Etälapsien sairastelut pilaavat koko elämän!
Miehellä tyttö ja poika, molemmat ihan koko ajan sairaina. Kun koulut alkavat, taudit alkavat ja he ovat sairaina aina seuraavaan kesään asti. Keräävät kaikki mahdolliset ja mahdottomatkin pöpöt. Angiinoita, kurkunpään tulehduksia, räkätauteja, yskää mikä ei lähde edes pois kun jo seuraava tauti pukkaa päälle.
Minä en yksinkertaisesti enää jaksa. Joka ikinen kerta, kun lapset tulevat meille, he ovat kuumeessa/räkätaudissa/vatsataudissa/jossakin taudissa ja olen aivan poikki siitä valvomisesta ja suorastaan ne ajat kun lapset meille tulevat, ahdistaa jo valmiiksi.
Olen puhunut lasten äidin kanssa, kehoittanut viemään lapset lääkäriin ja puhumaan nimenomaan siitä miksi he ovat niin paljon sairaina. Äiti myöntelee "joo niin pitäis", mutta ei vie. Poika kuorsaa, hengitys haisee, angiinoita koko ajan. Äiti käyttää heitä eri lääkäreillä, joten kukaan ei saa napattua kiinni että hei, tältähän pitää poistaa nielurisat! Olen puhunut asiasta varmasti miljoona kertaa ja miehellekin sanoin että tuohan on jo lapsillekin aivan kamalaa olla kipeänä koko ajan. Laihoja, kalpeita ja oikeasti jo sairaan näköisiäkin. Kesällä terveinä he syövät paremmin, saavat lihaa luiden ympärille ja ovat hyvän värisiä. Nyt alkoi koulut ja samalla alkoi taas tautikierre. Korvat on putkitettu, putket lentelivät pois, uusia ei äiti halunnut, korvatulehdusia toisen perään.
varmasti pidätte mua kamalana ihmisenä, mutta mä en enää vain jaksa. Olen nyt 5 vuotta katsonut tätä touhua ja olen poikki. Enkä voi asialle mitään tehdä, koska en ole lasten huoltaja. Eniten mua säälittää ne lapset!!
Kommentit (39)
Miten pääsit alkuun teinin hoidon kanssa? Poika itse on välillä sitä mieltä, että pärjää ihan hyvin ja on ihan ok juoda kunnolla viikonloppuna edes (täyttää ihan just 18), mutta vasta viime aikoina olen saanut selville miten nuorena on aloittanut. Tiedän, että viiltelee itseään, piilottaa jälkiä nahlanauhojen ja muiden rannekkeiden alle.
Tiedän myös, että hänen tuskaisen olonsa takana on paljon tunnetta, että kukaan ei välitä. On ollut oikeasti pahasti koulukiusattu ja pikkupoikana käynyt mm. perheneuvolassa.
Hänellä on ihana tyttöystävä ollut jo pitkään ja paljon kavereita, mutta ahdistus ei hellitä ja ilo ei tunnu miltään kuin päihtyneenä. Mitä mä teen???
Olen keikkunut pitkään välimaastossa pysytellkö ainoana kuotettuna vai tehdäkö lapsen takia jutusta lastensuojeluasia vai mennäkö lääkäriin hänen kanssaan puolipakolla vai mitä. Hän kyll tietää, että minulle merkitsee enemmän hänen parantumisensa kuin "maine" lastensuojeluasioissa tai muuten!
ei tee mitään??? Miksi isä ei vie omia lapsiaan lääkäriin? Miksi isä ei näe vaivaa omista lapsistaan? Miksi isä pääsee helpolla kun omista lapsista kyse? Miksi sinä touhuat siinä? Mikset laita isää asialle? MIKSI?
Arvaa miten monta kertaa olen yrittänyt, puhunut ja vaikka mitä? Luuletko etten ole yrittänyt? Etten ole syöttänyt d-vitamiinia, etten ole tehnyt terveellisiä ruokia, etten ole puhunut ja ohjannut käsihygieniasta, YHDESSÄ ISÄN KANSSA? Ja isä on puhut äidille ja äiti LUPAA HOITAA ASIAN, mutta ei hoida. Isä jos vähänkin yrittää jotain, saa haukut ja uhkaukset äidiltä ettei anna enää lapsia!
Äiti ei voi pitää lapsia itsellään, se on lastenvalvojan pakeille meno siinä tapauksessa.
"Olen puhunut lasten äidin kanssa, kehoittanut viemään lapset lääkäriin ja puhumaan nimenomaan siitä miksi he ovat niin paljon sairaina. Äiti myöntelee "joo niin pitäis", mutta ei vie."
