Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ystäväperheen työjako (mies tekee kaiken)
30.08.2011 |
Ystäväni on hoitovapaalla kahden pienen lapsen kanssa. Hänellä on hyvin kotitöihin ja muuhun perhe-elämään osallistuva mies. Ystäväni aina korostaa kuinka heillä asiat jaetaan tasapuolisesti puolisoiden välillä ja sanoo useinkin, että ei sietäisi samanlaista kohtelua mieheltäni kuin minä (=mies paljon töissä ja tekee ”miesten hommia” ja osallistuu vain jonkin verran perinteisiin ”naisten kotitöihin”.)
Vähitellen ystäväni mies tuntuu uupuvan tilanteeseen. Minustakaan töitä ei ole jaettu tasapuolisesti heillä, vaan mies joutuu luopumaan kaikesta vapaa-ajastaan vaimonsa hyväksi. Vaimo kun tarvitsee omaa-aikaa että voi pitää huolta fyysisestä ja henkisestä kunnostaan ja tapaamaan ystäviään. Miehellä ei luonnollisesti ole aikaa eikä oikeutta tuollaiseen. Hänhän on saanut levätä töissä koko päivän. Mies ei erityisemmin pidä työstään, eikä se ainakaan lepoa ole. Vaimo vaatii miestä menemään töihin seitsemäksi, jotta tulee aikaisin kotiin. Mies hoitaa lasten yövalvomiset. Miehen yöunien vähyydellä ei ole merkitystä.
Mies ei ole tossukka, mutta mukautuu kyllä kun vaimo tarpeeksi huutaa ja syyllistää. Nyt tuntuu että aiemmin niin mukava mies on pinna tosi kireellä ja silmäpussit ovat valtavat.
Olen varovasti sanonut, että pitää sille ”Pekallekin” antaa vähän tilaa, jotta ei ihan näänny, mutta ystäväni mielestä heillä asiat on sovittu oikein. Minusta kotiäiti voisi ottaa kotihommista hieman isomman siivun, jotta kumpikin puoliso saisi välillä vaan rentoutua eikä miehellä menisi koko iltaa siivoamiseen, ruoanlaittoon, pyykkäämiseen, halkojen tekoon ja nurmikon ajamiseen.
Olenko aivan väärässä ja alistettu vaimo? Voiko yleensäkään ystävälle sanoa että nyt sinä olet väärässä ja miehesi oikeassa?
Kommentit (31)
joka päivä perunoita ja vaihdellen kalaa ja lihaa. Salatteja joka ruualla. Olen aina tykännyt leipoa ja lapset ovat mukana siinä. Siivouksen suhteen voisi höllätä, nimittäin imuroin joka päivä ja luuttuan 2x viikossa. Perusteellinen viikkosiivous on minulla torstaisin.
No, ei ole ulkopuoliset ainakaan minulle haukkuneet siisteystasoa tai tarjoiluita. Lisäksi olen hullaantunut perennapenkkeihin. Ahkerana en pidä itseäni, ihan perusäiti olen. Tykkään kyllä, että koti on kunnossa ja lapset tyytyväisiä.
ulkopuolisen silmin??
Mulla kanssa yksi tällainen ystävä kissojen, koirien ja lapsien kanssa. Omasta mielestään tosi siisti ja ahkera! Joka päivä kulki 2-tuntia piskin kanssa ympäri kylää, joskus parikin kertaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aiemmin mies kaatoi puut metsästä, toi ne pihaan ja pilkkoi käsipelillä. Moniko mies tekee saman nykypäivänä, ja todella harva talo edes lämpiää enää kokonaan puilla.
Autojen huollot tehdään nykyisin 99-prosenttisesti alan firmoissa.
Kalastus ja metsästys on nykyään satunnaista harrastamista, perunapeltojakaan ei taida moni mies enää kuokkia.
Jotkut miehet tekevät edelleen remonttihommia, mutta eivät suinkaan kaikki, ja aika röttelö pitää olla jotta niistä riittäisi hommia vuoden ympäri.
Toki on eroa sillä asuuko okt:ssa vai kerrostalossa. Jälkimmäisessä ei ole oikein mitään miesten töitä jäljellä.
