Mikä raskausoire vaivasi sinua eniten raskausaikana?

helpolla pääsin loppujen lopuksi.

Närästykseen sain sitten hyvät lääkkeet ja loppuraskaudessa vaan sinnittelin lonkkakivun kanssa. Kivut helpotti synnytyksen jälkeen heti

Eli teki pahaa, jollei syönyt säännöllisesti ja vähän. Monet ruuat yökötti, että joutui oikein miettimään mitä söisi. Alkuraskaudessa oli huomattavasti pahempi tämä, loppuraskautta kohden helpotti.

Närästyi pysyi kurissa Renniellä.

väsymystila, energian puute, liitoskivut, käsien ja jalkojen turpoaminen, käsien puutuminen ja pistely, selkäkivut, vakava unettomuus (heräsin klo 1.30 enkä saanut etää unta koko yönä), pissalla ravaaminen tunnin välein, ei ollut herkkua odotus.

lisäisin vielä, että ennenaikaiset supistukset.

kivut (esim. selkäkipu), hankala olo, energiattomuus.

alkuraskaudesta olin varmaan kuukauden väsynyt, ts. nukuin päikkäreitä, joita en normaalisti nuku.



Pari viimestä viikkoa kusihätä. Mulla on normaalisti tosi kestävä rakko, oli outoa nousta yöllä vessaan. Häiritsevin "raskausvaiva".



Vittumaisin oli noin kymmenenä yönä tulleet suonenvedot pohkeeseen.

... Lisäks on väsymystä ja närästystä. Mut pahoinvointi oli se kamalin, se jatkus viikolle 27 asti ja sen jälkeen on ollu hiljasempaa, nyt menossa rv 30. Toivon todella ettei se tuu takas, on pysyny poissa, ku oon joutunu muista syistä lepäilemään. Mut eiköhän kaikki tuu olemaan tän arvosta, ei sais valittaa :)

ja sen takia en saannut nukuttua.

menossa vasta rv8. Tällä hetkellä olo on semmonen kuin ois jatkuva krapula. Huimaus vaivaa myös.



Lisää vaivoja odotellen..

Istua ei voinut ollenkaan, koska tuolista ei päässyt ylös ilman helvetillisiä kipuja. Kävellessä saattoi alkaa sattumaan niin lujaa, että jalat meinas lähteä alta. Nukkua ei voinut kuin max30min ennen kuin alkoi sattua ja se asennon vaihtaminen vasta sattuikin. Ainoa siedettävä asento oli kyljellään puoli-istuvassa asennossa sohvalla.

Ensimmäiset 3 kk väsymys ja viimeiset 3 kk univaikeudet

Raskausbiadetes oli kyllä kurjin.



Mutta seuraavana listalla tuli supistukset alkaen ekassa raskaudessa rv19 ja toisessa rv13.. se oli tyhmää. Sitten oli tokassa raskaudessa ekaa pahemmin seuraavia: liitoskipuja, vatsanahkan repeämistä (auh), suonikohjuja (vieläkin kipeät), peräpukamia.



Olen 155cm pitkä, että ehkä se lyhyt mitta vaikutti oireiden määrään, en tiedä.

Alkoivat aika alussa ja loppua kohden mukaan tuli alaselkäkipu, ummetus ja närästys.

Ihan alkuraskaudesta, myös koko vasenpuoli kehosta oli jatkuvassa puutuneisuuden tilassa lähes kaksi viikkoa, siihen auttoi kun rupesi syömään säännöllisesti monivitamiinia.(aluksi olin ihan varma, että halvaannun :) )

Alkuraskauden pahoinvointi, se oli jotenkin niin alleenkaatavaa plus se ahdistava ajatus, että mä voin oksentaa ihan koska vaan missä vaan, eikä se ole millään lailla kontrollissa... Sitten se väsymys. Jokaisen joutilaan hetken käytin nukkumiseen. Ja töissä piti jaksaa käydä. Onneksi oli ymmärtäväiset työtoverit ja saatoin välillä ottaa 5 min tirsat koneenkin äärellä. Sitten oli liitoskivut, ai jumankauta... Kävely sattui ja kävelemättömyys sattui. Sohvalle könyäminen sattui ja sieltä pois kipuaminen sattui. Se oli ihan järkkyä.



KUITENKIN, kokonaisvaltaisin tunne raskaudesta oli, että se on ihanaa ja mä haluaisin sen jatkuvan ja jatkuvan... Tosin, synnytys käynnistyi 3 vk etuajassa, joten säästyin ehkä niiltä ihan pahimmilta loppuajan piinoilta... :D



Toivottavasti tärppää, onnea tulevaan raskauteen ap! :)

Kestäisin kipua niin paljon helpommin, mutta tämä 9 kk:n väsymys on jotain aivan helvetillistä!

Siis uupumus on valtava! Elämänilo on hiipunut jo aikoja sitten, mutta onneks olo helpottaa synnytyksen jälkeen. Väsymys ei poistu nukkumalla eikä millään muullakaan, se vaan pitää kestää. Särkyyn voi ottaa lääkettä, mutta väsymykseen ei mitään.

Toinen lapsi tulossa ja lepoaika kortilla muutenkin. Onneks raskauden loppu lähenee päivä päivältä :)

3 kk kesti ja sitten se meni ohi mutta oli rankkaa aloittaa jokainen päivä pää vessanpytyssä.

eipä paljon muuta



X2

oli koko keskiraskauden niin paha että jouduin kesäaikaan kulkemaan pitkissä housuissa, takissa ja paksu kerros pakkelia naamassa, silloin kun ylipäänsä kehtasin lähteä ulos. Siihen verrattuna pahoinvointi, virtsankarkailu ja tyhmentyminen tuntuivat suorastaan mukavilta.

Paleleminen alussa, kesti n. 2-3kk. Ja liitoskivut, muuten kaikkki ok.