Tekeekö teidän miehet teille välillä jotain pieniä

Esim. yllättää pihvi-illallisella, varaa elokuvaliput, tuo vaikka leivoksia kauppareissulta jälkkäriksi, tms.

Meillä mies kattoo lasten perään sen verran että jos en oo seiskaksi herännyt keittämään niille puuroa niin se pukkaa minut sängystä lattialle että herään.

Ei ikinä. No, aamukahvit keittää myös minulle, jos joskus todella harvoin herää ennen mua. Mutta ei ole ikinä yllättänyt kukilla, suklaalla, leffaan viemällä, iltapalalla tms. Jos sanon, että "laita ruoka", niin laittaa. Jos en sano, niin ei laita. Ei siis puhettakaan siitä samasta, mitä mä olen aikaissemmin tehnyt, siis noita pieniä kivoja ylläreitä. Enää en jaksa vaivautua.

tee.. ja jos jotain pyytää vaikkapa kaupasta niin yleensä just se unohtuu jollei oo ainut muistettava ollut. vaikka olis mikä merkkipäivä niin ei.

ongelma se on sekin, en jaksaisi aina katsoa sitä kun se makaa sohvalla ja katsoo televisiota, koskaan ei tee ruokaa, ei osta kaupasta mitään ruokaa vaan pelkästään herkkuja karkkeja keksejä..

Merkkipäivinä muistaa sen takia, kun oln siitä vuosia meuhkannut. Eli ei sekään tunnut sitten aidolta, mutta parempi sekin kun ei koskaan mitään.

Tuon kukkia (silloin tällöin, ettei käy rutiiniksi), herään lasten kanssa sekä vien lapsia uimaan ym. sellaiseen jotta kauniimpi osapuoli saa olla rauhassa.



Kauniimpi osapuoli taas tekee toisinpäin.



-M35-

Mutta ei haittaa kun on muuten niin hyvä mies ja isä. Teen ite sen mitä kaipaan :-).

lastensa kanssa, joten sekään ei pelasta mitään. Ei tee heidän kanssaan koskaan mitään. Kerran vuodessa tekee nuorempien kanssa jotain ja yleensä silloinkaan ei pysty keskittymään lapsiin vaan tekee samalla jotain hommaa.

Mun mies on ihan samanlainen. Mun mielestä parisuhdetta piristäisi pieni huomaavaisuus ja romantiikka: pienetkin jutut, kuten kukat, lahjat, herkut, spontaani helliminen jne. piristävät suhdetta ja osoittavat, että toinen välittää.



Mies kyllä odottaa multa tällaisia, mutta itse elää vain omaa napaa tuijottaen.

Tästä mä olen yrittänyt sanoa mutta ei mene jakeluun. Olis ihana, jos tekis joskus JOTAIN ilman että pyydän. Veisi edes lapset ulos. Ehdottaisi edes JOSKUS että voisi viedä lapset johonkin että saan olla hetken rauhassa tai vaikka vaan siivota yksin ilman, että joku on puntissa kiljumassa.



Ennen lapsia järjesti kivoja yllätyksiä synttärinä, nykyisin vie enää syömään :(. Mäkin järjestin ennen joskus jopa isojakin yllätyksiä, hankin lastenhoitajan ja vein meidät hotelliin yöksi tmv., mutta kun mies ei tehnyt edes sitä pienintäkään (kukat tai suklaalevy ois ihan jees), olen luovuttanut.



Mun mies vaan on todella itsekäs perusluonteeltaan, ja ottaa mut näköjään aivan itsestäänselvyytenä. Se surettaa, sillä mä en tiedä miten saisin sen arvostamaan mua ilman että sorrun johonkin typerään kuten sanomaan, että kyllä mä muille kelpaisin jos sä et arvosta...

mies ei ole koskaan muistanut hääpäiväämme millään tavalla. Eli ei arkena, ei juhlana.

En yhtään ihmettele erotilastoja. Me ollaan sentään oltu yhdessä 15 vuotta ja yhdellä kädellä voi laskea miehen "yllätykset".

Tosin jos johonkin mennään yhdessä niin se olen minä joka kaiken järjestää.