suomen kieliopin tuntijat, apua, mikä muoto on
kieliopillisesti nimeltänsä verbijohdannainen
juosten
laulaen
syöden
esim. onko instruktiivi?
kiitos paljon
Kommentit (7)
2. infinitiivin instruktiivi (sanotaan myös e-infinitiiviksi). Instuktiivihan on substantiivin taivutusmuoto (esim. paljain varpain).
Ole hyvä.
(kouluajoilta mieleen jäänyt tämä harpuin, huiluin, kantelein - instrumentit, instruktiivi -muistisääntö, mutta en ollutkaan varma voiko verbeistäkin tehdä noin.).
yliopistossa, sain gradusta laudaturin, enkä olisi osannut vastata tähän. Mä olen ihan pulassa tämän tyyppisten kysymysten kanssa. Kielioppi ei kiinnostanut pätkän vertaa yliopistossa, keskityin ihan muihin asioihin, ja onnistuin luistelemaan eteenpäin, vaikken tiennyt kieliopista paljoakaan enkä osannut termistöä. Vähän hävettää.
sitten mitään pakollisia kielioppitermikursseja tms.?
Itse olen opiskellut ranskaa pääaineena, kiinnostus mullakin enemmän kulttuuri-, sosiolingvistiikka- jne. puolella, mutta nuo kieliopit oli ihan vaan pakko oppia, muuten ei kursseista päässyt läpi.
yliopistossa, sain gradusta laudaturin, enkä olisi osannut vastata tähän. Mä olen ihan pulassa tämän tyyppisten kysymysten kanssa. Kielioppi ei kiinnostanut pätkän vertaa yliopistossa, keskityin ihan muihin asioihin, ja onnistuin luistelemaan eteenpäin, vaikken tiennyt kieliopista paljoakaan enkä osannut termistöä. Vähän hävettää.
eli olen pikkulapsesta osannut kieliopin täysin erehtymättömästi käytännössä, mutta ne säännöt olivat sitten asia erikseen.
Minulla on niin sanottu absoluuttinen kielikorva
Verbien toisen infinitiivin instruktiivi ilmaisee tekemisen tapaa tai samanaikaista tekemistä:
tuli juosten, söi seisten, puhui huutaen.
Verbien kolmannen infinitiivin instruktiivi esiintyy harvinaisena vanhahtavassa kielessä pitää-verbin yhteydessä ilmaisemassa jotakin, mitä täytyy tapahtua:
katsotaan, mitä tuleman pitää.
maaksi pitää sinun jälleen tuleman.