Onko teidän kaikkien kodit kuin avotakasta?

artekista, paitsi kirjahyllyt,( koska kirjoja useampi tuhat), ja sängyt. Ja kivalta näyttää sillä meidän huonekalujen ikä haitari on 0-70 vuotta, ja ite tykkään eniten tosi kuluneista 50 luvun pöydistä ja tuoleista. Ne on hyvin tehtyjä, ja tosi edullisia , kun huutonetistä ostaa, ja niistä saa aina rahansa takaisin.

Olen yrittänyt panostaa laatuun ja olen ollut mieluummin ilman kuin ostanut jotain lastulevypaskaa. Lastenhuoneisiin nyt ei kannata katsoa, koska niissä on ihan liikaa leluja. Mutta kun se leikkimisaika menee ohi, niin nekin ovat oikein tyylikkäät.

Siis talo ja sisustus kuina Avotakasta. Uusi omakotitalo, talo harkiten sisustettu. Laatuhuonekaluja, jotka kaikki sopii toinen toisiinsa. Tavaramäärä yritetään pitää minimissään (paitsi lastenhuoneet). Ikeaa löytyy vain lastenhuoneista (sitäkin vähän).



Mutta arjessa se koti ei tosiaankaan näytä aina miltään sisustuslehden kodilta. Meillä on puhasta kyllä, mutta tavarat hujanhajan. Lapsethan ne pääsääntöisesti meillä sotkee ja levittelee tavaroita, eikä työpäivän päätteeeksi jaksa aina ruveta sitä kaaosta selvittämään. Onneksi käy siivooja pari kertaa kuussa, niin sitä ennen on pakko laittaa kaikki tavarat paikoilleen. Ja sitten näyttääkin taas Avotakalta ehkä päivän pari...

käy siivoojat, lehden puolesta useampiakin päiviä, ja sitten tulee stylistit, ja valaisijat, kukkien ja kasvejen asettelijat ja ne jotka siirtää "ylimääräiset kamat" pois. Ja sit taas kuvausten jälkeen takas, ei sellasia näyttelyasuntoja voi edes lapsiperheissä olla. Mua ärsyttää nää lehtien lasten huoneet joissa aina muutama kama siellä täällä. Todellisuudesssa kun sitä kamaa on hirvittävästi, ja kaikki pelikoneet johtoineen vielä pitkin lattioita.

Noihin se meilläkin lähinnä menee.

Uskomattomimman suorituksen saivat aikaan lapseni, joiden opiskelija-asunnosta myynti-ilmoitusta varten otetut kuvat olivat hämmästyttävän siistejä.

Kieltämättä asutun näköisiä eli viihtyisiä, mutta ei todellakaan niin kamalia, kuin mitä se kämppä yleensä oli.

Se todistaa, että kyllä hyvä kuvaaja saa kunnollisia kuvia melkein mistä vaan mm. valitsemalla sopivat kuvakulmat ja jättämällä tiettyjä yksityiskohtia pois.

Täällä ei ole mitään hienoa, kallista eikä vartavasten sisustusjuttuja, inhoan turhanpäiväisiä esineitä joilla ei ole käyttötarkoitusta.

Mutta meillä on vanha(1926), kulunut talo, vanhat kuluneet huonekalut ja mukavan rennon näköistä. Räsymattoja, ruutu- ja raitakankaita

Olen yrittänyt hakea ranskalaista maalaistyyliä jossa on paljon puuta, pehmeitä värejä ja kuviollisia tekstiilejä eikä siis yhtään valkoista pintaa.

Avotakan kodit on kuin olisi labrassa "minne voin jättää virtsanäytteen?"

mutta kaikilla ei todellakaan ole! Katoin just asuntoja etuovesta ja voi mitä lääviä!! Teki mieli tarjoutua sisustamaan ja siivoamaan yhdessä jos toisessakin paikassa (mm. eräiden tuttujen luona joiden koti on myynnissä). Mutta tärkeintä että asukkaat viihtyvät kotonaan. Vaikka meidän koti on hieno ja kävis sisustuslehteen niin monille visuaaliset seikat ei ole tärkeitä ja se on ihan ok.