Syökö kukaan näin paljon karkkia?

Just eilen olin syömishäiriöisten sivulla ja huomasin, että apua ei ole ihan yhden puhelinsoiton päässä. Omalääkäri ei näe mulla mitään ongelmaa eli pitäisi lähteä kymmenien kilsojen päähän yksityiselle selittämään ongelmia ja tulla samalla kynityksi.

joka päivä pitää saada ainakin jotain pientä hyvää. tai sitten vaikka iso karkkipussi. en näe siinä mitään ongelmallista. olen hoikkakin joten en pelkää kiloja

Jotain karkkia pakko saada joka päivä. Pussillinen hedelmäkarkkeja, pähkinöitä, levy suklaata, pussi sipsejä, 4 suklaapatukkaa... Ehkä 1 päivä viikossa, kun en syö ollenkaan herkkuja.

Tarkoitin siis, että syön joko yhden pussin karkkia tai jotakin muuta listaamistani joka päivä. En sentään noita kaikkia saman päivän aikana.

Niin ja ylipainoa on n.10kg. Imetän. Painoa enemmän olen huolissaan sisäelimistä, verisuonista, maksasta, haimasta...En halua sairastua:(

ap

mulla sama, ja olen vielä raskaana joten ei hyvä!mä tuun oikein pahalle tuulelle jos esim mies kaupassa käydessään tuo pienen pussin karkkia ja syö siitä vielä itsekin! tuollaisesta määrästä ei tuu kun vihaseksi! ja jos joskus jostain syystä jää päivä väliin etten ole syönyt mitään makeaa, tunnen että no nythän sitä ollaan oltu terveellisiä ja seuraavana pvänä kahta kauheemmin! edellisessä raskaudessa ahmin samalla lailla mutta painoa tuli vaan 8kg. nyt kuitenkin päätin että koitan ainakin näin alkuun jättää joka toisena pvänä karkit ja makeat pois. vaikeeta tulee olemaan mutta yritetään!

söisin kyllä jos en pelkäisi lihomista. Tunnen niin jäätävää morkkista jo suklaalevystä, että mieluummin jätän ostamatta. Enkä tarkoita mitenkään brassailla, että "mäpäs en syö", vaan oikeasti haluaisin syödä. Jos ostan levyn, niin ei puhettakaan, että siitä jäisi yhtään palaa, syön sen kuin leipäpalasen. Tästä syystä pidättäydyn ostamasta jo siellä kaupassa, eli en voi sanoa, että "ei tee edes mieli".



Tosin, en siis ole ainakaan riippuvainen, kun pystyn repimään itseni toistuvasti sen karkkihyllyn ohi... :D Suklaalevyn ostan ehkä kerran kuussa (mieluiten kerran päivässä, mut...), karkkipussi menee 2 x kuussa, töissä menee herkkua AINA kun on vaan tarjolla (onneksi ei usein)... Eli söisin, jos antaisin itselleni luvan syödä.



Kai se paras irtiotto tapahtuu vaan kylmänviileesti jättämällä ostamatta. Menet vasta syöneenä kauppaan niin mieliteot ei ole niin suurensuuret ja otat järjen mukaan ja tuumaat, että "minähän lupasin olla ostamatta".



Juu ei puhettakaan että syömättä jäisi, jos kotona ois jotain hyvää... Joskus syön sitten vaikka hilloa tai kaakaojauhetta, kun ihan kamala himo makeaan iskee! :o

Kokeilin kaiken maailman kaalisoppadietit, painonvartijat ym. ym. ym.



Tästä nyt taas joku suuttuu kun mainitsen, mutta karppaus oli apu tähän syömispakkooni.

Kaksi ekaa päivää teki mieli avata sipsipussi, kunnes yhtäkkiä hävisi nälkä. Suurin ongelmani oli lopulta se yli jäävä AIKA. Että mitä hittoa teen kun ennen kaikki aika on mennyt pureskellessa ja nauttiessa suun kautta tavaraa alas.



