ajotaito kuuluu yleissivistykseen???!

Jos kutsutaan mökille, otetaan auto ja mennään. Naisen elämää se ainakin vapauttaa, ei tarvitse neuvotella miehen kanssa, että vietkö ...

liikennesäännöt kyllä ovat. Se ettei ole ajokorttia on tosin harvinaista, en tunne ketään iäistäni joilla ei olisi korttia, vanhempia kyllä. Olen yli 30-v.



Itsekin yleensä huomaan, että ne joilla ei ole korttia, aina itsekin lisäävät syyn siihen, miksei korttia ole. Eli tuntuu että heillekin ajatus on selvästi erikoinen, ettei korttia ole.

on yleensäkin toisilla parempi ja toisilla huonompi. Minusta ajotaito on siinä rajoilla, kuuluuko yleissivistykseen vai ei. Liikennesääntöjen tunteminen - myös autojen osalta - taas kuuluu ainakin pyöräilijän yleissivistykseen ja onhan jalankulkijankin helpompi lukea liikennettä, jos tuntee myös autojen säännöt. Ne oppii parhaiten ajotaitoa opetellessa, MUTTA tämän osan yleissivistyksestä voi loistavasti opetella myö muuten. Puhun nyt väistämisvelvollisuuksista jne. Kouluopetus ei näytä näissä asioissa onnistuneen kovinkaan hyvin.

voin mennä bussilla, taksilla, fillarilla yms. ja toki voin maksaa osan bensoista jos porukalla mennään. ap

täällä palstalla. Jarrut vaan pohjaan, jos joku ajaa liian lähellä. Ei mitään väliä, vaikka oma auto menee rikki ja toisessa autossa voi olla lapsia. Ei, lapsellisen mamman pitää päästä kostamaan, kun takaa-ajava ei noudata turvaväliä, niin hän voi aiheuttaa ketjukolarin muiden ja omasta turvallisuudesta välittämättä.

kyllähän sitä kotikaupungissa pärjää, mutta muuten sitä on tosi riippuvainen julkisista kulkuvälineistä. Mun mummoistani yksi asuu paikassa, johon pääsisin häntä tervehtimään julkisilla kulkuvälineillä (express-bussilla - juna-asemakin tuolla paikkakunnalla on, mutta se on niin kaukana mistään, ettei sieltä pääse mummoni luo). Muut sukulaiset asuvat ihan Eetelä-Suomessa ja Kanta-Hämeessä paikoissa, joihin ei pääse millään julkisilla kulkuvälineillä. Eivät siis edes syrjässä eikä missään Lapissa tai itärajalla, vaan ihan Ruuhka-Suomessa.

Nyt on sekoitettu keskenään yleissivistys ja arkielämässä hyödylliset perustaidot. Ajotaito on tuota jälkimmäistä.



Niin kauan kuin ajotaitoa ei voi hankkia itse opiskelemalla, vaan se vaatii taloudellista satsausta ja suunnittelua, en voi pitää sitä yleissivistyksen osana, vaan ihmiset harkitsevat kukin tilanteessaan tarvitaanko sitä vai ei. Sivistystasosta täysin riippumatta.

liikennesäännöt kyllä ovat. Se ettei ole ajokorttia on tosin harvinaista, en tunne ketään iäistäni joilla ei olisi korttia, vanhempia kyllä. Olen yli 30-v.

Itsekin yleensä huomaan, että ne joilla ei ole korttia, aina itsekin lisäävät syyn siihen, miksei korttia ole. Eli tuntuu että heillekin ajatus on selvästi erikoinen, ettei korttia ole.

Jos tulee puhetta niin sanon ettei ole ajokorttia. Jos kysytään että miksi niin vastaan että miksi olisi. En ole ikinä tarvinnut.

Pyörällä, paikuilla, junalla jne. pääsee ihan yhtä hyvin kuin sillä omalla henkilöautolla. Miehellä on auto, mutta hänelle se nyt on työn kannalta tarpeellinen.

