Tässä myös tietoa teille entyymeistä:

Voi joku sitten taas tästäkin keksiä markkinointi jutun, mutta aidosti, tutkikaa asioita, kyse on jokaisen terveydestä:



MITÄ OVAT ENTSYYMIT?

Kun leijona on saanut saaliikseen antiloopin, se syö ensin sisäelimet, jotta se saa mahdollisimman paljon vitamiineja ja entsyymejä. Kissa puolestaan leikkii saalistamansa hiiren kanssa tunteja, jolloin sylkeen muodostuu paljon entsyymejä, jotka auttavat sulattamaan hiiren. Haavoittunut eläin nuolee haavojaan joskus jopa tunteja, jolloin syljen entsyymit lievittävät kipua ja nopeuttavat haavojen paranemista. Eläimet tietävät vaistonvaraisesti sen, mitä me ihmiset yritämme löytää ja uudelleen ottaa käyttöön. Kreetalainen ruokavalio on tunnetusti maailman terveellisin. Terveellisesti syödään myös Kiinassa ja Indonesiassa, kun taas länsimainen, eli hyperteollistuneiden maiden ruokavalio löytyy listan loppupäästä.





MISTÄ TÄMÄ JOHTUU?

Niin kreetalainen kuin kiinalainen ruokavalio koostuu suurimmaksi osaksi (80 %) vihanneksista, kun taas länsimaisessa ruokavaliossa 80 % on eläinproteiineja. Erityisesti raa’at tai kevyesti kypsennetyt vihannekset sisältävät paljon entsyymejä, ja tämä on yksi syy siihen, miksi kreetalaiset elävät terveinä pitkään. Samasta syystä Kiinassa esiintyy vähemmän keuhkosairauksia kuin Euroopassa, vaikka kiinalaiset tupakoivat eniten maailmassa.



ENTSYYMIT SUOJAAVAT

Entsyymit voivat selittää monta asiaa, jotka tunnistamme mutta joita emme ymmärrä. Kukapa ei tuntisi itsensä väsyneeksi raskaan pihvin jälkeen, mutta jos syömme hyvän ja runsaan salaatin ennen pihviä, tätä väsyneisyyttä ei esiinny tai se on vähäisempää. Salaatin entsyymit auttavat sulattamaan pihvin suuren rasvan ja proteiinin määrän. Monilla pohjoismaalaisilla on vaikeuksia sulattaa vaaleaa leipää kotimaassaan, mutta etelänmatkalla tätä ongelmaa ei ole. Tämä johtuu siitä, että entsyymit ovat erilaisia etelässä, missä vehnä on kauemmin auringossa ja sitä käsitellään eri tavalla. Mainittakoon vielä eräs julkinen, joskin hieman kiistanalainen, salaisuus: monien maitoallergikoiden ja laktoosi-intoleranttien oireet häviävät, jos pastöroitu maito vaihdetaan vastalypsettyyn maitoon. Tämä johtuu siitä, että pastörointi yksinkertaisesti tuhoaa suurimman osan entsyymeistä, jotka ovat luonnostaan tuoreessa maidossa.



ENTSYYMIT SUOJAAVAT, HELPOTTAVAT RUOANSULATUSTA, PARANTAVAT JA OVAT ELÄMÄN YLLÄPITÄJIÄ. KUN ENTSYYMITOIMINTA LOPPUU, ME YKSINKERTAISESTI KUOLEMME.



Teollisuudessa entsyymejä on käytetty jo 60 vuoden ajan. Siitä huolimatta emme tiedä kovinkaan paljon niiden terveysvaikutuksista, vaan tämä vaatii vielä paljon tutkimustyötä. Kenties juuri entsyymit voivat selittää monia sairauksia. Entsyymit ovat kuin avain, joka avaa lukitun oven. Mutta vain oikea avain pystyy sen avaamaan. Avainta täytyy myös kääntää oikeaan suuntaan, ja tämä on koentsyymien, entsyymien apuaineiden tehtävä (Q10, vitamiinit ja mineraalit).

Entsyymejä on kaikissa elävissä olioissa ja organismeissa: kasveissa, eläimissä, myko-organismeissa, sienissä ja bakteereissa. Bakteerit ovat itse asiassa entsyymitehtaita. Erityisesti tuoreet hedelmät, vihannekset sekä jyvät sisältävät paljon entsyymejä. Näiden ruoka-aineiden pitäisi olla pääasiallisin entsyymilähteemme.



Koska mikroaaltouuni ja kasvihuoneissa käytetyt kemikaalit tuhoavat ruoan sisältämät entsyymit, on helppo ymmärtää, miksi monet markkinoilla olevat tuotteet ovat entsyymiköyhiä ja siten elimistölle hyödyttömiä. Keho tarvitsee 40 litraa entsyymejä päivässä. Eniten entsyymejä löytyy syljestä (50 %). Sylki sisältää suurimmaksi osaksi amylaaseja, jotka pilkkovat tärkkelystä sokereiksi. Jos pureskelet leipäpalaa, tunnet sokerin maun melko nopeasti. Pureskele ruoka vähintään seitsemän kertaa ennen kuin nielaiset – tämä ei ole tarua vaan totta. Ihmisen terveen suolistoflooran sisältämä bakteerien määrä on 10E14, ja kaikki bakteerit tuottavat entsyymejä (25 %).



Nämä entsyymit avaavat ja lukitsevat ovia, vaikuttavat kasvuun, ruoansulatukseen, hengittämiseen, hapen ja hiilidioksidin kuljettamiseen, haavojen paranemiseen, kudosten korjaantumiseen, sydämen lyömiseen ja sairauksien parantumiseen. Haima on myös tärkeä entsyymien tuottaja (25 %). Tärkeimpiä haimaentsyymejä ovat laktoosi, fytaasi, proteaasi ja lipaasi. Jos haima ei toimi, suolistoflooran täytyy korvata sen entsyymituotanto. L. acidophilus ja S. lactis tuottavat laktaasia, E.salivarius proteaasia, L-fermentum ja E.faecium lipaasia. Jos sekä haima, että suolistofloora vahingoittuvat, altistumme taudeille, sairauksille ja allergioille. Tilanne pahenee, kunnes entsyymitaso on normaali, jos tämä edes pääsee tapahtumaan. Ikääntyessämme haiman toiminta heikkenee, suolistofloora huononee ja miljardeja entsyymejä häviää hitaasti. Jos emme korvaa entsyymien puutetta syömällä terveellisesti, paha kierre jatkuu kunnes kuolemme (exit morbus).



Miksi tarvitsemme niin monia eri entsyymejä? Vain tietty entsyymi toimii tietyssä kemiallisessa reaktiossa, tietyssä molekyylissä, tietyssä pH:ssa ja tietyssä lämpötilassa. Toiset entsyymit pilkkovat ravintoaineita pienemmiksi molekyyleiksi, toiset varastoivat energiaa hengitykseen, solujen uudelleentuotantoon, näköön jne. Entsyymejä tarvitaan myös hermostossa. Entsyymien puute vaikuttaa aina haitallisesti hermostoon.