8-vuotiaan rangaistus,olinko kohtuuton?
Poika oli syönyt salaa jääkaapista jätskin kanssa tarkoitetut kinuski- ja suklaakastikkeet. Rangaistukseksi käskin hänet kauppaan ostamaan uudet omilla rahoilla. Poika alkoi suunnittelemaan, miten tekee kastikkeilla jätskiannokset itselleen ja tähän sanoin, että ei tule kuuloonkaan, hän ei saa pisaraakaan uusista maistaa. Itkua,huutoa,raivoamista. Sanoin pojalle, että jos ei lopu, menee karkkipäiväkin vielä. Ei loppunut, joten ei karkkipäivää. Olinko julma?
Kommentit (67)
Mielestäni ihan hyvä rangaistus. Poika on jo sen ikäinen, että ymmärtää. Myöskään kiukuttelu ei auta asiaan yhtään, muutenhan lapsesta tulisi sellainen, joka tietää saavansa kiukuttelulla kaikki periksi.
Joten hyvä ap! :)
Ap, mä olisin toiminut ihan samoin.
lapsi siis oppi
siitä, että pitää ostaa uudet omilla rahoilla - jatkossa ei kannata syödä omin luvin noita herkkuja
siitä, että meni karkkipäivä ja ei saa jätskiä ja kastiketta toisten kanssa - öö, että äiti on vähän mielivaltainen? Ettei saa ilmaista tunteitaan, ainakaan negatiivisia, että äiti ei kestä niitä. Siis harmitus ja kiukku on jotakin pelottavaa, kun aikuinenkaan ei kestä. Pitää olla kiltti ja nöyrä, mutta mitä tehdä kun joskus suututtaa? sitäpä lapsi ei tiedä, jos ei saa siihen apua vanhemmiltaan.
Ei se karkkipäivä mennyt tunteiden näyttämisestä vaan raivoamisesta, jonka tarkoituksena oli saada äiti muuttamaan mielensä. On aivan selvää, että raivoavat lapset raivoavat sitten muuallakin, kun pettymyksiä satelee, joten kyllä, olen sitä mieltä, että lapselle on osoitettava ero raivoamisen ja esim. pahan mielen näyttämiselle. Itkeminen on ok mutta raivoaminen ei - varsinkin kun sille raivolle ei ole mitään syytä. Poikahan oli tehnyt väärin ja saanut ansaitsemansa rangaistuksen. Lisäksi äiti vielä varoitti, että jos raivoaminen ei lopu, menee karkkipäivä. Eikä loppunut, joten karkkipäivä meni. Loogista kasvatusta, jossa ohjeistettiin lasta oikeasta käytöksestä mutta lapsi valitsi toisin.
Tiukkaahan tuo kasvatus on, mutta eri perheillä on eri konstit käytössään. Itse pidän tuollaisen herkkumäärän syömistä aivan sietämättömänä. Olen itse ja oma lapsenikin on mieletön herkkusuu, mutta tuohon emme ole vielä kyenneet. Erityisen pahana pidän sitä, että herkut ovat nyt pois muilta perheenjäseniltä ja siksi on hyvä, että lapsi ei saa syödä niitä herkkuja, joita muut syövät, kun on lupa.
Loogista kasvatusta ap:ltä. Näistä useista erimieltä olevista vastauksista näkeekin miksi Suomen nuoriso ja lapset voivat niin huonosti nykyään. Kaikki annetaan periksi, eikä millään tunnu olevan mitään väliä... Surettaa!
Enemmän ap:n tyylisiä kasvattajia tarvitaan rutkasti!
Tekisin lapselle selväksi että moinen ei ole sallittua ja poika voisi ostaa omista viikkorahoistaan uudet kastikkeet tilalle, mutta that`s it.
Mitä tulee itkuhuutoraivarikohtaukseen, niin siihen ei auta uhkailut. Usko pois. Vastaavissa tilanteissa passita ennemmin omaan huoneeseen miettimään ja anna kiukuta siellä rauhassa.
Moni ei antaisi mitään rangaistusta, joku jopa hymyilisi hupsulle lapselle, joka tietoisesti teki väärin. No, minä annoin rangaistuksen ja aion siinä pysyä. Nyt poika on jo ihan ok ja katuvainen :) Lupasi olla oikein kiltti huomenna ja tehdä äitille ruokaa :) ap