ja hänellä on molempien vanhempien suvussa keliakiaa. Olen ajatellut mennä täysimetyksellä 6 kuukauden ikään, mutta tuon artikkelin jälkeen aloin miettiä pitäisikö noita viljoja sitten ottaa jo aiemmin, sillä vauvalla todennäköisesti on tuo keliakian kudostyyppi.
Toisaalta jutusta sain sen vaikutelman, että tutkimukset ovat vielä kesken, eikä selvää syy-yhteyttä vielä olisi.
Huoh, enpäs oikein tiedä. Ehkä otan tästä kultaisen keskitien ja aloitan hissuksiin altistukset 5 kuukauden iässä...
jutussa ei taidettu mainita nimeä, kyseessä on pro gradu -tutkielma. Kantsii lukea siis uusin keliakia-lehti.
tähän mainitsemaani tutkimukseen. :)
ap
Me alotettiin "viljat" niin, että kun lapsi alko kiinnostua laittaa leluja suuhun ja ikeniäkin kutitti, niin annettiin ruiskorppua ja vehnäkorppua joita imeskeli. Tämän lisäksi ei ollut mitään kiinteitä, pelkkää imetystä. Ja vauva tuolloin jo 6kk.
Mä en usko tohon siedätyshoitoon vauvoilla. Mun anoppi kanssa väitti tota totuutta mulle ja siksi aloitinkin kiinteiden maistelun esikoiselle jo 3kk iässä (hän oli aivan takuuvarma, että niin on paras ja minä hölmö uskoin). Tän seurauksena jouduin aika pian siirtymään korvikemaitoon, kun rintamaito rupes loppumaan. Ja esikoinen on meidän perheen ainoa allergialapsi. Ekat vuodet oli aivan helvettiä dieettiruokavalioineen.
Kaksi nuorinta on pitkään imetettyjä ja kiinteät on todellakin olleet pelkkää lapsentahtista maistelua (sitä mukaa, kun on itse olleet kiinnostuneita on saaneet napsia höyrytettyjä kasviksia jne. eli ei varsinaisessa syömistarkoituksessa soseena olla lusikoitu vauvalle mitään.) Sitten 10kk-> on pikkuhiljaa osallistuneet perheen yhteisille aterioille ilman mitään vauvanruokavaihetta. Eka salaatteja äiskän lautaselta järsien ja pikkuhiljaa sitten muuta ruokaa.