10-vuotias poikani haluaa vaihtaa toisen nimensä, suostuisitko?
Pojan toinen nimi on Nikodemus ja poika haluaisi vaihtaa sen nimeksi Nikolas. Ihmettelen miksi haluaa vaihtaa kun toista nimeä ei käytetä juuri missään ja nimestä ei ole koskaan häntä kiusattu. Annanko lapselle periksi?
Kommentit (21)
Eikä niinkään siksi että nimessä olisi jotain ongelmaa, vaan että 10-vuotiaalla pysyy käsitys siitä, että hänen ei tarvitse päättää noin isoista asioista. Te olette nimen hänelle antaneet, hän voi vaihtaa sen aikuisena jos tahtoo.
Pojan toisella nimellä ei ole mitään erityistä merkitystä, kunhan nyt joku pidempi nimi silloin mietittiin. Olen yrittänyt pojalle selittää, ettei sillä ole mitään väliä mikä on toisena nimenä kun ei sitä koskaan käytetä. No taidan sanoa ja perustella hänelle juuri tuon, että 18-vuotiaana saa sitten päättää vapaasti omasta nimestään.
-ap
Nimilaki muistaakseni sallii vain yhden vaihdoksen, ja minusta sitä ei tule alaikäiselle suoda. Varsinkaan toisen nimen kohdalla, se kun tosiaan ei missään esiinny.
Täysi-ikäisenä sitten.
Ihmettelen tosiaan, miksi lapsi haluaa sen nimen muuttaa, jos ei ole edes enemmin käytössä, eli kutsumanimenäkään.
Lasten mielipiteet vaihtelevat useimmiten päivästä toiseen.
ihan kuin joku kirkollinen henkilö, -us pääte on huono, voi poika parkaa.
kehottaisin ehkä odottamaan 1-5 vuotta ja jos sitten on vielä samaa mieltä, voisi hyväksyä. Tai sit niin, että 18v. saa sen tehdä.
Meillä on vaihdettu kutsumanimeä eli otettiin kolmas nimi käyttöön. Itse tätä mietin muutaman viikon, mutta enemmän tämmöisellä on minusta merkitystä kuin toisen nimenvaihtamisella
on kyllä oikeassa. Nikolas on erittäin kiva nimi, Nikodemus on taas outo ja pimeä...
Mutta sais luvan silti odottaa 18-veeksi nimenvaihdon kanssa, kun sillä ei käytännössä mitään merkitystä ole.
milloin miksikin. Olen sanonut, että kun täyttävät 18 vuotta, saavat vaihtaa nimensä ihan vapaasti vaikka joulupukiksi, sitä ennen on turha toivoakaan.
Oletko kysynyt tunteeko hän ketään jonka nimi on Nikolas? Jos vaikka paljastuukin että joku poika jota hän ihailee on sen niminen. Ei olisi ehkä ihan kiva peruste vaihtaa nimeä ja etenkään aikuisena sitä selvitellä.
Itse halusin tuon ikäisenä montakin vuotta vaihtaa kolmannen nimeni tai hankkiutua siitä kokonaan eroon, koska se oli mielestäni jotenkin vanhanaikainen (isoäitini nimi). Lukioiässä viimeistään tajusin, että nimi on melko harvinainen tässä ikäluokassa ja hyvin persoonallinen. En ikinä kykenisi siitä luopumaan ja arvostan sen alkuperää paljon enemmän. Ehkä kannattaa antaa pojan kasvaa ja päättää aikuisena.
Nikolas on kauniimpi ja JÄRKEVÄMPI ja nätti nimi. Ja jos vanhimmalla ei ole jotain järisyttävää tunnesyytä tuolle kirkolliselta nimeltä kuulostavalle Nikodemukselle, miksi pojan pitäisi odottaa?!?
Meidän äiti pakotti pikku veljen odottamaan, kunnes täytti 18 v ja pääsi itse vaihtamaan toisen nimensä (Jormasta Juhaniksi).
lapselleen antanu, ni lapsen on siitä vaan kärsittävä, sillä av:n äitien mukaan aina on oltava jämäkkä ja periks ei saa antaa missään, hallelujah!!!!!
lapselleen antanu, ni lapsen on siitä vaan kärsittävä, sillä av:n äitien mukaan aina on oltava jämäkkä ja periks ei saa antaa missään, hallelujah!!!!!
joko annetaan periksi 10-vuotiaalle lapselle tai sitten pakotetaan odottamaan täysi-ikäisyyteen.
Itse sanoisin, että esimerkiksi jos 5 vuoden päästä on samaa mieltä, niin sitten voi pyytää uudelleen ja harkitaan asiaa. Jos lapsi ei ihan oikeasti koe omaa nimeään omakseen, niin turha sillä on kiusata. Ei kuitenkaan niin, että muutos tehtäisiin sillä hetkellä, mutta useamman vuoden kypsyttelyn jälkeen, jos tämä edelleen sitä haluaa.
Ja jos nimi vaivaa vielä silloin niin vaihtoon vaan. Tutun lapsi halusi tuossa iässä toisena nimenä olleen kutsumanimensä ensimmäiseksi nimeksi ja oli tyytyväinen kun sai muuttaa sen.
Tästä aiheesta tullaan puhumaan vielä monesti, kun kaikki Kuut ja Kivet kasvavat vanhemmiksi.
kun lähiömammojen ceciilia-christiinet ja nicodemus-constaninukset ja just kaikki kuut, kivet ja jäkälät kasvaa vähän isommiksi.
Koulussa jouduin sitä tavaamaan joskus opettajalle kun kysyttiin vanhempien nimiä. Se oli suuri naurun aihe silloin. En tiedä miksi se oli tuon nimen saanut. Ei kellään muulla ollut tuollaista nimeä.Siitä juontaa juurensa nykyisin niin suosittu Niko.
Ei se nyt sellainen asia ole että pitää nimi vaihtaa mutta uskon että hänelle siitä huomautellaan.
oliskin, ni kertosko sitä sulle? Helppoa sanoa et ei ole.
Miten poika perustelee nimenvaihtohalunsa?