Miten kertoa 3-vuotiaalle vauvan kuolemasta?
Meidän vauva syntyi kuolleena. Meidän esikoinen, vajaa 3 vuotta, odotti sisarusta innolla. Olemme kertoneet hänelle että pikkusisko meni taivaaseen enkeliksi. Se on hänelle riittänyt, puhuu tästä asiasta jonkin verran. Hänen puheenkehityksensä on hieman jäljessä joten senkin vuoksi toistelee oikeastaan tuota "enkelinä ylhäällä taivaassa"-juttua.
Olimme vauvan hautajaisissa kaksin mieheni kanssa, emme ottaneet esikoista mukaan koska ei olisi tilanteesta ymmärtänyt, ja olisi varmasti ollut ahdistavaa kun äiti ja isä itkevät ym.
Olen nyt kuitenkin miettinyt, kun haudalla tulemme kuitenkin käymään, kuinka kerron näinkin pienelle lapselle tilanteen. Että vauva on tuolla haudassa mutta kuitenkin tuolla ylhäällä taivaassa.Liikaa emme halua asiasta hänelle puhua..Miten te ylipäätään olette lapselle kuolemasta kertoneet?
Pahoittelut sekavasta tekstistä, kiitos jos joku jaksaa auttaa.
Kommentit (32)
Me olemme puhuneet lapsille niin, että välillä vauvat ei jaksa kasvaa isoiksi asti vaan kuolevat ennen kuin syntyvät. Jokainen jää kuitenkin elämään meidän muistoihimme ja me voimme muistella ja sillä tavalla pitää kuolleita lähellämme.
Minusta lapsille pitää kertoa rehellisesti, oman uskomusen mukaan, kuolemasta. Näin lapsi oppii, että kuolema on osa elämää eikä ala pelkäämään asiaa. Meidän tapauksissa kyseessä on kuitenkin ollut keskenmeno jo aiemmin ja toivotankin kaikille lapsen menettäneille paljon jaksamista!
on muistomerkki, esikoiselle ai tarvitse välttämättä sanoa että vauva on haudassa. Hän kyllä ymmärtää sen sitten hieman vanhempana.
ehdotusta, että hauta on paikka missä muistella ja jutella pikkusisarukselle. Täytyy muistaa että pieni lapsi ei välttämättä ymmärrä samallalailla sielua ja ruumista kuin mitä me aikuiset ymmärretään. Vaikka kuinka kerrot sata kertaa että ruumis on vaan tuolla haudassa ja sielu taivaassa, ei lapsi sitä välttämättä ymmärrä. Voi tulla kauhuna uniin vaikka päivällä vaikuttaisikin olevan ok. ajattelee että siellä se sisko on ansassa maan alla, pääseekö se ikinä pois jne.
En myöskään ymmärrä miksi lapsen pitäisi ymmärtää että ruumis on siellä haudassa mullan alla. Kyllä nuo hautajais-asiat ehtii lapselle myöhemminkin kertoa.
Meidän 2. vanhin lapsi kuoli onnettomuuden jälkeen. Onnettomuuden lapset näkivät.
Me käytiin koko perheen sekä lähisukulaisten kanssa jättämässä yhdessä hyvästi saattokulkueen aluksi arkulla. Tätä meille suositeltiin ja lapset näki ettei veli elä. Puhu suoraan oikeilla sanoilla. Ei missään nimessä saa sanoa että sisarrus nukkuu, lapsi saattaa alkaa pelkäämään nukkumista.
Hautajaisiin otettiin lapset mukaan ja arkku laitettiin maahan.
Ollaan käyty haudalla ja varsinkin 3 täyttävälle on ollut tärkeää päästä veljen haudalle.
Meidän kohdalla ahdistus on suurin varmaan siinä että lapset näki tilanteen. Sitä on isoimmat lapset huutaneet öisin. Meillä varmaan ei voi puhua liian vähän asiasta koska lapset käsittelee jatkuvasti kuolemaa kun yksi puuttuu.
Netistä kannattaa kahlata kuolemaa käsitteleviä aiheita, kävystä saat myös vertaistukea ja sielä on tukea miten auttaa lasta kun läheinen kuolee.
Tällänen asia tulee varmasti aina seuraamaan vierellä, sen kanssa tarttee oppia elämään.
