Lue keskustelun säännöt.
Miten te toimisitte / sanoisitte tässä tilanteessa? (Lapsi haluaa kokata)
16.09.2011 |
Lapsi 7 v. kehuu saaneensa tehdä mummulasta alusta loppuun asti yksin sämpylöitä, ja inttää vaan, että kyllä osaa ilman mitään apua / ohjeita / neuvoja / työpanosta vanhemmilta.
Annatteko koittaa? Siivoatte sitten vaan kiltisti sotkut?
Kysyn, koska meidän suvussa on pitkät perinteet lapsen latistamisella kasvatuksella, en voi olla varma toiminko oikein, kun ensimmäinen reaktioni on sanoa, että: myöhemmin sitten saat tehdä, kun olet isompi ja varmasti osaat.
Lapsi tietenkin inttää, että osaa jo nyt. Ja on surullinen, jos sanon, ettet sinä vielä osaa tarpeeksi hyvin.
Helppiä!
Kommentit (16)
Siivoamiseen osallistuu tietysti myös, se kuuluu kokkaukseen. Sen verran vahdin sivusta ettei polta itseään tai taloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ettei sotke joka paikkaa ja ettei sämpylöistä tule aivan kamalia.
että jos tulee kysyttävää, olen käytettävissä. Minä en mitään sotkuja siivoa, leipuri tekee sen ihan itse.
Tyttöni aloitti 7 veenä leipomalla, nykyään tekee paljon ruokaakin, siis itse, yksin.
Olisin kyllä hyvin lähellä jotta voin auttaa sitten KUN sitä tarvitsee
Kerrankin olivat lupaa kysymättä ja apua pyytämättä kyynärpäitä myöten taikinakulhossa. Pikkuisen enemmän vielä äidin apua tarvittiin että siitä tekeleestä tuli syötävää.
Nyt niistä toinen on ammattitaitoinen leipuri ja toinen kotioloissa se innokkaampi leipoja ja ruuanlaittaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
toiminnassa 5-vuotiaan oma koekeittiö... ;D
Ei noudata minkäänkarvaisia ohjeita ja mä saatan sit aina välillä heitellä jotain pientä opastusta, esim. hunaja ja suola ei välttämättä ole kauhean hyvä yhdistelmä... Muuten annan sössätä. Joskus kokkaa sit ihan ohjeidenkin kera ja istun vieressä vahtimassa. Veitsien yms. käyttöä vahdin tiukemmin, mutta annan käyttää niitäkin. Esim. porkkanan kuoriminen ja paloittelu onnistuu ihan hienosti. Pyöreämmissä, kuten omenoissa kaipaa vielä vähän apua. Onhan ne sörsselit joskus aika mielenkiintoisia, mutta testailkoon. Kai se siitä jotain oppiikin. Luulisin.
8v sisko osaa jo ihan kivasti tehdä sapuskaa. Kirjoitan hälle selkeät ohjeet mitä tehdään, missä järjestyksessä ja mitä laitetaan ja niiden turvin sitten kokkaa joskus koko aterian meille.
Ihan omasta halustaan sitä tekevät, eikä mulla ole mitään sitä vastaan. Siivotaan sit yhdessä sotkut...
Tottakai antaisin yrittaa ja istuisin viereen juttelemaan ja olemaan apuna, jos sita tarvitaan.
Kylla meidan 5-vuotiaskin tohkeilee mummolassa vierailun jalkeen, kuinka on tehnyt pullia ja pipareita, mutta kaytannossa pitaa viela lukea resepti yhdessa ja auttaa vaivaamisessa ja kaulitsemisessa, muuten tulee hyvin mielenkiintoisia kakkaroita. Siivoamme sita mukaa kun sotkua tulee, joten jalkisiivous hoituu nopeasti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi olla ettei sitten kohta enää haluakkaan leipoa. Leipominen on lapselle terapeuttista.
Olet henkisenä tukena ja siivoatte yhdessä.
älä nyt hyvänen aika latista toisen intoa!
Istu itse keittiöön seuraksi vaikka lehden ääreen, ja auta ja neuvo aina tarvittaessa. Mutta älä puutu tekemiseen koko ajan. Ja tottakai kokkailuun kuuluu myös siivous.
Voi kuinka hyvältä ne itsetehdyt sämpylät maistuvatkaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisin itse lähettyvillä mutta en sekaantuisi tekemiseen ellei nyt mitään vaaratilanteita sattuisi tulemaan.
olisin kylläkin itse mukana, auttamassa ohjeen tulkitsemisessa ja oikeiden tarvikkeiden etsimisessä.
Minun kotonani toimittiin juuri tuolla tavalla kuin oli sinun ensimmäinen reaktiosi. Se todellakin oli lannistavaa. Kun esimerkiksi koulussa tai partiossa tehtiin itsenäisesti vaikka mitä, niin kotoa annettiin aina ymmärtää, etten pysty mihinkään. Itse olen siksi yrittänyt antaa lasten kokeilla kaikenlaista ja tehdä itsenäisesti, vaikka esim. leipominen välillä onkin yhtä tolskaamista ja kysyy pitkää pinnaa... Mutta ehkä parempi kuitenkin niin?
Ei aina tartte antaa lupaa, mutta jos ei ole todellista estettä, niin miksi ei?
Meillä on jo 5-vuotias leiponut "itse" mm. muffinsseja. Totta kai se osaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä silppusin sipulit ja seurasin muuten vierestä. Välillä hän vain varmisteli että olikos se tl siis teelusikallinen jne.
Hyviä lihapullia tuli ja lapsi meinasi haljeta ylpeydestä kun isä ja äiti kehuivat ruokapöydässä ja ottivat lisääkin.
Ja pitäisi vain antaa kokeilla.
Me kyllä leivotaan mieheni kanssa usein, mutta ollaan jotenkin molemmat niin sotkukammoisia, että kynnys antaa lasten osallistua, on kova.
Tästä pitäisi päästä jotenkin ylitse..?
Kiitos kaikille ajatuksista ja neuvoista! Ja mukavaa viikonloppua. =)
Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vai onko lapsi yksin kotona? Silloin ymmärtäisin esimerkiksi uunin käytön kieltämisen ja tekisin ensin itse lapsen kanssa pari kertaa sämpylöitä. Jos taas olisin kotona, tekisimme sämpylät yhdessä eli minä olisin auttamassa, mutta lapsi kokisi tekevänsä kaiken yksin. Meillä lapsi on ollut mukana keittiössä ihan pienestä asti ja nyt 9-vuotiaana osaa jo vaikka mitä.
Ilman muuta, sotkut on helppo siivota ja lapsi saa onnistumisen elämyksiä. Mun joulukuussa 5 vuotta täyttävä poika katsoi yks aamu pikkukakkosen nettisvuilta nokkoslettujen valmistamista ja oli PAKKO saada tehdä itse. NO, veti hanksat käteen, keräs nokkoset, huuhto, kiehautti, keräs tarvpeet kaapeista, teki atikinan ja paistoi lettunsa :D ainoastaan autoin kiehauttamisessa ja paistossa, ettei ihan palovammoja synny. Ja hyviä olivat :)
ja antaisin lapselle vapaat kädet! Tietysti.