Lue keskustelun säännöt.
Lapsen iltapäiväkerhossa oli "kiva kaveri"-teema
23.09.2011 |
ja kaikki saivat omat sydämenmuotoisen korttinsa, johon kirjoittivat nimensä ja sitten noita kortteja kierrätettiin ryhmässä niin että kaikki saivat kirjoittaa toistensa kortteihin miksi kortin omistaja on kiva kaveri. Kyseessä siis 8-vuotiaat. Ryhmässä oli 2 poikaa, joiden kortteihin ei kirjoittanut kuin pari tyyppiä ja toisenkin korttiin kirjoitettiin vaan että "ihan ok" tms.
Onko tällainen järkevää? Mielestäni ei. Mitä tällakin on taas haluttu tehdä? Eikö ne seurakunnan tädit yhtään osanneet etukäteen ajatella, miltä mahtuu tuntua niistä lapsista, joiden kortteihin kukaan ei halua kirjoittaa mitään? Toinen näistä pojista on meidän naapurin poika ja oman poikamme kaveri, ja oma poika sanoi että häntä rupesi harmittamaan tämän xx:n puolesta kun muut ei mitään kirjoittaneet. Voin vain kuvitella, miltä tuosta pojasta itsestään tuntui!
Kommentit (48)
Saat toteuttaa nyt vanhemman loputtonta tehtävää, kuten saa näiden poikienkin vanhemmat, saatte opettaa rakkaille jälkeläisillenne, että mielipahan ja pettymysten kanssa on jokaisen opittava elämään.
Pettymykset pieninä annoksina vauhdittavatkin kehitystä ja itsenäistymistä, se on hyväksyttävä, että mitään ihanne maailmaa ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä tehtiin sama tehtävä riparilla, mutta ohjeena oli, että KAIKKIEN lappuun piti kirjoittaa joku HYVÄ ominaisuus. Ainoa, jonka lappuun en pystynyt kirjoittamaan mitään oli pappi. Itse en ollut suosittu, joten sain muutaman "ihan ok" -jutun, mutta paljon kivempiakin.
jotka usein on nimenomaan niitä SUOSITTUJA, saa hirveät määrät kehuja hoviltaan ja se luokan kiusattu joka ei itse kiusaa ketään, saa vain taas yhden nöyryytyksen jatkuvien nöyryytysten sarjassa.
äänestämistä vuosi sitten. Aiheena oli kuka on kiva kaveri. Ja tulokset tietysti luettiin niin ettei kenellekään enää jäänyt epäselväksi kuka oli ryhmän suosituin ja kenenkä kanssa kukaan ei varmasti halunnut olla kaveri. Joopa joo... Meinasin laittaa seuraavana päivänä äänestyspöntön eskarin eteiseen, olisivat saaneet äänestää kuka on kivoin eskarin täti. Mitä aikuiset ihmiset ihan oikeasti ajattelevat kun tällaisia järjestävät? Toivottavasti saivat jotain tyydytystä, nimittäin meidän lapsi muistaa heidät loppuikänsä tästä tempauksesta! (ja minä myös...) Terveisiä vaan vantaalle erääseen päiväkotiin.
mikä päiväkoti vantaalla?
Eikö 8 vuotias ole jo tarpeeksi suuri pettymään ja miettimään millainen hän on?? Siinähän olisi välittävällä ohjaajalla nyt hyvä paikka jutella pojan kanssa ja neuvoa kun vanhemmat eivät ole nähtävästi sitä tehneet!! Vai meinaatko ettei se totuus kuitenkin tulisi jossain välissä kohdalle? Mikä sitten olisi mielestäsi sopiva ikä tarttua asiaan? Vai eikö ollenkaan?
tehtävällä puututtaisi tarkoituksella jonkun huonoihin puoliin?
Sairas ajatus minusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sairas ajatus minusta.
Että siis otetaan jotain muka kivaa jonka tarkoitus on oikeasti manipuoloida lapsia todella alhaisella ja sairaalla tavalla. Mitä seuraavaksi? Järjestetään metsäretkiä sitä varten että voidaan nolata huonokuntoiset tajuamaan miten huonokuntoisia ne on? Leivotaan lasten kanssa että voidaan nolata läskit lapset?