Kun lapsi kasvaa niin kuolemasta puhutaan erilailla, siihen kannattaa varautua.
tuosta omasta hetkestä. Kolmivuotias ei osaa sellaista virallista suremistilannetta kaivata. Mutta jatkossa minäkin kertoisin ihan konkreettisesti ja rehellisesti vauvan kuolemasta. Juuri isommankin takia, että hän ymmärtäisi äidin surevan vauvaa jota ei saanut kotiin. Varmasti kerrot myös, miten onnellinen olet isommasta lapsesta.
Me olemme puhuneet lapsille niin, että välillä vauvat ei jaksa kasvaa isoiksi asti vaan kuolevat ennen kuin syntyvät. Jokainen jää kuitenkin elämään meidän muistoihimme ja me voimme muistella ja sillä tavalla pitää kuolleita lähellämme.
Minusta lapsille pitää kertoa rehellisesti, oman uskomusen mukaan, kuolemasta. Näin lapsi oppii, että kuolema on osa elämää eikä ala pelkäämään asiaa. Meidän tapauksissa kyseessä on kuitenkin ollut keskenmeno jo aiemmin ja toivotankin kaikille lapsen menettäneille paljon jaksamista!
itse pienenä pelkäsin kuolemaa ihan hillittömän paljon. Tajusin että kuolema on luonnollista ja silloin mennään taivaaseen (näin minulle selitettiin). Ei se silti poistanut sitä pelkoa että joudun pois vanhempien luota. Äiti yritti selittää että jos kuolen ei mulle tule ikävä kun siellä taivaassa on kivaa jne. Mutta ymmärsin silti että äiti ja isä ei ole siellä taivaassa ja niitä tulee ikävä.
joten voi olla vaikeaa ymmärtää mitä kuolema tarkoittaa. Siksi kertoisin, että vauva ei jaksanut elää, ja on nyt siellä haudassa makaamassa. Mihin vauvan sitte pitäisi sanoa menneen. Monet puhuvat että taivaaseen, mutta se se vasta lapselle vaikea on ymmärtää. Jos se nyt tässä tärkeää on.
Minusta tärkeintä on saada lapsi ymmärtämään, miksi isä ja äiti ovat surullisia, eikä se ole mitään sellaista mihin lapsi voisi vaikuttaa.
Joo, en usko että kerrotaan vauvan olevan siellä haudassa, on liian vaikea asia noin pienelle..
Nytkin kun hän näkee raskaana olevia naisia niin sanoo heti että vauvat menee taivaaseen.. Siinä sitten selitän että meidän vauva meni taivaaseen, ei kaikkien.. Ja sama kun näkee pieniä vauvoja saattaa sanoa että meidän vauva on taivaassa.
Kiitos asiallisista neuvoista, tuo että hauta on vauvan muistelupaikka on hyvä, aion näin sanoa..
Esikoinenkin purkaa suruaan, äiti on tyhmä ja tuhma ja äiti vaan itkee..
Vaikeaa on kantaa oma suru ja kestää pienenkin lapsen suru ja ikävä. Itkussa on pidättelemistä kun esikoinen kertoo kuinka vauvasta tuli enkeli, se lensi taivaaseen ja hän vilkuttaa vauvalle..
Ehkä ajan kanssa..
vauvasta valokuvia? Onko mikään niistä sellainen jota voisi vaikka katsella esikoisen kanssa ja rauhassa keskustella asioista ja siitä kuinka äidillä ja isällä ja varamasti isosiskolla/veljellä on vauvaa ikävä ja sen takia paha mieli yms. Menette sitten tilanteen mukaan ja vastailette sen mukaan, mitä esikoinen haluaa kysyä.
Mä sain 2 päivää sitten tietää että mulla on ollu joskus iso veli/sisko se kuoli jo ennen ku pystyttiin ultras sanoo onko tyttö vai poika oon ny 13 eikä kukaan oo mulle selittäny et kuolleesta tulee enkeli uskon et ihminen menee kuoleman jälkeen taivaaseen ja hänestä tulee enkeli tiiän kyl et ihmiset haudataan kuoleman jälkee ja uskon myös et sit ku mä kuolen joskus saan tavata iso veljen/siskon
kirjastosta lapsille tarkoitettuja kirjoja, jotka kertovat kuolemasta.
Vauva ei varmaan tullut sisarukselle ihan todelliseksi, jos ei missään vaiheessa edes päässyt näkemään häntä. Siten poismenokin voi olla vaikea käsittää. Ei haittaa, että lapsi näkee teidän surunne, kunhan vaan selitätte mistä suru johtuu. Käsitelkää omia vaikeita tunteita kuitenkin aikuisten kesken ilman lasta. Hautajaisiin lapsi olisi voinut hyvin tulla.