Kävin tänään murkkuni hölmöilykaverin kotona
ja puhuin hänen vanhempiensa kanssa. Murkkujen touhuista joista eivät tienneet yhtään mitään, niin luottavaisia ja sinisilmäisiä kuin olla voi.
Ja mä huomasin etteivät he halunneet keskustella asiasta lainkaan, kyseessä 14-vuotiaiden alkoholinkäyttö.
No, ainakin tein sen mikä mielestäni oli oikein. Haluaisin myös itselleni kerrottavan.
Kommentit (17)
. mä luulin olevani auttavainen ja kerroin yhden lapseni kaverin huumekokeiluista, mutta isäpä uhkasi haastaa mut oikeuteen. että näin.
voi olla joku noin tyhmä?
Kertoiko tuo ääliö myös MISTÄ syystä hän sinut haastaisi oikeuteen? :)
Minä ainakin haluan että jälkikasvuni törttöilyistä kulkee tieto minulle.
ja levittelen juttua kylillä.
se onkin ihan idiotti, ei ihme, että lapsensa kaikki lopettivat koulun kesken ja sekoilivat.
lapsia oikeesti kävi sääliks.
enää en puutu mihinkään.
ja levittelen juttua kylillä.
se onkin ihan idiotti, ei ihme, että lapsensa kaikki lopettivat koulun kesken ja sekoilivat.
lapsia oikeesti kävi sääliks.
enää en puutu mihinkään.
ainakin yritit. Hyvä sekin.
t:3
Varmasti pohtivat keskenään asiaa hyvin raskain mielin. MInustakin tuntuu tosi pahalta, melkein oksettaa, kun ajattelen omaa 18-vuotiastani. On paljastanut vasta nyt, että ekat hörpyt on otettu jo 14-vuotiaana ja samoin poltellut tupakkaa yläasteikäisestä enemmän tai vähemmän.
Oksettaa se täydellinen valehtelemisen kyky ihan päin naamaa. Älykäös poika, joka opiskelee ja menestyy, mutta tuo valehtelu... Olen ihan märkä rätti siitä aina vaan.
halunnut tuottaa sulle pahaa mieltä, siksi ei halunnut myöntää.
minäkin olen ollut hurjemman puoleinen nuori ja yritän ymmärtää omiani.
ja meinaa itsekin itkeä, kun tuottaa pettymystä joko omasta tai minun mielestäni. En vain käsitä mikä saa fiksun ihmisen lähtemään mukaan tuollaiseen rötväämiseen ja samaan aikaan puhumaan kotona siitä miten typerää se on. Olin niin ylpeä hänestä ja varhaisesta kypsymisestä ja se kaikki oli silmänlumetta.
Tai mistä minä tiedän, vaikka olisi itse kokenut kamalan huonoa omaatuntoa ja risiriitaa, mutta kuitenkin teki mieli mennä kavereiden mukana. 6
vanhemmat niin kirkassilmäisinä uskoo kaiken ja nämä nulikat yöt pärrää mopoilla ja hajottaa postilaatikoita ja herättää ihmisiä ja mölisee kännissä ja tekee kaikkea mahdollista paskaa.
Vanhemmat naama myhäillen sitten kehuvat, että onpa heillä varhaiskypsiä teinejä.
ja meinaa itsekin itkeä, kun tuottaa pettymystä joko omasta tai minun mielestäni. En vain käsitä mikä saa fiksun ihmisen lähtemään mukaan tuollaiseen rötväämiseen ja samaan aikaan puhumaan kotona siitä miten typerää se on. Olin niin ylpeä hänestä ja varhaisesta kypsymisestä ja se kaikki oli silmänlumetta.
Tai mistä minä tiedän, vaikka olisi itse kokenut kamalan huonoa omaatuntoa ja risiriitaa, mutta kuitenkin teki mieli mennä kavereiden mukana. 6
he järkyttyivät ko asiasta ja eivät kyenneet puhumaan ongelmasta vielä. oikein teit.
tätä kaveria omansakin hölmöilystä. Asioista voi "kertoa" niin monela tavalla. Ja joskun voi olla väärässäkin.
tätä kaveria omansakin hölmöilystä. Asioista voi "kertoa" niin monela tavalla. Ja joskun voi olla väärässäkin.
