Lapsen penaali jäi ma vikan tunnin jälk hänen pulpetilleen, laitoin opettajalle
viestiä Wilmaan ja reppuvihkoon ettei penaalia löytynytkään seur aamuna pulpetilta/sta, mihin lie mystisesti siitä hävinnyt ennenkuin lapsen koulu ti-aamuna 09 alkoi, toinen luokan ryhmä oli paikalla klo8-9.
Opettaja ei ole kommentoinut Wilmaan mitään, ei sanonut lapselle mitään tänään koko päivänä eikä mylskään raapustanut mitään reppuvihkoon tänään vastaukseksi vaikka lapsi ojensi sen hänelle ja hän luki sen samantien.
On nyt vähän tyhmä olo, uudehko penaali jossa kaikki koulunkäyntitarpeet, uudehkot nekin, sisällä ja kaikki nimikoituna myös.
olisin odottanut että hän vastaa jotain joko vihkoon tai Wilmaan tai sanoo lapselle tai puhuu luokalle että onko muut nähneet tai joku kenties piilottanut sen.
Tai siivoja siirtänyt johonkin..
Mutta ei, hiljaisuus vastassa.
Mites etenisit?
Tämä on taas näitä juttuja, jossa uskotaan sumeilematta, että tilanne eteni juuri lapsen kertomalla tavalla. Yleensä totuus on ain jotain muuta. Ekaluokkalainen sanoo juuri sen, mitä tietää äidin odottavan. Usein myös isompi lapsi tekee niin. Lapsi tietää äidin suhtautuvan vihamielisesti opettajaan, ja värittää kertomusta, että voidaan käydä "yhteistä vihollista" vastaan. Todennäköisesti ope on sanonut ja ehkä tehnytkin jotain, mitä lapsi ei hermostuksissaan ole rekisteröinyt, tietäen, että äiti repii kuitenkin pelihousunsa.
Voi elämä, tunnille tästä on lähdettävä. Onneksi vuorotteluvapaa häämöttää.