Ja ei edes asuta missään pk-seudulla. Enkä muuten ole ikänä joutunut neuvottelemaan miehen kanssa että veisikö hän minut johonkin. Yleensä olen automaattisesti menossa pyörällä. =D

No, mutta ei se nyt yleissivistykseen kuulu, että omistaa ajokortin. Yleisivistys nyt on jotain aivan muuta kuin muovinen läpyskä siitä että osaa ajaa autoa. Esim. sitä että tietää liikennesäännöt.

Ikää on noin 30, pikkasen päälle. Kertakaan ei ole tarvinnut selittää tai perustella, miksi ajokorttia ei ole. JA matkaan ihan julkisilla, en vingu kyytiä. Mitään menoa ei koskaan ole tarvinnut jättää väliin ajokortittomuuden takia.

että sen syyn miksi ajokorttia ei ole on oppinut automaattisesti lisäämään siihen perään.

Jos sinulla ei ole ajokorttia niin et voi ymmärtää miten sitä saa aina selitellä muille. Suomessa ajokortti on suoranainen pakkomielle.

liikennesäännöt kyllä ovat. Se ettei ole ajokorttia on tosin harvinaista, en tunne ketään iäistäni joilla ei olisi korttia, vanhempia kyllä. Olen yli 30-v.

Itsekin yleensä huomaan, että ne joilla ei ole korttia, aina itsekin lisäävät syyn siihen, miksei korttia ole. Eli tuntuu että heillekin ajatus on selvästi erikoinen, ettei korttia ole.

Jos kutsutaan mökille, otetaan auto ja mennään. Naisen elämää se ainakin vapauttaa, ei tarvitse neuvotella miehen kanssa, että vietkö ...

vapauttaa parhaiten se että saan rauhassa pysytellä kaupungissa :)

Mökki olisi lähinnä helvetin esikartano.

Hyvin olen pärjännyt autottomana ja kortittomana jo 40 vuotta. Sinkkuvuosinakaan ei ollut minkäänlaista ongelmaa päästä paikkoihin joihin halusin mennä.

Perheenäitinäkin pääsen menemään minne haluan.

Ehkä jos asuisin maalla tai tykkäisin käydä jossain metsässä tai muualla korvessa jostakin syystä, niin voisin hyötyä ajokortista ja autosta. Kaupungissa pääsen julkisilla niihin paikkoihin joihin haluan mennä :)

ja toki voin maksaa osan bensoista jos porukalla mennään. ap

Just tuollainen ajatusmaailma on hassu. Autosta on toki muitakin kuluja kuin "osa bensoista". Lisäksi kavereitasi voi ärsyttää, että sinä olet aina se kyytiläinen, joka ei ota vastuuta mistään.

Omassa kaveripiirissäni kaikilla taitaa olla auto ja kortti, ja hyvä niin. Ajokortti on yleissivistystä, samoin kuin copy-paste tietokoneella.

Kreikkalaista jumalaa Apollonia on pidetty länsimaisen sivistyksen suojelijana.Yleissivistyksellä (saks. Allgemeinbildung) tarkoitetaan pohjasivistystä, joka muodostuu kasvatuksen antamista ja koulussa opituista tiedoista, taidoista ja hyvistä tavoista.[1]



Yleissivistyksellä on tarkoitettu sitä tieto- ja taitomäärää, joka kaikkien kansalaisten olisi hallittava voidakseen toimia ja vaikuttaa yhteiskunnassa. Käytännössä tällä ei tarkoiteta mitään tiettyä oppimäärää vaan ideaalia, jota kohti olisi pyrittävä. Yleensä sanaa yleissivistys käytetään adjektiivin yleissivistävä yhteydessä vastakohtana ammattiin valmistavalle.



Käsitys yleissivistyksestä on syntynyt länsimaissa humanistisen liikkeen yhteydessä 1500- ja 1600-luvuilla. Erityisesti tšekki Johan Amos Comenius kehitti käsitettä tuntuvasti ja esitti, että kaikkien yksilöiden olisi omaksuttava tietty perussivistys.