Omallani on ihan riittävän pitkä omakin hölmöilytausta ettei mun tarvitse onneksi syyttää siitä muiden lapsia. Enkä valitettavasti voi olla enää hyväuskoinen.
Joskus voi olla väärässä mutta tällä kertaa ei.
Mä kerroin ihan neutraalisti ja rauhallisesti mutta torjunnan vaistosi heti joten jätin ne pahimmat palat kertomatta.
Takuulla on helpompaa olla tietämättä ja pitää se hyväuskoinen luottamus. Työntää pää pensaaseen.
ap.
koska minä olen, ja vaikka olin ns. fiksu teini, kuuluivat kaikenlaiset hölmöt kokeilut minunkin elämääni. Kotona en tietenkään puhunut niistä mitään. Kiistin kovasti, jos jotain kyseltiin, ja valehtelin aivan kirkkain silmin vanhemmilleni.
Samanlaisia juttuja kertovat kaikki ystävättäreni, jotka nyt ovat kunniallisia perheenäitejä hyvissä ammateissa.
On se vain niin, että nuo jutut kuuluvat nuoruuteen ja niihin on opittava suhtautumaan - niin vaikeaa kuin se aikuiselle onkin.
Lapsesi itsenäistyy kovaa vauhtia eikä halua sinun tietävän kaikista tekosistaan.
ja meinaa itsekin itkeä, kun tuottaa pettymystä joko omasta tai minun mielestäni. En vain käsitä mikä saa fiksun ihmisen lähtemään mukaan tuollaiseen rötväämiseen ja samaan aikaan puhumaan kotona siitä miten typerää se on. Olin niin ylpeä hänestä ja varhaisesta kypsymisestä ja se kaikki oli silmänlumetta. Tai mistä minä tiedän, vaikka olisi itse kokenut kamalan huonoa omaatuntoa ja risiriitaa, mutta kuitenkin teki mieli mennä kavereiden mukana. 6
Ei sinun lapsi ole yhtään erilaisempi kuin muitten lapset!!!
Eikö ole kamalaa ettei lapsi voi kotonaan kertoa mitä itse on ja ajattelee? Pitää sisällään koska suojelee vanhempiaan tai pelkää heitä?
Sinä olet lapseesi ensin iskostanut ajatukset että juominen sitä ja riehuminen tätä ja nyt saat maistaa mitä se on kun lapsesi tekee näitä kamalia asioita MUITTEN mukana? Entä jos muut meneekin sun lapsen mukana?
Sääli vaan miten monta vuotta lapsesi on painattanu baanalla ilman että tiedät missä hän on. Varsinaista turvaa parhaimmillaan.
että aikuinen ilmaisee selvästi, ettei hyväksy juomista, huumeiden käyttöä yms. Vaikka tietää hyvin, että kokeilut kuuluvat useimpien nuorten elämään. Silti on turvallista, kun aikuinen sanoo että se ei ole oikein ja että minä en sellaista hyväksy.
Tottakai lapsi valehtelee ja kieltää kokeilleensa. Sekin on osa tätä normaalia kuviota.
Jos aikuinen sen sijaan sanoo että "juu, kokeile vaan kun se kuuluu nuoruuteen ja kerro sitten mulle kaikki", se lisää turvattomuuden tunnetta. Rajat pitää olla, jotta niitä voi rikkoa ja kasvaa aikuiseksi. Jos ei ole rajoja, hölmöily voi mennä potenssiin tuhat hyvin äkkiä.
Normaali nuori pelkää kiinni jäämistä ja se rajoittaa hölmöilyjä hiukan. Jos vanhemmat eivät edes kiellä näitä hölmöilyjä, mikä nuorta silloin rajoittaa?
