Ihme soppa syntyi mitättömästä asiasta
Tästä on jo pari kuukautta aikaa kun ystäväni avautui mulle puistossa kun sanoin että meidän pitää lähteä nyt. Mun elämä on kuulemma kamalaa kun mies ei auta siivouksissa ja päivällisen teossa arkisin.
Menin vähän hämilleni ja yritin sanoa että mieheni ei mielestäni edes kuulu auttaa minua hänellä on raskas työ ja tämä minun työni ei ole mitään siihen verrattuna.
Ei vissiin mennyt jakeluun kun eilen kahvipöydässä kuittaili miehelleni ja nyt ukko on ihan puulla päähän lyöty ja luulee ett minä olen purkautunut asiasta vaikka en ole mitään tälläistä koskaan sanonut!
Yritin vielä nukkumaan mennessä sanoa että musta meidän arki ja työt on ok mutta nyt ukko luulee että en uskalla kertoa sille.
aarrgghh
Kommentit (5)
tietoinen... vaikka et ehkä valitusmielessä?
jos tuollaista asiaa ei saada heti selvitettyä!
mutta jäi silti miettimään onko ystävän puheissa jotain perää. Huomasin että asia jäi häntä vaivaamaan.
Aion sanoa ystävälle että ei musta tuntunut kivalta että puuttui meidän asioihin.
ap
kahdestaan, ei hyvää liittoa noin helpolla heiluteta ja ihmiset nyt vaan joskus toimii tyhmästi. Ei siitä haloota tarvitse nostaa!
kai sinä miehellesi sanoa suoraan saman kuin kirjoitit tänne? Ystäväsi on enemmän pirttihirmu-tyyppiä, eihän sille mitään voi. Teillä homma toimii ja molemmat on tyytyväisiä, ei kaikkien tarvitse samalla kaavalla omaa arkeaan elää!