Mitä ne on ne miesten työt, jotka on hävinneet kun naisten työt on säilyneet samanlaisina ajastaikaan?
joihin menee niin jumalattomasti aikaa ja energiaa joka päivä?
Ei joka päivä tarvitse siivota taloa lattiasta kattoon, ei edes imuroida. Pyykit ja melko usein tiskitkin peseytyvät koneessa, sen kun täyttää ja tyhjentää. Veikkaan, että monilla omakotitaloasujilla on kuivausrumpukin, niin ei tarvitse edes ripustamisen vaivaa nähdä.
Kaupassakaan tuskin käydään joka päivä ja ruokaa voi tehdä ennakoidusti kerralla enemmän. Kukaan ei leivo kahtasataa karjalanpiirakkaa joka päivä.
Mitä ne ovat siis ne kotityöt, joihin teillä menee niin tolkuttomasti aikaa ja energiaa? Ja jos tuntuu siltä, että elämä on pelkkää siivoamista, niin kannattaisko löysätä pipoa? Ei kukaan huomaa, kiiltääkö teidän vessanhanat 24/7.
on silti aikaa ulkoilla lasten kanssa, lukea ja askarrella. Ei minun ainakaan trvitse vahtia pyykkikoneen vieressä koko pesuaikaa tai miettiä paistin kypsymistä uunissa. Siivotessa taaperot kulkevat perässä tai annan jotain puuhasteltavaa siksi aikaa.Leipominen on lapsista mukavaa. Kai sitten on eri temperamenteilla varustettuja äitejä tai muuten helpolle oppineita. Ei asioista pidä tehdä turhan vaikeita.
Siivottu on toki, päivällä järjestelty. Ruokaakin laitettu. Pyykkiä pesty.´Silti riittää tekemistä aina illallekin.
Meillä päivät kuluneet kutakuinkin siihen malliin, että heti aamupalan jälkeen pihalle (lounaan valmistelu lasten syödessä aamupalaa), pihalta tultua lounas, pienimmät nukkumaan, pienten nukkuessa keittiön siivousta + isompien kanssa askartelua, päiväunien jälkeen välipala ja taas ulos. Ennen ulos menoa päivällisen valmistelua. Ulkoa tultua päivällinen. Tässä kohtaa mies kotiin.
Illasta on kyllä riittänyt pyykin käsittelyä, lisää siivousta jne.
Aika jännä olisi lapsiperhe, jossa _mitään_ lapsiin ja kotiin liittyvää puuhastelua ei tarvitsisi illasta tehdä.
Tai sitten en vaan ole yhtä taitava kuin sinä :-), kuten tuossa jo vihjasitkin.
Nykyään pääsen jo huikean helpolla, koska lapset (kaikki 5) ovat jo isoja (nuorin 7), en ole enää siis kotona ja kotityöt hoituvat sujuvasti lasten avustuksella. Mutta hilpeintä oli 3. lapsen kanssa vauvaiässä, kun hän huusi päivät (ja illat ja yöt), ei viihtynyt hetkeäkään yksin ja kaksi vanhinta oli 5 ja 7, eli esim. ruualaitto oli pikkaisen haastavaa kun vauva sylissä ei saanut vaikkapa makaronivettä kaadettua :) ja isommat olivat vielä liian pieniä auttaakseen.
Joskus on niin hankala vauva (kuten meillä 3. ja 5. ovat olleet), että päivän aikaan tehtävät jutut on oltava sellaisia, että onnistuvat tauotta huutavan vauvankin kanssa. 5. kanssa mulla oli jo helpompi, vaikka huusikin tauotta, koska isot lapset olivat jo sen ikäisiä, että pystyivät mm tekemään ruokaa. Eli ruoanlaitto sujui niin, että minä ohjelmoin vieressä kiljuva tyyppi sylissä, että mitä milloinkin piti tehdä. Plussapuolena toki se, että molemmat vanhimmat osasivat jo suht nuorena laittaa hyvin ruokaa :-) ja tykkäävätkin siitä peräti.
Toki se pahin vauva-ajan huutoaika kesti vain joitakin kuukausia, joten eipä tuota kauaa tarvinnut hanskata. Niin ja tosiaan meillä ovat lapsetkin oppineet osallistumaan ihan kaikkeen. Samoin mies osallistuu.
