Syntyisikö lapsia enemmän, jos synnytys ei olisi niin vaikeaa?

mutta lapsia en jaksaisi hoitaa, joku voisi tehdä sen puolestani

Kehitysmaihin syntyy valtavasti lapsia, huolimatta siitä, ettei ole käytössä esim. kaikkia kipulääkkeitä, joita länsimaissa on. Eli ei, syynä ei ole synnyttäminen, vaan esim. kulttuuriset syyt, kuten ehkäisyn käytön normaalius. Länsimaissa ja Suomessa varsinkin tunnutaan olevan varsin individualistisia, kaikki mulle nyt. Siihen ei istu se, että joutuu todella huolehtimaan jonkun toisen tarpeista ja pistämään omansa taka-alalle.

se 9kk raskautta onkin ihan toinen asia. Jos vielä saisi koliikittomuustakuun, voisin tehdä vaikka täyden tusinan. Kakkosesta haaveillaan, mutta kauhulla muistelen loppuraskautta ja ensimmäisiä kuukausia.

Omat synnytykseni olvat olleet helppoja, spinaalissa en ole tuntenut mitään, yhtään tikkiä ei ole tullut, ei yhtään repeämää. Mutta ensimmäinen vauvavuosi on aina ollut minulle henkisesti ja fyysisesti kovin raskas. Olisin tosi mielelläni raskaana ja synnyttäisinkin jos joku lupaisitko hoitaa yörallin.

Yleinen trendihän on se, että mitä koulutetumpi naiset on, sitä vähemmän syntyy lapsia. Synnytys itsessään on pikku seikka verrattuna siihen, mitä elämä on synnytyksen jälkeen. Koulutetut naiset näyttävät valitsevan mieluummin sellaisen elämän, jossa on mahdollista tehdä muutakin kuin hoitaa lapsia ja kotia.

aika paljon on lähipiirissä tuttuja, joille pieleen mennyt synnytys oli se viimeinen niitti, joka ratkaisi lapsiluvun. Kaikki eivät siis ole tällaisia, mutta joidenkin kohdalla esimerkiksi suurperhehaave vaihtui vaikkapa kahteen lapseen.

Minulla pitäisi olla max kuukauden raskaus, kyllä synnytys voisi olla mitä on

Tietysti myös rahalla on vaikutusta, koska ei olis varaa ruokkia kovin montaa enemmän.

Meillä syy on taloudellinen. Ei ole varaa olla toista kertaa pitkään poissa työelämästä. Yrittäjä kun olen, joudun alottamaan kaiken "alusta", jos olen pitkään pois kuvioista. Ala on siis sellainen, ettei voi tehdä kotona ja olen erittäin riippuvainen uskollisista asiakkaista.

Jos lottovoitto tänään napsahtaa kohdalle, jätän heti pillerit pois:-)

kun ne lapset pitää hoitaa ja huolehtia senkin jälkeen. Ei se synnytys kestäny ko puolipäivää, mutta näitä on nyt täällä kohta 10 vuotta sitte huolehdittu eikä loppua näy...



joten ei. mielestäni synnytyksellä ei ole mitään tekemistä lasten määrän kanssa (laajasti ajateltuna, yksilöitä on). Enkä ymmärrä voiko joku tätä tosissaan kysyäkään vaan keksikö vain meille typerän puheenaiheen.

Kyllä se 20 vuoden kasvatustyö on vaativampaa kuin synnytys

synnystystä tuetaan ja äitiä hoivataan, mutta kasvatuksessa olet omillasi ja ellet ole sinut leimataan luuseriksi.

Syntyisikö lapsia enemmän, jos synnytys ei olisi niin vaikeaa?

Vierailija - 24.09.11 11:46 (ID 13464199)





Voiko synnyttämisen vaikeus olla syy lapsimäärään?





En ymmärrä aloituksen pointtia? Eiköhän noita lapsia tule ihan tarpeeksi nykymeiningilläkin?

Paljon hankalampaa on raskauden aiheuttamat selkä- ym. nivelvaivat, jotka itselläni jatkuvat vieläkin melko hankalina, vaikka toisen lapseni synnytyksestä on jo kolme kuukautta.



Synnytyksessä saa hyvät kivunlievitykset ja tukala ja uuvuttava olotila ponnistusvaiheessa kestää ehkä maksimissaan muutaman tunnin, useimmilla paljon vähemmän.



