Kromosomihäiriöinen miniä

Tunnen nuoren tytön, jolla on kromosomihäiriö. Hänellä se aiheuttaa oppimisvaikeuksia, ja hieman muita ongelmia, mutta kun on aurinkoinen ja reipas tyttö, on pystynyt käymään koko peruskoulun ihan normaalissa yleisopetuksen luokassa, ja kaveripiiri koostuu ihan tavallisista nuorista. Tietysti opetus on mukautettu, ihan normaaleja juttuja ei vaadita.



Mutta kun kaveripiiri on ihan tavallinen, löytyy tytölle luultavasti joskus ihan tavallinen poikaystävä, joka ei ehkä kaipaa huippuälykästä mutta muuten mukavaa vaimoa, ja hän päätyy todennäköisesti naimisiin.



Miten te suhtautuisitte anoppeina miniään ja lastenlastenne äitiin, kun hän paljastuisi jossain vaiheessa kromosomeiltaan poikkeavaksi eli jonkin määritelmän mukaan vammaiseksi, vaikka hän pystyisi elämään melko normaalia elämää. Häiritsisikö se teitä, vai olisiko se ok, ja sitten vaan tarjoaisitte apua esim raha-asioihin tai muihin vaativampiin juttuihin? Tai antaisitteko nuorten elää elämäänsä, ja suhtautuisitteko kuin kehen tahansa naiseen?