"Äiti käyttää heitä eri lääkäreillä"
Ensin ei käytetä lääkärillä ja sitten jo seuraavassa lauseessa käytetäänkin...
Se on sitä elämää lasten kanssa, miten väsynyt mahtaa olla lasten äiti, jos sinä olet noin väsynyt. Sano lasten vanhemille, että juttelevat nyt yhdessä lasten asiat kerralla kuntoon.
Miten pääsit alkuun teinin hoidon kanssa? Poika itse on välillä sitä mieltä, että pärjää ihan hyvin ja on ihan ok juoda kunnolla viikonloppuna edes (täyttää ihan just 18), mutta vasta viime aikoina olen saanut selville miten nuorena on aloittanut. Tiedän, että viiltelee itseään, piilottaa jälkiä nahlanauhojen ja muiden rannekkeiden alle.
Tiedän myös, että hänen tuskaisen olonsa takana on paljon tunnetta, että kukaan ei välitä. On ollut oikeasti pahasti koulukiusattu ja pikkupoikana käynyt mm. perheneuvolassa.
Hänellä on ihana tyttöystävä ollut jo pitkään ja paljon kavereita, mutta ahdistus ei hellitä ja ilo ei tunnu miltään kuin päihtyneenä. Mitä mä teen???
Olen keikkunut pitkään välimaastossa pysytellkö ainoana kuotettuna vai tehdäkö lapsen takia jutusta lastensuojeluasia vai mennäkö lääkäriin hänen kanssaan puolipakolla vai mitä. Hän kyll tietää, että minulle merkitsee enemmän hänen parantumisensa kuin "maine" lastensuojeluasioissa tai muuten!
ja sai lähetteen mielenterveysyksikköön ja sielä käy säännöllisesti juttelemassa asioista ja isä on käynyt myös pari kertaa kertomassa perheen näkökulman.
Meillä nuori kittaa viinaa aika paljonkin, tähän on nyt puututtu. Koulunkäynti ei nappaa, mutta sinnittelee lukiossa silti. Kannattaa koittaa se nuori saada sinne hoitoon, se helpottaa varmasti kun pääsee purkamaan niitä asioita. alkuun nuori täyttää nivaskan papereita, joista meille ainkin paljastui yllättäviä ja pelottaviakin asioita.
Tsemppiä!!!
Kun seuraavan kerran tarjoutuu tilaisuus ottaa kissa pöydälle, teen sen. Olen kyllä puhunut miehelle aiheesta, mutta hänellä tuntuu olevan täydellisen sokea kohta tässä Ei osaa tehdä eikä sanoa yhtään mitään. Hänellä samanlainen nuoruustausta.
Että kotona tai koulussa on hometta ja oireilu johtuu siitä.
"Olen puhunut lasten äidin kanssa, kehoittanut viemään lapset lääkäriin ja puhumaan nimenomaan siitä miksi he ovat niin paljon sairaina. Äiti myöntelee "joo niin pitäis", mutta ei vie." "Äiti käyttää heitä eri lääkäreillä" Ensin ei käytetä lääkärillä ja sitten jo seuraavassa lauseessa käytetäänkin... Se on sitä elämää lasten kanssa, miten väsynyt mahtaa olla lasten äiti, jos sinä olet noin väsynyt. Sano lasten vanhemille, että juttelevat nyt yhdessä lasten asiat kerralla kuntoon.
Kyllä vaan, äiti käyttää lapsia lääkärissä silloin, kun se angiina taas iskee. Mutta hän ei ole vienyt lapsia lääkäriin silloin, kun lupasi sen tehdä siitä syystä että alkavat tutkimaan miksi lapset ovat niin paljon kipeitä. Että kyllä, äiti vie lääkäriin ja ei vie lääkäriin. Lasten äidillä on koko ajan kaikki hyvin, kun häneltä kysytään. Kaikki hyvin, ei mitään hätää, näin hän sanoo. Häneltä on myös kysytty, onko hän itse väsynyt sairastelurumbaan. Ei kuulemma ole, ottaa lapset välillä töihinkin mukaan kun ovat sairaina.
Ja olen sanonut lasten vanhemmille että hoitaisivat heidät kuntoon. Tätä on nyt jatkunut vuosikausia eikä siihen selvästikään tule muutosta. Ei voi minkään, minä en ole mikään tässä tekemään mitään koska olen vain äitipuoli, eli en mitään. Mutta silti tuntuu että minä olen ainoa, joka täällä on lapsista huolissaan. ja kyllä, minulla on myös omia lapsia, jotka muuten hekin kärsivät siitä että sisaruspuolet ovat aina sairaina kun meille tulevat.
