Miksi juuri eronneilla on pakkomielle saada uusi mies?
En ymmärrä.. kaksi ystävääni ovat molemmat eronneet keväällä. Koko kesän olen kuunnellut tarinoita erilaisista miesten metsästys keinoista, epäonnistuneista treffeistä, nettideittailusta jne. jne. Tuntuu että molemmille heille on suorastaan pakkomielle löytää uusi mies, vaikka juuri ovat pääseet eroon entisistä.
Itse 2v sitten eronneena nautin edelleen siitä kun en ole tilivelvollinen kenellekään, voidaan tehdä kaikkea lasten, ei miehen, ehdoilla jne. Pystyn harrastamaan jopa paremmin kuin parisuhteessa jne.
Seuraa minulla kyllä on aina halutessani ja viettelen välillä ihan railakastakin baarielämää, mutta en tee siitä koko elämää ja voivottele kun lapset ovat minulla viikonloppuisin jne. Toisin kun ystäväni. Nämä eronneet eivät siis ole keskenään tuttuja, joten siinäkään suhteessa ei ole mitään sinkkunaisten keskenäistä kilpailua.
Kommentit (23)
jälkeen ihmiset rauhoittuvat. Itselläni oli 3 kuukauden laastarisuhde samalla kun edellinen suhde päättyi ja sitten tajusin, että osaan olla yksinkin. Nyt on 10 vuotta takana ja nyt olen alkanut seurustelemaan vasta ja nyt se tuntuukin jotenkin järkevältä.
erota parin vuoden seurustelun jälkeen kuin 20 vuoden avioliiton jälkeen. On liittoja, jossa parit ovat pitkään eläneet erillistä elämää ja eroavat yhteisestä päätöksestä. Ja sitten on sellaisia kuin oma eroni, riitaisia ja repiviä, täynnä surua, pettymystä ja kyyneleitä. Aikuisten ja lasten. Sellaiseen eroon ei ihan heti halua ketään ulkopuolista mukaan. Tai siis en ainakaan itse halunnut. Miehellä oli toki jo uusi odottamassa.
Vilpittömästi ihmettelen, kuinka ihminen pystyy samaan aikaan käymään läpi vaikeaa eroprosessia ja rakentamaan uutta suhdetta.
On toi kuitenkin terveempi tapa reagoida ja jatkaa elämää, kuin minun oma 17 vuoden selibaatti eron jälkeen.Elämä menee ohi kotona surressa.