No niin. Onpa tullut selväksi miten sairas laji ihminen on ja selvyyttä tähän motiivikysymykseen.
päiväkoti/eskari/ipkerholaisten/koululaisten kanssa niin AINA pojat kiusaa, pojat meluaa, pojat tönii, pojat haukkuu....On vain ihan muutama poika, joka on kiva!
Pojat on poikia, tätä soopaa kuulee niin ammattilaisten kuin vanhempienkin suusta loputtomiin. Heille sallitaan liian paljon ja usein he erottuvatkin omaksi luuseri ryhmäkseen eivätkä aikuistu ikinä! Vanhemmat oikein haluaa että poikansa on mieluummin se päällepäsmääjä kuin kiva. Pelkäävät että omaa poikaa kiusataan. Ja siis netistä luin tästä.
Joka tapauksessa niin tai näin tässä tapauksessa pitäisi ohjaajan ehdottomasti jutella pojan kanssa ja auttaa asian yli!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
homman olisi varmaan voinut hoitaa niin että jokainen kirjoittaisi jokaisen lappuun jotain kivaa. Näin meillä oli koulussa aikoinaan.. tosin mun lapussani ei sitten lukenutkaan mitään muuta kuin "kiva".. muilla kun luki pitkiä ylistyslauseita.
Muistuipa mieleen myös koulun halipäivä.. eli halattiin kaveria ja kirjoitettiin nimi lappuun. mun lapussani oli tietysti vain pari hassua nimeä, kun eihän mua kukaan halunnut halata.
Tällaiset olisi kivoja leikkejä jos kaikki olisivat kaikkien kavereita ja kaikilla olisi kivaa. no niin ei vain ole.
liittyvällä alalla olevista ihmisistä ovat täysin nuijia.
Ei tarvitse kuin katsoa omalle pihalle, jossa toimii perhepäivähoitajien ryhmis, ja kuunnella miten he kohtelevat lapsia. Ala-arvoista.
Minusta jokaiselle tarhanopettajalle/tarhatädille/yksityiselle pph;lle pitäisi tehdä mielenterveystutkimus. Vai tehdäänkö niitä jo? On nimittäin sen verran epävakaata porukkaa tuolla duunissa kasvattamassa MEIDÄN lapsia!!!!!!!!!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä saa mitä tilaa. Hoitakaa tissiposkinne kotona ja älkääkä sitten ihmetelkö, kun ovat loppuun palaneita ennen kun ovat edes aikuisuuden kynnykellä. Ei lapsia voi loputtomasti varjella pettymyksiltä.
Sitä saa mitä tilaa. Hoitakaa tissiposkinne kotona ja älkääkä sitten ihmetelkö, kun ovat loppuun palaneita ennen kun ovat edes aikuisuuden kynnykellä. Ei lapsia voi loputtomasti varjella pettymyksiltä.
tunnekylmien tarhatätien hoitoon ja ikävästi käyttäytyvien tarhakavereiden luokse, jotta oppisivat kokemaan pettymyksiä?
Että kotona hoidetut lapset eivät opi käsittelemään pettymyksiä?
Voi äly hoi.....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on empaattisia ja sitten näitä ei empaattisia...
Ei mikään ihme, että sama toistuu lasten maailmassa, julmaa on elämä, edelleen, oli meinaan ennenkin.
Miksi ei haluta opettaa lapsille empatiaa? Sitä nämä eivät taatusti tee, joiden mielestä 8v ansaitsee peiliin katsomista, ilman, että tiedetään, millainen tämä 8v on...
Minusta vanhemmat voisivat laatia esim. iltapäiväkerhojen teemat ja ohjelmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, poika oppi empatiaa.
Opetetaan tosiaan lapsille empatiaa nolaamalla lapsia jotka mitä suurimmalla todennäöisyydellä on jo valmiiksi nolattuja tässä asiassa.
Miehen tulot riittää ja lapsen ei tarvi olla ip-kerhossa.