Mutta nyt piste tälle keskustelulle, minä vain ilmaisin huoleni mutta sillä ei ole väliä, koska olenhan vain äitipuoli.
Voisit kuitenkin käyttää energiasi lasten hyväksi.
Miehesi on ilmeisesti tietoinen mielipiteestäsi, miksi et patista häntä viemään lapsia lääkäriin, tai vaikka varaa itse heille tutkimusaikaa? Lääkäriin voisit toki lähteä mukaan miehesi kanssa.
Jos lapsen äiti käyttää julkisia terveydenhuoltopalveluita, ei hän lapsilleen apua saa vaikka käyttäisi heitä joka viikko lääkärissä.
Me ollaan tämä kokeiltu huonoin tuloksin.
Tk-lääkäriä ei kiinnostanut 5-vuotiaan lapsen kuorsaaminen ja hengityskatkoskset. Kuulon alanemaa tutkittiin pelkästään kuulotesteillä (tulipa huonot tulokset, testataan kuukauden päästä uudestaan). Samat jutut kuukaudesta toiseen, ja melkein joka kerta eri lääkäri.
Lopulta mentiin yksityiselle lääkäriasemalla, ja saatiin lapsi kuntoon. Tarvittiin korvien putkitus ja kitarisan poisto. Sillä lapsi parani.
Jos tautikierre palaa, niin sitten pitää harkita nielurisojen poistoa (nekin ovat lääkärin mukaan melko suuret, mutta niitä ei poisteta elleivät aiheuta haittaa).
Jos isä todella välittäisi lapsista, niin se veisi ne lääkäriin ja paskat välittäisi mitä lasten äiti siihen sanoo.
Mä en lukenut kaikkia vastauksia mutta ihan vinkkinä ap, että jos teillä ei yhteisiä lapsia vielä ole, niin älä niitä tollasen lapasen kanssa edes tee.
on tarvetta ollut ja mies ei ole ollut kotona.
Tieenkin isä vie lapse lääkäriin jos on lapsistaan huolissaan. Se on tärkeintä, eikä muu. Ei kai siihen arvitse lupaa kysyä jos isä vie lapset lääkäriin.
Meillä nimittäin sairasteluun vaikutti/auttoi ainoastaan nielurisojen poisto! Vuoden kestänyt, syklinen, tasan kuukauden välein toistuva viikon kuumeilu päättyi kuin seinään, kun lapsi pääsi leikkaukseen!!
tämän takia? Kysykää LS:sta ensin ja toimikaa sitten!
-----Ja isä on puhut äidille ja äiti LUPAA HOITAA ASIAN, mutta ei hoida. Isä jos vähänkin yrittää jotain, saa haukut ja uhkaukset äidiltä ettei anna enää lapsia!-----
En siltikään oikein usko tuota isukki pelkää äitiä eikä uskalla toimia!
ottaisit eron noiden lasten isästä ja alkaisit huolehtia omasta elämästäsi.
että kesällä on pöpöjä vähemmän liikkeessä, vähemmän stressiäkin, mikä sekin vaikuttaa sairasteluun.
Syy voi olla: home kotona tai koulussa, allergiat tai sitten jokin perussairaus. Kuten astma. Mutta jos muita oireita (yöyskää, yskää rasituksen jälkeen, hengenahdistusta) ei ole, tuskin on sitäkään.
Meillä samanlaista. Sairastelua keskimäärin kerran kuussa KOKO TALVEN. Ei hometaloa, ei homepäiväkotia (molemmat uusia rakennuksia), mutta astmaatikkolapset. Ja: on rankkaa. Lapset valvottavat paljon, käymme molemmat töissä, poissaoloja toki tulee sairastelujen vuoksi :(
Kyllä miehesi pitää viedä lapset lääkäriin tai puhua vielä äidille, mikäli tilanne huolestuttaa.
ei pääse eripaikkakunnalla lääkäriin. En tiedä ap:n tapauksesta kuinka kaukaa lapset tulee. Toinen vanhempi voi torpedoida tutkimuksia, kokemusta vakavemmasta sairaudesta.
Isä vie lapset tutkimuksiin ja älköön kysykö äidiltä mitään.
varmasti helppais paljonkin, jäis mm. angiinat pois, voi myös auttaa kurkunpääntulehdukseen! Ois pari tautia vähemmän..