Kipulääkkeiden määrääminen terminaali syöpäpotilaille on lopetettava
Moni potilas tainnutetaan koomaan sen sijaan että lohdutettaisiin. Omaiset on liian kiireisiä vierailemaan potilaan luona.
Kommentit (65)
joten sopii hyvin.
Omainen voi tulla lohduttamaan viereen, niin ah miten kivut unohtuis!
Omainen voi tulla lohduttamaan viereen, niin ah miten kivut unohtuis!
Omainen voi tulla lohduttamaan viereen, niin ah miten kivut unohtuis!
Omainen voi tulla lohduttamaan viereen, niin ah miten kivut unohtuis!
päin vasoin usein kitsaillaan kipulääkkeisä ja on tutkittu että paljon enemmän tarvisi antaa ja kipupumppukin monelle pitäisi saada aiemmin. usein terminaalihoidoissa ei ole omaa lääkäriä vain tämä vierailee muutamana päivänä viikossa ja sairaanhoitjata konsultoivat puhelimitse
Kaikki eivät saa tarpeeksi hyviä ja voimakkaita kipulääkkeitä tai sitä mahdollisuutta , että heidät nukutettaisiin, kun kipulääkkeet eivät auta.
Olen ollut seuraamassa aivosyöpään kuolevan nuoren kuolintuskaa, aivan hirvittävää kamppailua kivun kanssa.
jos käy niin että saat vaikka parantumattoman syövänn. Voit sitten kärsiä ne hirvittävät syöpäkivut ilman lääkkeitä.
vielä kivuistakin yksinään? Tuskin ne omaiset sen useammin tulevat vierailemaan, vaikka ei kipulääkitystä annettaisi.
syövän loppuvaiheessa erehdyksessä päiväksi ilman kipulääkitystä ja tajuhan siinä lopulta lähti kun oli niin tuskissaan. Ei auttanut lohdutukset.
Oletko ollut koskaan mukana syöpäpotilaan loppuvaiheessa? Minä olen, sukulaisena ja ystävänä. Kivut on useilla niin kauheita, ettei sitä jaksa. Siinä ei auta kädestä pitäminen jos kivut repii ruumista. Mutta kunnolla kipulääkitty potilas voi vielä hetkittäin nauttiakin rakkaidensa seurasta ja elämästä.
vielä kivuistakin yksinään? Tuskin ne omaiset sen useammin tulevat vierailemaan, vaikka ei kipulääkitystä annettaisi.
isisäni kuoli syöpään. Isoäiti istui kaikki sallitut ajat vierellä ja lapset kävivät niin usein kuin pääsivät. Ei se silti kipuja poistanut.
No, toivottavasti omalla kohdallasi toivomus toteutuu etkä sa akipulääkettä siinä vaiheessa kun sinua ei voi enää pelastaa.
kädestä pito ilman tunnetta ei riitä. mummonne ilmeisesti vaistosi sen.
Oletko ollut koskaan mukana syöpäpotilaan loppuvaiheessa? Minä olen, sukulaisena ja ystävänä. Kivut on useilla niin kauheita, ettei sitä jaksa. Siinä ei auta kädestä pitäminen jos kivut repii ruumista. Mutta kunnolla kipulääkitty potilas voi vielä hetkittäin nauttiakin rakkaidensa seurasta ja elämästä.
Tee hoitotestamentti jossa kiellät kipulääkkeiden annon itsellesi. Mutta älä vouhkaa muiden kivuista kun et niistä mitään tiedä. Ei joku hoitaja voi paljon lohduttaa.
isisäni kuoli syöpään. Isoäiti istui kaikki sallitut ajat vierellä ja lapset kävivät niin usein kuin pääsivät. Ei se silti kipuja poistanut.
No, toivottavasti omalla kohdallasi toivomus toteutuu etkä sa akipulääkettä siinä vaiheessa kun sinua ei voi enää pelastaa.
Istuin kuukausitolkulla (kaiken vapaa-aikani!) äitini sairaalavuoteen vierellä kun hän riutui syöpään.
