Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
naurettava aihe, mutta kunnon riita siitä syntyi!
30.08.2011 |
Olen seurustellut nykyisen miesystäväni kanssa joskus menneisyydessä. Sitten meni vuosikausia, jolloin molemmat olimme toisaalla naimisissa. Nyt olemme löytäneet toisemme uudelleen. Kun miesystäväni tuli luokseni, hän huomasi heti seinällä erään taulun, mikä oli minulla jo silloin "ensimmäiselläkin kierroksella". Taulusta tuli miesystävälleni tärkeä samantien ja musta se tuntui tosi hyvälle, että hän muistaa moisen asian :-) Taulu on aina vilahdellut keskusteluisamme näiden vuosien aikana kun nyt olemme olleet yhdessä. Ja aina sama lämmin olo on tullut sisälleni "oih, hän muistaa"....
Aloimme rakentaa yhteistä pesää. Ostimme uusia huonekaluja. Uusi lipasto, mitä mieheni mulle ehdotti ja mielestäni se oli ihana. Meni muutama päivä, kun miehen lapset tulivat meille ja sanoivat "meidän äidilläkin on samanlainen". Sitten mies yhtäkkiä muisti, että ainiin, heillä olikin samanlainen juu. Hän halusi mun kanssani saman lipaston, mitä hänellä oli exänsäkin kanssa. Musta se on outoa.
Meillä roikkuu seinällä myös samanlainen peili kun hänen exällä ja myös samanlainen sohvakin on olkkarissa.
Katselin jotain vanhoja valokuvia, tarkoituksena oli teettää taulu meidän lapsista, joissa kaikki ovat vauvoja. Eli näin kuvia mieheni entisestä elämästä koska pengoin niitä vauvakuvia hänen lapsestaan.
Ja kas. Ristiäiskuvissa mies seisoo heidän olohuoneessa..ja arvatkaa mikä taulu on hänen takanaan? Kysyin mieheltä asiasta, että siksikö tuo taulu on ollutkin hänelle niin tärkeä, koska se on hänen ja hänen exänsä seinällä roikkunut vuosikausia. Ei, mies ei edes muista koko taulua. Hän muistaa vain sen, kun se roikkui MINUN seinälläni. Ei hän muista että se oli myös hänellä ja exällään vuosikaudet...mutta mun seinällä se on vilahtanut pari kertaa ja sen hän kyllä muistaa..jännä juttu.
Mulla on nyt ihan hitusen sellainen olo, että mies yrittää rakentaa entistä elämäänsä uudelleen tähän, uuden ihmisen kanssa. Mies pitää mua hulluna. Koska hän niiiiin kovin rakastaa mua.
Niin, laastaria on helppo rakastaa.
Kommentit (20)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuulostaa ihan hullulta.
Jos mä jostain syystä eroisin ja joutuisin jättämään huonekalut exälle, niin luultavasti ostaisin tilalle samanlaisia, koska tykkään todella näistä huonekaluista, siis ihan oikeesti huonekaluista.
En niin, että kun rakastankin exää niin haluan samanlaisen sohvan, ihan hullua :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuulostaa ihan hullulta. Jos mä jostain syystä eroisin ja joutuisin jättämään huonekalut exälle, niin luultavasti ostaisin tilalle samanlaisia, koska tykkään todella näistä huonekaluista, siis ihan oikeesti huonekaluista. En niin, että kun rakastankin exää niin haluan samanlaisen sohvan, ihan hullua :D
Mä en ainakaan haluaisi, jos eroaisin ja löytäisin uuden miehen, mun miehen entisen elämän huonekaluja meille. Hyi, kammottava ajatuskin että vain nainen vaihtuu, materia pysyy samana.
Jos nyt mietin itseäni - tai muita tuttujani - niin todella moni on nimeomaan halunnut täysin erilaisen sisustuksen jne kuin mitä oli exän kanssa entisessä asunnossa. Hyväksytävät syyt rakentaa asunto hyvin edellisen kaltaiseksi, ovat mielstäni
1. erittäin vahva oma tyyli, esim. 50-luku tai kuuluminen johonkin tiettyyn alakulttuuriin, vaikkapa "goottityyli" tms.
2. omistaa kallista -tai omintakeista- taidetta, design-huonekaluja- ja astioita, koristelita jne - jotka ostanut kalliilla tai perinyt.
Joitain perus huonekauluja toki saattaa erossa kulkea mukana - mikä on ihan luonnollista ja viisastakin, mut jos kyseessä on jotkut edulliset esim. Ikean-taulut tai vastaavat - niin sinuna olisin kyllä HYVIN HYVIN ihmeissäni ja erittäin varuillani suhteen vilpittömyyden puolesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten jotkut hiivatin huonekalut voi olla muistomerkkinä edellisestä suhteesta?
Ei kai se sisustus nyt kerro mistään muusta ku sisutus mausta jumankauta, ei kai se nyt muutu kumppania vaihtamalla?
Vai vaihdatteko te kaiken muunki samalla? hiusvärin, vaatekaapin sisällön,polkupyörän, auton,koiran.. siis mitä ihmettä????
Miten jotkut hiivatin huonekalut voi olla muistomerkkinä edellisestä suhteesta? Ei kai se sisustus nyt kerro mistään muusta ku sisutus mausta jumankauta, ei kai se nyt muutu kumppania vaihtamalla? Vai vaihdatteko te kaiken muunki samalla? hiusvärin, vaatekaapin sisällön,polkupyörän, auton,koiran.. siis mitä ihmettä????
Mutta alkuperäisen mieshän oli valehdellut siitä taulusta. Esitti, että se liittyy vain alkuperäiseen, vaikka olikin tosiasiassa muisto entisestä vaimosta. Saahan sitä olla sisustusmaku samanlaista, mutta valehtelu on halpamaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei kuulosta kivalle! Minä sekä mieheni kavahdimme molemmat ajatusta että ostaisimme yhteiseen kotiimme jotain samanlaista kuin entisissä kodeissamme oli. Sinuna varmaan hankkisin tai ehdottaisin että hankitaan joitain samanlaisia huonekaluja kuin sinulla ennen oli. Ja nimenomaan "Haluan ostaa tämän ruokapöydän kun minulla ja exällänikin oli sellainen"..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin miks et sä sit ajattele niinpäin, että halusi saman taulun exän kanssa, kun se muistutti susta.
hän asui entisessä perheasunnossaan. En voinut jäädä sinne yöksi, ennenkuin hän vaihtoi sankynsä uuteen , patjoineen täkkeineen päivineen. Ei vaan huvittanut nukkua hänen aviovuoteessaan, vaikka vaimo olikin jo aikapäiviä ennen minun kuvaan tulemistani muuttanut pois.
ja edellinen lisää vielä, että miehelle se oli myös aivan päivänselvää, kun otin asian puheeksi.
ymmärsin, että kyseessä on samanlainen taulu, ei siis se sama kappale. Siis kopio.
ymmärsin, että kyseessä on samanlainen taulu, ei siis se sama kappale. Siis kopio.
Juur näin. Eli oli vain sattuman kauppaa, että se perhanan taulu oli myös mulla ja heillä. Mies ei vaan "muistanut" että heillä se sama taulu roikkui seinällä vuosikaudet. Pah. Paskanjauhantaa, sanon minä.
Alue: Aihe vapaa
Elää menneisyydessään vielä tiukasti.