Jotenkin vierastan ajatusta, että kotiin tultua töissä olija vaan "olisi" eikä esim. osallistuisi sen hetkisiin hommiin - vaikkapa ruuanlaittoon, iltapalan pöytään laittamiseen tai pöydän raivaamiseen. Meillä osallistuvat kaikki läsnäolijat noihin kaikkiin. Mukavampaa kaikille.
joihin menee niin jumalattomasti aikaa ja energiaa joka päivä? Ei joka päivä tarvitse siivota taloa lattiasta kattoon, ei edes imuroida. Pyykit ja melko usein tiskitkin peseytyvät koneessa, sen kun täyttää ja tyhjentää. Veikkaan, että monilla omakotitaloasujilla on kuivausrumpukin, niin ei tarvitse edes ripustamisen vaivaa nähdä. Kaupassakaan tuskin käydään joka päivä ja ruokaa voi tehdä ennakoidusti kerralla enemmän. Kukaan ei leivo kahtasataa karjalanpiirakkaa joka päivä. Mitä ne ovat siis ne kotityöt, joihin teillä menee niin tolkuttomasti aikaa ja energiaa? Ja jos tuntuu siltä, että elämä on pelkkää siivoamista, niin kannattaisko löysätä pipoa? Ei kukaan huomaa, kiiltääkö teidän vessanhanat 24/7.
Kyllä meillä vauva-aikana imuroidaan yhteiset tilat joka päivä. Eipä siinä kyllä kauhean pitkään nokka tuhise.
Ruokaa vaan ei voi tehdä "ennakoidustu kerralla enemmän" kun sitä kuluu yhdellä kertaa enemmän :-D. Viiden litran kattilallinen on yksi ruokailukerta. 10 litran kaksi kertaa.
Muistuttaa mieleen ystävän vinkin aikoinaan (hänellä silloin kaksi lasta), kuinka voi kivasti tehdä ruokaa valmiiksi etukäteen :-). Joo voi, toki voi. Vaan kun ne määrät on isommalla määrällä syöjiä pikkaisen isompia kuin 4 hengen perheessä...
Nimim tää keittää 2-3 kiloa perunoita kerralla ruualla lisukkeeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan törkeetä. Ei ole ihme jos mies väsyy tilanteeseen.
Jos olisin sinä, sanoisin hienovaraisesti asiasta ja jos ei ymmärtäisi, sanoisin suoraan.
Kyllä meilläkin mies hoitaa paljon lapsia vaikka olen äitiyslomalla. Olen yrittäjä, joten pakolliset työt on tehtävä vaikka olisi äitiysloma. Työntekijöiden palkat jne.
Mutta en sentään vaadi, että mies öitä hoitaa, vaikka mies ei ole töissä kuin joka 4. vuorokausi...
Meillä saa kyllä harrastaa ja tehdä omia juttujaan eikä tarvi riidellä kotitöistä tai ajan käytöstä. Se tekee joka ehtii ja jos ei ehdi, niin ei maailma siihen kaadu. Pääasia että lapset voi hyvin ja saa ruokaa jne. Siivous on sivuseikka:)
Terkuin joku jolla myös pari lasta, omakotitalo, koira ja keskeneräinen piha:D
joihin menee niin jumalattomasti aikaa ja energiaa joka päivä?
Ei joka päivä tarvitse siivota taloa lattiasta kattoon, ei edes imuroida. Pyykit ja melko usein tiskitkin peseytyvät koneessa, sen kun täyttää ja tyhjentää. Veikkaan, että monilla omakotitaloasujilla on kuivausrumpukin, niin ei tarvitse edes ripustamisen vaivaa nähdä.
Kaupassakaan tuskin käydään joka päivä ja ruokaa voi tehdä ennakoidusti kerralla enemmän. Kukaan ei leivo kahtasataa karjalanpiirakkaa joka päivä.
Mitä ne ovat siis ne kotityöt, joihin teillä menee niin tolkuttomasti aikaa ja energiaa? Ja jos tuntuu siltä, että elämä on pelkkää siivoamista, niin kannattaisko löysätä pipoa? Ei kukaan huomaa, kiiltääkö teidän vessanhanat 24/7.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies tekee suurimman osan kotitöistä. Teki silloinkin kun olin hoitovapaalla.