Suomeen yleissivistyksen ideaali tuli Saksasta, jossa sitä kehitti 1700-luvun lopulla yliopistomies Wilhelm von Humboldt. Tuolloin yleissivistyksen ideaaliin kuului antiikin ajan taruston auttava tunteminen sekä kyky puhua joitain tärkeimpiä kieliä, joiksi Suomessa muodostuivat ruotsi, latina ja saksa. Manner-Euroopassa valistusaikana 1700-luvulla yleissivistykseen vaadittavaksi kieleksi muodostui kuitenkin ranska, joka säilytti tämän aseman 1900-luvun alkupuolelle saakka. Valistuksen aikana perustettiin myös ensimmäiset oppivelvollisuuskoulut Preussiin ja Itävaltaan. Nämä voidaan nähdä pyrkimyksenä levittää sivistystä kaiken kansan keskuuteen. Tämä kuului olennaisena valistuksen ihmiskuvaan, joka ei periaatteessa tehnyt eroa eri ihmisryhmien välillä.



Humboldtilainen yleissivistyksen ihanne oli sikäli yläluokkainen, että se korosti aineittensa yleispätevyyttä ja suoraa soveltumattomuutta käytäntöön. Tämän seurauksena kielet, historia ja humanistiset aineet saivat korostetun osan koulujen opetussuunnitelmissa matematiikan ja luonnontieteiden kustannuksella. Reaalilyseot pyrkivät muuttamaan sivistysihannetta tuomalla paremmin esille nykykielet ja luonnontieteet, mutta vielä peruskoulujärjestelmänkin yleissivistysideaalilla on humanististen taitojen korostukseen liittyviä piirteitä. Yleissivistykseen kuuluu kuitenkin varsinaisten tietojen hallinnan lisäksi myös kriittisyys. Sivistyneen ihmisen tulisi kyetä tarkastelemaan tietojaan ja yhteiskuntaa kriittisesti ja tietoisesti. Tämä avaa hänelle samalla ovet kansalaisvaikuttamiseen.



Koska yleissivistys saavutettiin 1800-luvun näkemyksen mukaan oppikouluissa, joihin vain kansan vähemmistöllä oli mahdollisuus, se sai eksklusiivisen merkityksen. Kansansivistystyöllä, jota edustivat mm. yleiset kirjastot sekä kansan- ja työväenopistot, pyrittiin kuitenkin tarjoamaan halukkaille alempiin luokkiin kuuluneille yksilöille tilaisuus henkiseen kasvuun ja itsensä kehittämiseen. Koska yleissivistysideaalin mukaan sivistynyt ihminen oli myös poliittisesti tietoinen yksilö, kansansivistystyöllä oli myös poliittisia päämääriä.



Lakitekstissä yleissivistys esiintyy adjektiivissa yleissivistävä, millä viitataan peruskoulun ja lukion kasvatustehtäviin. Tällöin halutaan tuoda esille, että koulutukset eivät valmista mihinkään tiettyyn ammattiin vaan yleisesti jatko-opintoihin. Yleissivistys on ammattikoulutuksen vastakohtana jossain määrin kiistanalainen eikä sillä ole nykyisellään mitään tiettyä määritelmää.

että sen syyn miksi ajokorttia ei ole on oppinut automaattisesti lisäämään siihen perään. Jos sinulla ei ole ajokorttia niin et voi ymmärtää miten sitä saa aina selitellä muille. Suomessa ajokortti on suoranainen pakkomielle.

liikennesäännöt kyllä ovat. Se ettei ole ajokorttia on tosin harvinaista, en tunne ketään iäistäni joilla ei olisi korttia, vanhempia kyllä. Olen yli 30-v. Itsekin yleensä huomaan, että ne joilla ei ole korttia, aina itsekin lisäävät syyn siihen, miksei korttia ole. Eli tuntuu että heillekin ajatus on selvästi erikoinen, ettei korttia ole.

