Lue keskustelun säännöt.
Miksi olet kateellinen hoikille?
Kommentit (19)
Ei näytä erityisen kivalta vaatteet mun päällä. Koskaan en voi huolettomasti syödä mitä vaan, aina pitää pystyä syömään mahdollisimman vähän. No miksi vaivautua? Luultavasti pyöreämpänä elämäni olisi vielä kurjempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syön aika vähän ja todellakin joudun katsomaan mitä syön varsinkin näin40+. kukaan ei liho, jos syö vähemmän kuin kuluttaa, vaikka olisi mikä aineenvaihduntasairaus ts. Jos ei syö, laihtuu. Mulla peruskulutus on aika pieni, joten joskus syön reilustikin ja olen vaikka seuraavan päivän syömättä. En voi päästää itseäni lihomaankaan, koska n. Kolmen kilon lisäys tuntuu jo lonkissa
ja nyt raskaana ja heti olen kateellinen kaikille hoikille :D Onneks se tila palautuu kohta takas.
mä olen kiintee kurvikas ja hurvikas 40 v =) ja ukkoja piisaa!Kyse on kokonaisuudesta, pikkutytöt...;)
En ole varsinaisesti kateellinen. On vain tosi epäreilua, että jotkut syövät kuin porsaat lihomatta ollenkaan. Esim. ylilaiha ystäväni, joka syö aivan järkyttävän kokoisia annoksia 4 kertaa päivässä, on alle 18 BMI:ssä!!!!! Syön itse pari kertaa ruokaisaa salaattia ja olen keskivaikeasti ylipainoinen!
Hoikat voivat myös kävellä ihan mihin tahansa vaateliikkeeseen ja valita minkä vaatteen tahansa ikinä.
Hoikat saavat myös parhaat työt.
Hoikat saavat olla aina huomion keskipisteenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En varsinaisesti ole kateellinen hoikille vaan enemmänkin vihainen itselleni. Hoikat, kauniit ihmiset muistuttavat itseäni jatkuvasti tästä vaiheessa olevasta urakastani.
Mun tavoitteena ei ole olla laiha vaan mulle riittäis sellainen L-koon (42) vartalo. Eli 170ck/72kg (nyt painan 84kg). Olen laihduttanut jo ekan 5kg ja kesäksi vielä toinen 5kg tavoitteena.
Tuossa normaalipainoisena (BMI ylärajalla) olen paremman näköinen, jaksan paremmin ja vaatekaupan rekit avautuvat aivan uudella tavalla.
S tai edes M-koon vartalosta en haaveile, koska tiedän etten jaksa sitä työtä, mitä se vaatii. Mä tykkään liikaa syömisestä. Kun seuraan hoikkia (kokoa 34 ja 36) olevia ystäviäni niin he ovat todella pieniruokaisia esim. lounaalla yksi pieni peruna ja 1-2 lihapullaa. ja liikkuvat sen 3-5krt/vko. Mä en pysty tohon.
Tiedän, että on myös luonnostaan hoikkia (tunnen tällaisenkin) jotka ei liiku juuri ollenkaan ja syövät useamman kerran viikossa irtokarkkia ja roskaruokaa, mutta jostain syystä eivät liho. Mä en valitettavasti kuulu tähän kategoriaan -yhden illan herkuttelu nostaa painoa kilon ja sen pudottamiseen menee viikko. todella turhauttavaa.
1) heille sopii monenlaiset kivat vaatteet
2) he näyttävät paremmilta
3) heidän ei tarvitse kärsiä lihaviin (tai vähemmänkin ylipainoisiin) kohdistuvaa halveksuntaa ja siitä seuraavaa huonommuuden tunnetta
Seuraavaksi kysymys kuuluukin: miksi en saa laihdutettua itseäni...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mua vaan vituttaa, etten itse ole :D
Ehkä vielä joskus....
Se on vaan yksi kateudenaihe muiden joukossa. Eniten ehkä siksi, että kuvittelen hoikan ihmisen olevan energisempi kuin itse olen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1.) Vituttaa kun hoikat kaverit puhuvat jatkuvasti miten he eivät näe ollenkaan vaivaa painonsa eteen ja syövät ties mitä sontaa jatkuvasti, mutta kun eivät liho. Itse lihon herkästi joten täytyy aina olla tarkkana syömisien kanssa. Olen kuitenkin normaalipainoinen ja melkein hoikkakin, mutta aina en ole ollut.
2.) Vituttaa kun hoikat saavat laittaa päälle mitä tahansa. Heille sopivat minkälaiset vaatteet vain eikä tarvitse miettiä aina, että ottaako nyt tämän koon vai tuon kun lupailee aina itselleen että laihduttaa mahtuakseen kunnolla.
3.) Hoikkia ei haukuta läskeiksi.
Mä ajattelen asiat isompina kokonaisuuksina. Esim yksikään mun hoikista kavereistani ei tee yhtä mielenkiintoista työtä ja saa yhtä hyvää palkkaa kuin minä.
En siis olisi valmis vaihtamaan osia heidän kanssaan, joten miksi kadehtisin jotain yhtä osa-aluetta, jota ilmankin pärjää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1) kaikki vaatteet ei mielestäni näytä laihoilla kovinkaan hyvältä, itsestäni ainakin tuntuu että kaikki roikkuu päällä...