Meillä on tähän asti ollut helpot lapset, joten lastenhoito ei ole vaikeaa, mutta ymmärrän esim. todella huonosti nukkuvan lapsen vanhempia, jotka toteavat lapsiluvun jäävän tämän takia yhteen.



Mielestäni synnytyksen rankkuutta korostetaan ihan liikaa. Johtuu luultavasti siitä, että naiset, joiden synnytys on ollut helppo eivät vaivaudu kirjoittelemaan netissä tai kerskumaan kahvipöydissä kokemuksillaan.

Mutta raskausaika kyllä.

Tavallaan hyvä kyllä että kestää näin kauan, muuten meillä olisi varmasti enemmän lapsia kuin mihin olisi varaa/voimia.

Raskausajat on kirjaimellisesti raskaita. Vaivoja vaivojen perään, Parin tunnin yöunia, sairaalareissuja yms.

Rv 26 nyt en tiedä miten selviän vielä 14 viikkoa. Tämä kolmas on varmasti viimeinen.

ainakin toivotaan ja yritetään neljättä, vaikka kaikki kolme synnytystä olivat pitkiä ja vaikeita ja kolmannessa oltiin jopa teholla.



Mutta eipä nelosta vaan kuulu...

olla osalla syynä lapsilukuun.



Itsellä kuitenkin olennaisempaa on se mitä tapahtuu synnytyksen jälkeen perheessä ja miten uusi tulokas vaikuttaa/vaikuttaisi elämään.

vaikutta lapsilukuun nykyisinkin -sektiolla synnyttävät eivät voi (välttämättä) saada lapsia yhtä monta, kuin alateitse synnyttävät.

Joillekinhan sanotaan jo kahden jälkeen, ettei kolmatta voida suositella.

Tai synnytyksessä repeää kohtu, tulee iso vuoto tmv joka vaikuttaa jatkossa raskauksiin.

se riittää. Vaikka putkahtaisivat ilman kipuja maailmaan, niin en tekis enempää. Loppuraskausaika on mulle helvettiä. Mutta se syntyvä vauva peittoaa senkin helvetin :)



Lapsiperhearkea eletty meillä jo 20 vuotta ja seuraavat 10 vuotta vielä eletään.. Sitten on kyllä aivan varmasti jo lapsenlapsiakin eli homma jatkuu siinä muodossa. Meidän talo ei tule koskaan olemaan leluton :)



Serkun vaimolla oli kamala synnytys. Olisi halunnut toisen lapsen, mutta ei uskaltanut. Eli joillain lapsiluku jää yhteen ihan synnytyskokemuksen takia.

Niin kaikillahan on vähintään kolme lasta, monilla neljä, joillain jopa viisi.

Hyvänen aika, KUINKA PALJON niitä sitten pitäisi oikein vääntää?

Tuossakin on jo aivan tarpeeksi, ja liikaakin. Ihminenhän saisi lisääntyä max kahdesti, jottei väestönkasvu räjähtäisi käsiin. Ja sekin on tavallaan liikaa, koska nykyihminen hyvinvointivaltiossa kuluttaa elämänsä aikana niin jumalattomasti vauvasta asti (vjo pelkät vaipat!!!)

Niin kaikillahan on vähintään kolme lasta, monilla neljä, joillain jopa viisi.

Hyvänen aika, KUINKA PALJON niitä sitten pitäisi oikein vääntää?

Tuossakin on jo aivan tarpeeksi, ja liikaakin. Ihminenhän saisi lisääntyä max kahdesti, jottei väestönkasvu räjähtäisi käsiin. Ja sekin on tavallaan liikaa, koska nykyihminen hyvinvointivaltiossa kuluttaa elämänsä aikana niin jumalattomasti vauvasta asti (vjo pelkät vaipat!!!)

ettei näissä nk. kehittyneissä ja rikkaissa maissa lisäännyttäisi, mutta kehitysmaissa edelleen sama tahti jatkuisi vai?

Eiköhän se väestönkasvun rajoitus sovi paremmin sellaisiin maihin, joissa riskioloissa eletään muutenkin, joiden lapsilukuaan täytyisi rajoittaa, kun tänne jossa keskimääräinen lapsiluku naista kohti on 1,8 muutenkin.

En halua synnyttää enää ikinä mutta lapsia kuitenkin haluan, joten pitää varmaan ryhtyä adoptoimaan.