Mielestäni ajokortittomuudessa ei ole mitään ihmeellistä. t.12

Jos tulee puhetta niin sanon ettei ole ajokorttia. Jos kysytään että miksi niin vastaan että miksi olisi. En ole ikinä tarvinnut.

Pyörällä, paikuilla, junalla jne. pääsee ihan yhtä hyvin kuin sillä omalla henkilöautolla.

Sillä junalla tai paikulla?

Vai oletko silloin vailla kavereidesi tai sukulaistesi apua?

Minun elämääni vapauttaa parhaiten se että saan rauhassa pysytellä kaupungissa :)

Mökki olisi lähinnä helvetin esikartano.

Mutta ajatteles, jos sulla oliskin mahdollisuus ihan oikeasti valita: voisit mennä, jos haluaisit, voisit jättää menemättä, jos et haluaisi. Ihan oikeasti vain sen mukaan, haluaisitko. koska nythän sä et voisi mennä, jos sattuisit haluamaan ja siksi sun on vaan ymmärrettävä olla haluamatta.

---Ehkä jos asuisin maalla tai tykkäisin käydä jossain metsässä tai muualla korvessa jostakin syystä, niin voisin hyötyä ajokortista ja autosta. Kaupungissa pääsen julkisilla niihin paikkoihin joihin haluan mennä :)

Kyse ei ole pelkästään metsästä tai korvesta, vaan esimerkiksi sukulaisista, jotka asuvat sellaisten maaseutukirkonkylien keskustoissa kuin Hauho tai Renko tai Tuulos - johon bussi menee kerran päivässä eikä taatusti suoraan siltä paikkakunnalta, missä itse asut. Ja kuitenkin sukulaisissa käymistä pidetään ihan normaalinena elämisen muotona, joskus mummosta huolehtimista pidetään jopa sivistyneen ihmisen velvollisuutena.

Kaupungissa pärjää hyvin ilman autoa ja auton hankkimatta jättäminen on ekoteko ja näin ollen ajotaitokaan ei ole välttämätön jokaisella.

Jos tulee puhetta niin sanon ettei ole ajokorttia. Jos kysytään että miksi niin vastaan että miksi olisi. En ole ikinä tarvinnut.

Pyörällä, paikuilla, junalla jne. pääsee ihan yhtä hyvin kuin sillä omalla henkilöautolla.

Sillä junalla tai paikulla?

Vai oletko silloin vailla kavereidesi tai sukulaistesi apua?

en pystyisi hakemaan kirjahyllyä tai 15 kilon multasäkkiä kaupasta ilman apua millään kulkuvälineellä. Nivelrikkoisilla käsillä on vaikea kantaa kauppakassejakin.

Mullat olen yleensä tilannut suoraan pihaan. Myös huonekaluille olen aina pyytänyt kotiintoimituksen. Ei ole tullut ongelmia, eivätkä kaverit rasittuneet.

En ole se jolle kysmys esitettiin, mutta se ei tietenkään estä vastaamasta ;)

Sillä junalla tai paikulla?

Vai oletko silloin vailla kavereidesi tai sukulaistesi apua?

ja harvaan henkilöautoon mahtuu kirjahylly :D.

Itse kun olin kortiton, maksoin kuljetuksesta huonekaluliikkeelle. Ei siihen ajokorttia tartte.

liikennesäännöt kyllä ovat. Se ettei ole ajokorttia on tosin harvinaista, en tunne ketään iäistäni joilla ei olisi korttia, vanhempia kyllä. Olen yli 30-v. Itsekin yleensä huomaan, että ne joilla ei ole korttia, aina itsekin lisäävät syyn siihen, miksei korttia ole. Eli tuntuu että heillekin ajatus on selvästi erikoinen, ettei korttia ole.

ole mitään erityistä, mutta selitellä pitää, koska aina sitä ihmetellään, jopa naureskellaan.