Ja kyllä, sitä kipulääkettä pitää antaa tarpeeksi! Oli potilas sitten lääkityksen takia puhekunnossa tai ei, mutta todelliset syöpäkivut ovat niin kamalia, ettei niiden kourissa voi edes ajatella keskustelevansa omaisten kanssa.
Ja kyllä, olen kiitollinen, että tänä päivänä saa sairaalassa tarpeeksi kipulääkitystä, ettei tarvitse kärsiä loppuvaiheessa aivan turhaan. En olisi halunnut istua vieressä katsomassa äitini kipuja kun syöpään riutuminen oli jo tarpeeksi rankkaa.
Kipua ei voi lohduttaa pois! Syöpäkivut ovat helvetillisiä!
Tee hoitotestamentti jossa kiellät kipulääkkeiden annon itsellesi. Mutta älä vouhkaa muiden kivuista kun et niistä mitään tiedä. Ei joku hoitaja voi paljon lohduttaa.
No, kun on lusikalla annettu, ei voi kauhalla ottaa, ymmärtäkäämme ap:ta.
sen sijaan että omaiset olisi vieneet potilaan esim, seurasaareen.
Tee hoitotestamentti jossa kiellät kipulääkkeiden annon itsellesi. Mutta älä vouhkaa muiden kivuista kun et niistä mitään tiedä. Ei joku hoitaja voi paljon lohduttaa.
Mitähän kieroutunna iloa ap saa provosoidessaan niitä joiden läheiset ovat kuolleet syöpään, monet vielä todella tuskallisesti? Monet kuitenkin viettävät sellaisesa tilanteessa kaiken mahdollisen ajan kuolevan luona, ottavat palkatonta vapaata, reissaavat pitkiä matkoja mahdollisimman usein kuolevan luo jne.
Esimerkiksi yksi kaverini, jonka vaimo kuoli syöpään 24-vuotiaana ei juurikaan vaimonsa rinnalta poistunut viimeisien KUUKAUSIEN aikana.
Istuin kuukausitolkulla (kaiken vapaa-aikani!) äitini sairaalavuoteen vierellä kun hän riutui syöpään.
Ja kyllä, sitä kipulääkettä pitää antaa tarpeeksi! Oli potilas sitten lääkityksen takia puhekunnossa tai ei, mutta todelliset syöpäkivut ovat niin kamalia, ettei niiden kourissa voi edes ajatella keskustelevansa omaisten kanssa.Ja kyllä, olen kiitollinen, että tänä päivänä saa sairaalassa tarpeeksi kipulääkitystä, ettei tarvitse kärsiä loppuvaiheessa aivan turhaan. En olisi halunnut istua vieressä katsomassa äitini kipuja kun syöpään riutuminen oli jo tarpeeksi rankkaa.
Kipua ei voi lohduttaa pois! Syöpäkivut ovat helvetillisiä!
Eihän tässä maassa haluttaisi oikein antaa kunnon kipulääkkeitä ysikymppisille vanhuksillekaan, oli vaiva mikä tahtos. Ettei ne vaan tuu riippuvaisiksi... Et joo...
Mut saa ainakin tainnuttaa vaikka tiedottomaksi, jos loppuvaiheessa on karseita kipuja. Mä mitään lohdutteluja kaipaa. Ihan yks hiton hailee, jos kuolemaa tekee jokatapauksessa.
ipodia kuunnellessa ei ole läsnä... valitettavasti
Mitähän kieroutunna iloa ap saa provosoidessaan niitä joiden läheiset ovat kuolleet syöpään, monet vielä todella tuskallisesti? Monet kuitenkin viettävät sellaisesa tilanteessa kaiken mahdollisen ajan kuolevan luona, ottavat palkatonta vapaata, reissaavat pitkiä matkoja mahdollisimman usein kuolevan luo jne.
Esimerkiksi yksi kaverini, jonka vaimo kuoli syöpään 24-vuotiaana ei juurikaan vaimonsa rinnalta poistunut viimeisien KUUKAUSIEN aikana.
Omainen voi tulla lohduttamaan viereen, niin ah miten kivut unohtuis!