Viikkosiivouksen sentään hoitaa siivooja, niin ei mies kuormitu liikaa ;)
Minulla on ms-tauti ja nivelreuma. Kumpikaan sairaus ei näy päällepäin tavallisessa kanssakäymisessä, mutta niiden takia en jaksa (tai en kipujen takia pysty) paljon tehdä kotitöitä. Esim. pyykin ripustaminen narulle kuivumaan ja monet tavalliset kevyen näköiset siivoustehtävät eivät onnistu kipujen tai uupumisen takia.
Sairauksistani en ole kertonut kuin läheisimmille ystävilleni. Muut saavat pitää minua aivan vapaasti törkeänä laiskimuksena.
Kevyeltä ja kivaltahan tämä minun elämäni päällepäin näyttää.
Mitä ne on ne miesten työt, jotka on hävinneet kun naisten työt on säilyneet samanlaisina ajastaikaan?
mitä 'miesten töitä' on kerrostalohuoneistossa.
Onko lampun vaihtaminen miesten työ?
Onko taulun seinälle laittaminen miesten työ?
Onko auton renkaanvaihtoon tai huoltoon vieminen miesten työ?
No hei, tuossahan tuli jo monta semmoista hommaa jotka saattaisivat olla 'miesten työtä'.
Eivät ole siis 'miesten työt' mihinkään kadonneet :)
Voi äijäparkoja. Rasittuvat tuon valtavan työtaakkansa alle ihan kokonaan. Ei heitä saa vaatia kotitöiden tekemistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos toinen hoitaa kaiken, niin se johtaa epätasapainoon myös parisuhteessa ja loppupeleissä eroon. Myös minun ex-vaimoni heittäytyi täysin vapaamatkustajaksi ja lopulta häipyi toisen miehen mukaan. Jotenkin koomista kuitenkin oli, että hän KUVITTELI, että on hoitanut asiansa ihan ”normaalisti”. Kotitöiden osalta totuus ei kai ole paljastunut hänelle koskaan, kun muutti suoraan toisen osoitteeseen. Mutta lastenhoidon osalta karu totuus paljastui heti kättelyssä.
Äiti lähti ovet paukkuen uuden miehen mukaan ja pakkasi lapset autoon kuvitellen, että hän pärjää/selviää lasten kanssa. Kului pari tuntia ja joutui palauttamaan panikoivat, suoraa huutoa/itkua parkuvat lapset minulle. Eikä tilanne tästä ole juuri parantunut vuosien saatossa, suhde äitiin ei koskaan ole normalisoitunut ja tuskin normalisoituukaan. Edelleenkään lapset eivät halua olla äitinsä kanssa ja mulla on kova suostuttelu saada lapsia menemään äidilleen, ainakaan yökylään eivät halua, eivät niin millään.
Esim. tällä viikolla lapset ovat äidillään vain muutaman tunnin (keskiarvo muutenkin), mutta mun kannalta jokainen tunti on vapaa-aikaa itselle, sitä ei ollut lainkaan silloin kun oltiin naimisissa. Itse asiassa pääsen nyt paljon helpommalla kuin aiemmin, etenkin kun lapset ovat kasvaneet ja eivät enää ole vaippaikäisiä.
Sillä on todella väliä, kuka kehtoa keinuttaa, etenkin öisin. Kaikki tämä on saanut minut näkemään äitiyden aivan eri tavalla. Meillä kehtoa keinutti öisinkin minä ja kun äiti johdonmukaisesti aina keksi jotain muuta kivempaa puuhaa kuin lapsien kaa oleminen. Niin lapset eivät edes oikein osaa pitää äitiä äitinä…
Alue: Aihe vapaa
on silti aikaa ulkoilla lasten kanssa, lukea ja askarrella. Ei minun ainakaan trvitse vahtia pyykkikoneen vieressä koko pesuaikaa tai miettiä paistin kypsymistä uunissa. Siivotessa taaperot kulkevat perässä tai annan jotain puuhasteltavaa siksi aikaa.Leipominen on lapsista mukavaa. Kai sitten on eri temperamenteilla varustettuja äitejä tai muuten helpolle oppineita.
Ei asioista pidä tehdä turhan vaikeita.