Olen ollut ip-kerhossa joskus töissä ja niillä akoilla on paljon opittavaa.
lapseni luokalla ovat välillä tehneet noita ja homma on toiminut loistavasti.
Tuossa on kaksi tärkeää asiaa, mitkä pitää ohjeistuksessa muistaa: jokaisen lappuun/korttiin on jokaisen kirjoitettava ja kirjoitettavat asiat saavat olla vain positiivisia asioita.
Pienemmille lapsille voi laittaa taululle esimerkiksi vielä fraaseja ja sanoja.
on empaattisia ja sitten näitä ei empaattisia... Ei mikään ihme, että sama toistuu lasten maailmassa, julmaa on elämä, edelleen, oli meinaan ennenkin. Miksi ei haluta opettaa lapsille empatiaa? Sitä nämä eivät taatusti tee, joiden mielestä 8v ansaitsee peiliin katsomista, ilman, että tiedetään, millainen tämä 8v on...
Tässä tapauksessa aapeen poika oppi sitä empatiaa, hänestä tuntui pahalta kaverin puolesta.
Yleisellä tasolla keskusteltaessa, kun ei henkilökohtaisesti tunne vastakohtaa, on pakko luoda profiili, jonka kautta tuo ajatuksiaan esille.
Oman kykyprofiilinsa näkeminen on raadollista, terveenitsetunnon omaava tietää ettei ole kaikessa hyvä ja huonoitsetuntoinen taas luulee olevansa kaikessa hyvä.
Kouluun alkaessa lapsi elää sitä itsetunnon kehittymisen vaiheetta, jolloin sietää tulla opetetuksi.
Meidän lasten päiväkodissa oli samantapainen juttu, mutta siellä jokaisen piti sanoa jotakin kivaa ryhmäkavereista.
Siellä oli mm. tämmöisiä "Heikki on kiva kun se ei riko mun kumppareita" tai "Kalle on kiva kun se ei kiusaa minua".
Pointtina oli että kaikkien kortteihin tulee kirjoitusta. Niistä jäi lapsille hyvä mieli :)
on empaattisia ja sitten näitä ei empaattisia... Ei mikään ihme, että sama toistuu lasten maailmassa, julmaa on elämä, edelleen, oli meinaan ennenkin. Miksi ei haluta opettaa lapsille empatiaa? Sitä nämä eivät taatusti tee, joiden mielestä 8v ansaitsee peiliin katsomista, ilman, että tiedetään, millainen tämä 8v on...
Tässä tapauksessa aapeen poika oppi sitä empatiaa, hänestä tuntui pahalta kaverin puolesta. Yleisellä tasolla keskusteltaessa, kun ei henkilökohtaisesti tunne vastakohtaa, on pakko luoda profiili, jonka kautta tuo ajatuksiaan esille. Oman kykyprofiilinsa näkeminen on raadollista, terveenitsetunnon omaava tietää ettei ole kaikessa hyvä ja huonoitsetuntoinen taas luulee olevansa kaikessa hyvä. Kouluun alkaessa lapsi elää sitä itsetunnon kehittymisen vaiheetta, jolloin sietää tulla opetetuksi.
huonon itsetunnon omaava olettaa, ettei ole missään hyvä... ja johan ipkerhokin sen nyt kertoo
Eivät ole niitä laatikon terävimpiä ja kaikessa "empaattisuudessaan" joskus todella järkyttävän julmia. :( Tulipa surku niiden parin pienen puolesta. Ihan sairasta.
Muistan nyt muuten omilta koulajoiltani kun oli hieman vastaavanlainen tehtävä, siis kirjoitettiin ja sitten ääneen kerrottiin muka ominaisuuksia toisista, niin siinäpä pääsi ne pari kiusaavaa kusipäämanipulaattoria oikein opettajan oikeuttamana toteuttamaan ilkeyksiään niitä kohtaan, joita he muutenkin jo kohtelivat huonosti. Ja siis ope antoi kaiken tapahtua, oikein edesauttoi sitä. Julma on ihminen. :(