2) Ei kaikki laihat hyvätlä näytä, jos on liian laiha onko sekään nyt sitten kivan näköistä kun luut törröttää?
3)huonoitsetuntokin voi olla juurikin siksi että vaatteet tahtovat roikku eikä ole niitä muotoja...
kuin ei niin hoikka
itse olen lihaksikas hoikka ja tosi tyytyväinen
voin hyvin ja vaatteet istuu
olen myös rikas ja vetävän näköinen, oikeesti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä ajattelen asiat isompina kokonaisuuksina. Esim yksikään mun hoikista kavereistani ei tee yhtä mielenkiintoista työtä ja saa yhtä hyvää palkkaa kuin minä.
En siis olisi valmis vaihtamaan osia heidän kanssaan, joten miksi kadehtisin jotain yhtä osa-aluetta, jota ilmankin pärjää.
Jotenkin kuvittelen aina, että laihduttaminen on hankalaa, sen sijaan lihottaminen helppoa. Itse ole nyt laihtunut alkuvuodesta 15kg, ja olen tyytyväinen. Ja hidasta se on. Sitten kun katson jotain oikeasti laihaa ihmistä, niin ajattelen vaan, että kumpa saisin hänen kroppansa, niin voisin vähän lihottaa sitä mieleisekseni. :D Sekavaa?
Siis olen kateellinen nimenomaan normaalipainoisille. Tosi laihoille vaan tuosta oudosta ja edellä mainitusta syystä.
Olen 25v, ja koen ahdistavammaksi asiaksi juuri nuo vaatejutut. Olisi ihanaa ollaan koolta M, tai ihan varma L. Pidän rinnoistani, enkä haluaisi olla pieni rintainen, siitä syystäkään en haluaisi olla kokoa xs. Olisi mukava mennä vaatekauppaan, ja valita juuri se vaate joka miellyttää, eikä niin, että katsoo kaikki mahdolliset vaatteet läpi, josko XL-kokoa olisi vielä tarjolla. :)
Ehkä pidän itseäni usein myös "sotanorsuna", koska vaikka en ole sellainen söpönpullea, sopivasti lihava. Olen 174cm ja tosiaan painoa löytyy vieläkin n.10kg liikaa. Paksut reidet ja käsivarret ja tuntuu että taklaan kaikki alleni. Jos vaikka töytäisen jotain ihmisti, niin hän lentää seinään. :D Olisi kiva olla pikkuinen, joku 165cm, 60kg ja pieni pömppis, tissit(n. c-kuppi)ja pyöreä pylly :)
En silti vihaa itseäni, ja haluan oppia tykkäämään itsestäni tälläisenä ja terveellistää elämän tapoja, jotta tulisin normaalipainoiseksi, koska se on terveempää. Olen myös alkanut kiinnittämään huomiota sellaisiin hiirulais-naisiin, jollainen en itse ole, ja todennut, että ei pelkkä laihuus tee ihmisestä kaunista. MUTTA samalla mietin, että koska pidän omista kasvoistani, niin olisin varmasti TOSI kaunis hoikempana. :D
Ehkä tekee mulle ihan hyvää olla iso, niin ei nouse huppuun.
että tiedän hoikkien olevan aikaansaavempia, menestyneempiä, jaksavampia kuin lihavat. Ja tiedän, mikä työ hoikkana pysymisessä on, ainakin minun 40+iässäni. Pitää tarkkailla syömistään ja liikkua. Siihen pystyminen on kyllä arvostettavaa.
Ja yksinkertaisesti hoikka näyttää nuoremmalta ja paremmalta kuin lihava, puuskuttava mamma, jolla on yleensä vielä liian kireät vaatteet korostamassa lihavuutta. Hoikalla kireät vaatteet näyttävät hyvältä. Lihava käyttää mustaa ja harmaata, koska luulee niiden hoikentavan. Päinvastoin, tummiin pukeutunut lihava näyttää tunkkaiselta ja epäsiistiltä. Hoikkaa musta pukee. Jos lihava käyttäisikin värejä, huomio kiinnittyisi kauniisiin värikkäisiin vaatteisiin, jotka tuovat hehkua kasvoille.
että tiedän hoikkien olevan aikaansaavempia, menestyneempiä, jaksavampia kuin lihavat.
Minä olen hoikka. Mutta myös äärimmäisen saamaton,löysä, väsynyt, suorastaan laiska. Vastenmielinen ihmiskasa sohvan pohjalla.
Niin ja muuten, ei hoikillekaan kaikki vaatteet noin vain sovi. Vartalonmalleja on niin monia. Mutta joo tää oli kuriositeetti. Toki helpommin löytyy varmasti.
Kaupat täynnä ihania vaatteita laihoille.
ei se lihottaminen sen helpompaa oo ku laihduttaminen, ainakaan mun kohalla kun en millään liho :) kaikki laihat ei edes halua olla laihoja, vaan normaalipainosia tai sellasia sopivan hoikkia... mä haluisin ite painaa muutaman kilon enemmän koska oon lievästi alipainonen, en silti näytä sairaalta. olis vaan vähän parempi olo jos olis pikkasen lisää muotoja, vaikka tykkään muuten pieni ollakin :)