MITÄÄN makeita/ herkkuja ei enää tehnyt mieli. Olen aloittanut kirppareilla ravaamisen, että saan aikaani jotenkin kulumaan. ;) Tsemppiä! Tää auttaa, jos tosiaan haluat avun.

tiedät että kun jättäisin sokerin ja ylimääräisen rasvan pois niin muutaman viikon päästä en niitä kaipaisi enää... on vaan se alottamisen vaikeus ja pitäis nyt päättää lopettaa.

Olen sen ennenkin tehnyt ja nyt kun uudelleen imetän niin repes ja karkas mopo käsistä :(

olen kuitenkin normaalipainoinen

Kun imettäessä voi syödä aika paljon kaikkea "paskaa" kerryttämättä kiloja lisää. Toinen juttu olisi, jos voisi nähdä, miltä näytän sisältä päin. Ja toisaalta, minkälaista maitoa vauvalleni tuotan. Olen nyt napannut purkan aina kun tekee mieli syödä jotain hyvää. Ei meillä täällä kotona onneksi edes mitään herkkuja nyt ole.



ap

Yleensä yhden patukan verran, joskus menee irttaripussin tai suklaalevynkin verran. Tottakai tunnen morkkista mutta se vaan on niin hyvää ja palkitsen itseäni herkuilla. Ylipainoa ei onneksi ole kuin pari-kolme kiloa ihannnepainooni ja olen kyllä hoikka koska syön muuten tosi huonosti mikä sekään ei ole hyvä juttu.

väli max 3 h ja saat riittävästi proteiinia 1,%G/painokilo/vrk loppuu makeanhimo kuin seinään.

Hiilarihimo. En pääse eroon siitä kuin ketoosilla, koska pelkkä leipäkin (vaikka täysjyväruisleipä), voi sen laukaista.

Tästä nyt taas joku suuttuu kun mainitsen, mutta karppaus oli apu tähän syömispakkooni.

koko aikuiselämäni ajan eli yli 20 vuotta. Ikinä mikään karkkilakko ei kestänyt päivää pidempään, itsekuri on niin huono. Ylipainoa oli reilusti, sokeri- ja kolesteroliarvot huonot.

En olisi ikinä uskonut, mutta totta se vaan on - kun lopetin perunan, pastan, riisin ja leivän syömisen, makeanhimo ja naposteluntarve katosi saman tien.

Ylipainoa ei onneksi ole kuin pari-kolme kiloa ihannnepainooni ja olen kyllä hoikka

Ylipainoa on 2-3 kg ja olet kyllä hoikka?

Minulla taisi kuitenkin enemmänkin olla kyse tavasta eikä riippuvuudesta, herkuttelin aina illalla sohvalla. Paino-ongelmia ei koskaan ollut, mutta terveydestä ja hampaista oli huoli. Aloin korvata karkkia hedelmillä ja kasviksilla, ne pilkoin illaksi valmiiksi ja asettelin kauniisti. Niitä sitten popsin mahan täyteen. Jos vielä sen jälkeen teki mieli makeaa, niin söin suklaapatukan tai lakupötkön, enempää en kaappiin uskaltanut kerralla hankkia.

Kokonaan en ole vieläkään lopettanut (karkkilakoista seuraa vain suurempi mielihalu ja ahmimista), mutta makeanhimo menee ohi pienemmillä määrillä. Pitää vaan pureskella nauttien ja pieninä palasina, niin riittää pidemmäksi aikaa. Kerran viikossa sallin vähän enemmän.

ymmärrän ihmisiä jotka syö. Syömiseen on helppo hukuttaa paha olo, ketäpä ei huonona päivänä levyllinen suklaata piristäisi.Lisäksi makealla ja rasvalla on koukuttava vaikutus, mitä enemmän sitä syö, sitä enemmän sitä yleensä himoitsee.



Oletko miettinyt että hakisit ammattiapua? Voisit saada uutta puhtia ja neuvoja, jos juttelisit jonkun terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Lisäksi veriarvot kannattaisi katsoa. Kolesteroli tai verensokeriarvot voivat olla koholla ja noista verikokeista voisi myös löytyä joku selitys makeanhimolle.



Sh