Lue keskustelun säännöt.
ero lapsiperheessä
21.09.2011 |
olemme olleet mieheni kanssa yhdessä 10 v (avoliitossa). Lähes koko seurusteluaika on ajoittain ollut melko vuoristorataa. 2 lasta (4v9kk ja 1v9kk) olemme saaneet aikaiseksi sekä ostaneet rivarikodin. Nyt on kuitenkin tullut eron hetki? Lopullinen päätös tuli minulta. Pohjamudissa ollaan ryvetty viimeinen vuosi. Alkoholi/väkivalta ongelmaa ei ole, eikä mies tunnusta pettäneensäkään. Arki on vain mennyt hyvin painostavaksi. Mies paljon töissä, sanoo, että kotona on niin ahdistavaa, että ei halua tulla kotiin..
Itse olen käynyt juttelemassa Krisiikeskuksella ja ehdotellut sitä miehellenikin, mutta ei. Ei myöskään parisuhdekurssille tms. lähde. Itse häntä kovasti rakastan ja koen, että hän "olisi ollut se oikea".. Fyysisesti hyvin puoleensä vetävä. Mutta hänen "kuoressaan olo", puhumattomuus, huonotuulisuus.. tekee arjesta todella ahditstavan. Siksi olen päätynyt eroon (4 v huomaa myös että isä lähes joka pv huonolla tuulella, eikä huomioi lapsiaa)..
Eropäätös tehtiin 4 viikkoa sitten. Mies rupesi etsimään itselleen asuntoa. Sanoi itsekin että ero paras ratkaisu. Nyt ruennut hän kuitenkin "empimään", että jso vielä yritettäisiin.. En halua enää yrittää (tai haluan, mutta en usko asioiden muuttuvan enää kun itse voin ainakin sanoa kaikkeni tehneen vuoden aikana ja häneltä ei vatsakaikua ole tullut)
Miski mies herää kaikkeen liian? myöhään? Miten pysyn päätöksessäni? Ydinperhe on tietenkin aina ollut haaveeni, mutta..
Mikä antanut teille voimaa eron myllerryksessä?
Kiitos! :)
Hyviä nettisivuja, kirjoja ym saa myös suositella!
Kommentit (2)
Ei sun haaveesi ydinperheestä ole vielä kuopattu! :) Yritä olla luottavainen. Tämä voi olla teille se kriisin paikka: vaikea, pitkäkestoinen ja raastava, mutta jota vaikka 2 vuoden kuluttua voitte katsella taaksepäin ja todeta, että ONNEKSI emme antaneet periksi.
Sinä havahduit tilanteeseen aiemmin, mies vasta nyt. Joskus tarvitaan vaan joku iso juttu, että toinen osapuoli havahtuu totuuteen. Sulla on ollut aikaa prosessoida ja käsitellä tulevaa eroa sen myötä, että olet joutunut miettimään, olisiko se ero paras ratkaisu tilanteessa, jossa mies on etäinen. Miehelle tämä kaikki on voinut iskeä vasta nyt, nyt kun pitäisi _oikeasti_ lähteä. Ei nämä asiat aina heti sanomalla iske tajuntaan, että toinen osapuoli sanoo, että "nyt pitäisi asioiden muuttua tai minä lähden". Toinen kuulee ja ymmärtää sanat, mutta silmät oikeasti voivat avautua totuuteen vasta myöhemmin.
Mitä menetät, jos teet vielä uuden yrityksen? Sitten voit lähteä pystypäin ja sanoa lapsillesi sitten joskus, että äiti ja isi oikeasti yrittivät kaikkensa. Voisitko nyt?
Mulle tuli joku hullu intuitio tästä jutusta, että sun on pakko yrittää, teidän asiat kääntyy vielä hyväksi... Harkitse vakavasti, joohan? Ei sun tarvitse luvata miehelle, että hyvä on, perutaan eropäätös ja ollaan sillä ajatuksella koko loppuelämä yhdessä, vaan voit sanoa, että hyvä on, annan meille vielä toisen mahdollisuuden, mutta en voi luvata mitään.
Tsemppiä!! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta voisihan sen sopia ns määräajaksi, jonka jälkeen lopullinen päätös tehdään? Eli pienen mahdollisuuden voisit antaa miehellesi, josko tajuaa muuttua ja osoittaa sen myös. Kysy, mitä hän on valmis tekemään paremman elämänlaadun eteen.