Onko raskausajan pahoinvointii oikeasti lääkettä?

Raskausaikana ei voi käyttää mitään ylimääräisiä lääkkeitä, ja varsinkin raskauden alkuvaihe on kriittisin sikiön kehityksen kannalta.



Mutta ei kaikilla ole pahoinvointia. Ensimmäisessä raskaudessa voi loistavasti koko ajan, toisessa oli iltaällötystä, muttei tarvinnut silti oksentaa.

Kaikille ei tule edes mitään pahoinvointia.



Itse odottaessani esikoistani, joka oli tyttö ei tullut mitään pahoinvointia. Toisena tuli poika, ja oli ekat 3kk aivan järkky olo, mutta en kuitenkaan oksentanut.

Silloin mulla toimi homeopaattinen nux vomica. Suosittelen ehdottomasti.



Pari pilleriä aina silloin tällöin pahoin voinnin iskiessä, niin takuulla toimii!



http://www.babyidea.fi/vinkkeja/pahoinvointi.html



Tuossa myös muita vinkkejä!

kyllä homeopaattisia voi käyttää, niin kuin esim. tuo nux vomica!



mutta nehän nyt ei varsinaisesti olekkaan "lääkkeitä"

oikeasti, inkivääri auttaa ja monessa kulttuurissa (kaukoitä) raskaana olevat kayttävät juuri pahoinvointiin

mutta niitä saa vasta sitten, kun on tosi kyseessä eli oksentelet jo tosi paljon. Mistään alkuraskauden muutamista oksenteluista ei lääkkeitä anneta, kakkonen perusteli jo miksi ei. Muutenkin pyrkivät siihen, että lääkitystä pahoinvointiin annetaan vasta rv 12 jälkeen. Ja siihen mennessähän se pahoinvointi (jos sitä nyt on koskaan ollutkaan) on suurimmalta osalta ohi. Itse sain pahoinvointilääkkeet muistaakseni jotain rv 16-20... Mutta mä olinkin melkein koko ajan sairaalassa tipassa, kun oksensin tosi paljon.

Siinä hyvä lääke raskausajan pahoinvointiin. Sivuoireena toki se, että sikiö saattaa syntyä ilman käsiä tai jalkoja.

Siinä hyvä lääke raskausajan pahoinvointiin. Sivuoireena toki se, että sikiö saattaa syntyä ilman käsiä tai jalkoja.

Oli oikeastaan aika huono vitsi. Onhan se hankalaa aikaa, mutta lääkkeillä on aika usein sivuvaikutuksia. Itse selvisin aikoinaan pelkällä kuvottavalla ololla ja voimakkaalla väsymyksellä. Onhan se toista toki oksennella koko ajan. Mutta sairaslomaa saa kai aika helposti.

se niin olla ettei oikein muuta lääkettä ole kuin synnytys

Aivan turvallinen sikiölle,olen kysynyt

Itse oksensin esikoista ja toista lasta odottaessani 6 viikkoa aamusta iltaan ja kävin välillä sairaalassa tiputuksessa. Kokeilin kaikki mahdolliset kuten juuri homeopatian eikä mitään apua ollut. Kolmatta odottaessani oksenin tasan kerran ja kärsin vain lievästä kuvotuksesta eli pääsin huomattavasti helpommalla...

Mutta sairaslomaa saa kai aika helposti.

Ei muuten välttämättä saa. Riippuu tosi paljon lääkäristä. Etenkin alkuraskaudessa saattaa joutua tappelemaan tosissaan, koska "kaikillahan sitä pahoinvointia on noilla viikoilla, ei raskaus ole sairaus". Loppuraskaudesta saa sitten jo helpommin (ainakin jos on tosiaan oksennellut alusta asti tosi paljon).

Lääkkeen nimi oli Talidomidi. Sitten se kiellettiin (onneks).



Jos kammoat pahoinvointia, en suosittele raskaaksi hankkiutumista.

Oksenteluun voi saada Primperan-reseptin, itse söin sitä päivittäin rv6-12. Ihan terve lapsi tuli. Se on raskauspahoinvointiin oikein sopiva lääke mutta valitettavasti ei kaikille auta.

oikeasti, inkivääri auttaa ja monessa kulttuurissa (kaukoitä) raskaana olevat kayttävät juuri pahoinvointiin

säännölliset pienet ateriat, suonensisäinen nesteytys ja aika auttoivat minulla. Viikot 7-17 oksensin monta kertaa päivässä. Sairaslomalla olin vain sen viikon kun olin osastolla tipassa.

Ei sen takia kannata jättää lapsia tekemättä että kammoaa pahoinvointia. Ei kaikille tule sitä ollenkaan, itsekin oksensin tasan kerran ja muuten olo oli ihan hyvä koko raskausajan. Aloittajalle tsemppiä yritykseen ja odotukseen!

oikeasti, inkivääri auttaa ja monessa kulttuurissa (kaukoitä) raskaana olevat kayttävät juuri pahoinvointiin

toi on niin ylihossotysta ettei mitaan rajaa! Ihme etta esim. Thaimaassa ovat elossa, kun lahes joka ruoka sisaltaa isojakin maaria inkivaari-myrkkya!

suomimamma ei uskalla liikahtaakkaan ilman "sallitut" listaa :)

Voiko pahoin, jos niin kuinka paljon jne?



Postafen auttoi minulla pahoinvointiin.

Kyllä se siitä sitten.

ainakaan mitään sellaista, joka olisi minua auttanut. Oksensin ekat 7 kk aivan jatkuvasti, kymmeniä kertoja päivässä, myös nukkuessani (siis heräsin siihen, että nyt tulee oksennus, ja sitten olikin jo oltava sanko kädessä).



!! Pahoittelen nyt seuraavan tekstin graafisuutta, jos etoo herkästi, niin älä lue tästä eteenpäin:



Mutta jos se yhtään auttaa edes ajatuksen tasolla, niin se oksentaminen tulee helpommaksi, jos sitä joutuu tekemään kokoajan. Minä kammosin oksentamista ennen raskautta, mutta ekojen "minä tukehdun"-tuntemusten jälkeen, siihenkin tottui. Itse opin syömään "helposti oksennettavia ruokia" ja löysin muutaman suosikin, joka saattoi pysyä sisälläkin. Alkuun oksentaminen oli tosi rankkaa (katkeilleita verisuonia kasvoissa,tuskanhiki,kipeät lihakset "kouristuksista" yms.), mutta loppuvaiheessa se meni jo "rutiinilla" eikä tuntunut niin pahalta. Samoin sen oppi tietämään, että milloin ei vain ällötä, vaan oikeasti oksettaa ja minä ainakin sain tämän tunteen n.10-30 sekuntia ennen kun laatta lensi, joten ehdin kotona vessaan tai kaupungilla/kulkuvälineissä hiljaisempaan paikkaan ja sain pussin valmiiksi.



Tiedän, että kuulostaa kamalalta, mutta kyllä siitä selviää, vaikka kammoaisi oksentamista. Ja vauva on kyllä ollut kaiken vaivan arvoinen ja usko pois, että niitä vaivoja oli oksentamisen lisäksi muitakin!