Aivotutkijoiden mukaan murrosikäisten aivolohkoista se, joka auttaa tajuamaan tekojen seurauksia, ei ole vielä kehittynyt. Silti luonto ajaa nuoren laajentamaan kokemuspiiriään. Ihmekö tuo, että hölmöilyjä tulee. Eivät ne nuoret aina silkkaa pahuuttaan töppäile.
tai töpeksit niin kotiin pitää kuitenkin aina tulla. Tai jos et pääse kotiin, soita, mamma hakee vaikka mistä yöllä. Että ikinä ei tarvi pelätä kertoa kotiin jos on tullut kokeiltua, eikä saa jäädä makaamaan jonnekin oksennuslammikkoon.
Sinänsä näyttää, että aika hyvin ollaan toistaiseksi onnistuttu tällä kasvatuskeinolla. Ovat jo sen verran vanhoja, että pahimmat vuodet on takana ja ei ole ylilyöntejä sattunut ja pari kertaa on mamma hakenut kotiin kun ovat myöhästyneet viimeisestä bussista. Ja kummallakin kerralla oli pari olutta juotu, vaikka olivat alaikäisiä.
Vanhempien esimerkki minusta vaikuttaa enemmän. Emme itse juo, emmekä polta vaan harrastamme urheilua kumpikin. Siksi taitaa nuoremmekin olla mieluummin urheilullisia kuin viinaan meneviä. Ovat oppineet, että jokainen juhlahetki ei tarvitse kuohuvaa vaan iloa on ilman viinaakin.
että aikuinen ilmaisee selvästi, ettei hyväksy juomista, huumeiden käyttöä yms. Vaikka tietää hyvin, että kokeilut kuuluvat useimpien nuorten elämään. Silti on turvallista, kun aikuinen sanoo että se ei ole oikein ja että minä en sellaista hyväksy.
Tottakai lapsi valehtelee ja kieltää kokeilleensa. Sekin on osa tätä normaalia kuviota.
Jos aikuinen sen sijaan sanoo että "juu, kokeile vaan kun se kuuluu nuoruuteen ja kerro sitten mulle kaikki", se lisää turvattomuuden tunnetta. Rajat pitää olla, jotta niitä voi rikkoa ja kasvaa aikuiseksi. Jos ei ole rajoja, hölmöily voi mennä potenssiin tuhat hyvin äkkiä.
Normaali nuori pelkää kiinni jäämistä ja se rajoittaa hölmöilyjä hiukan. Jos vanhemmat eivät edes kiellä näitä hölmöilyjä, mikä nuorta silloin rajoittaa?
Aivotutkijoiden mukaan murrosikäisten aivolohkoista se, joka auttaa tajuamaan tekojen seurauksia, ei ole vielä kehittynyt. Silti luonto ajaa nuoren laajentamaan kokemuspiiriään. Ihmekö tuo, että hölmöilyjä tulee. Eivät ne nuoret aina silkkaa pahuuttaan töppäile.
Sit ne väittää voi kun en yhtään huomannut mitään. Ei mitään merkkejä missään en voinut aavistaakaan. Nyt syytän itseäni kun en mitään huomannut voi voi voi!
Yhden äidin poikamussukka käytti huumeita eikä yh-äitee huomannu vuosiin mitään. Tehokasta apua olisi pitänyt saada just sillä hetkellä yhteiskunnalta kun asia paljastui. Se olikin sit yhteiskunnan vika kun resurssit ei riittänyt taikatemppuun!
On hyvä asia jos ihmisistä haluaa uskoa hyvää. Jos se kuitenkin menee naiviuden puolelle on se tuhoisaa ja kasvatusvastuun laiminlyömistä.
Kasvatukseen kuuluu opettaa periaatteet varastamisesta ja valehtelemisesta jo ennen kouluikää. Niitä pitää myös päivittää vuosien saatossa. Jo tälläkin asialla säästyy monelta huonolta kokemukselta!
toiste vanhemmat vaan on kieltäymyksessä eivätkä halua uskoa totuutta. hyvässä lykyssä alkavat syyttä sun lastasi kaikesta. mä luulin olevani auttavainen ja kerroin yhden lapseni kaverin huumekokeiluista, mutta isäpä uhkasi haastaa mut oikeuteen. että näin.