Maaseutu ja julkiset palvelut

Itse asun keskikokoisessa kaupungissa luonnonläheisessä ympäristössä, matkaa isoon kaupunkiin 10 minuuttia ja Helsinkiin 1,5 tuntia autolla. Kaikki palvelut, mitä voin kuvitella tarvitsevani, on kävelyetäisyyden päässä.



Mutta mökkikunnassani saaristossa... Siellä oli esim. meidän mökkisaarella 15 vuotta sitten vielä posti, pankki samassa, kirjaston sivupiste, ala-asteen kolme ekaa luokkaa, koko vuoden auki oleva kauppa, kirkko ja vanhainkoti.



Nyt noista palveluista ei ole jäljellä kuin kirkko, vanhainkoti ja kauppa. Ja se kauppakin auki vain kesäkuukaudet.



Lautta saareen vielä kulkee, mutta kuinka kauan, kun vanhat lautat menevät aina talvisin rikki ja uusia ei saada.



Ennen oli pääsaarella, siis sen lautan takana, lääkäri viikonloppuisinkin. Nyt on lääkärin vastaanotto vain arkena virka-aikaan. Jos viikonloppuna tulee hätä, on lähdettävä kolmen lautan taakse mantereelle lääkäriin.



Minua tämä ei haittaa. Mutta ihmettelen, kun koko ajan kehotetaan ihmisiä muuttamaan saaristoon ja silti palvelut vaan vähenee. Siellä asuvat ihmiset (ja myös me mökkiläiset) maksavat enemmän veroja kuin 15 vuotta sitten, mutta sillä rahalla ei saa edes sen vertaa palveluja, mitä aiemmin.



Ihmettelen vaan, että mistä oikein maksetaan? Siitä, että kunnan virkamiehet saa asua yhdistyneiden kuntien pääpaikassa, käytännössä mantereella, jonne kaikki palvelut on keskitetty ja kuluttaa veronmaksajien varoja?



Ei me kaikki voida Helsingissäkään asua. Vaikka päättäjät kuinka niin toivoisivat. Ennemmin muutan sitten vaikka Tukholmaan tai Kööpenhaminaan...